◼	Serbiasta Unkariin pyrkinyt turvapaikanhakija lepäsi rajavartijoiden edessä 26. heinäkuuta 2016.
Serbiasta Unkariin pyrkinyt turvapaikanhakija lepäsi rajavartijoiden edessä 26. heinäkuuta 2016.

Unkari uhmaa EU:ta

Unkarissa järjestetään kansanäänestys, jossa on käytännössä mahdotonta äänestää hallituksen linjan vastaisesti.

Serbiasta Unkariin pyrkinyt turvapaikanhakija lepäsi rajavartijoiden edessä 26. heinäkuuta 2016.

Unkarissa järjestetään lokakuun alussa kansanäänestys, jonka tulos kiinnostaa koko Eurooppaa.

Unkarilaisilta kysytään, haluavatko he antaa EU:lle mandaatin lähettää Unkariin siirtolaisia ohi Unkarin parlamentin tekemien päätösten. Kampanjassa puhutaan laittomista siirtolaisista.

Kun asetelma esitetään noin, kyllä-ääntä on jokseenkin mahdotonta antaa.

”Koko kysymys ja asetelma on valheellinen, mitään tällaista ei ole EU:ssa pöydällä”, toteaa tutkimusjohtaja Péter Krekó politiikan tutkimukseen erikoistuneesta riippumattomasta Political Capital -tutkimuskeskuksesta.

Hallituksen puhemies Zoltán Kovács sen sijaan puolustaa äänestystä voimakkaasti.

”Unkari on ainoa maa Euroopassa, jossa kansalaiset voivat ilmaista vapaasti mielipiteensä siirtolaisuudesta. Keski-Eurooppa on ainoa paikka Euroopassa, jossa kansaa kuunnellaan.”

Kansanäänestys on ainakin toistaiseksi ei-sitova, mutta hallituksen uskotaan hakevan parlamentilta sen sitovuutta.

Kansanäänestystä koskeva mainoskampanja käynnistyi heinäkuun lopulla. Libyassa odottaa lähes miljoona siirtolaista pääsyä EU:hun, kertoo radiossa ja julisteina leviävä tietoisku. Myös kesän EM-jalkapalloturnauksen pelien alussa nähtiin poliittisia mainoksia, joissa puhuttiin laittomista siirtolaisista ja pakolaisista. Lehtimainoksessa kerrotaan, että pakolaiskriisin puhjettua Euroopassa on kuollut jo 300 ihmistä terrori-iskuissa.

Unkarin kansanäänestyskampanjaa leimaa sama valehtelu kuin Britannian Brexit-kampanjaa. Kampanja tuntuu lähes absurdilta, kun todellisuudessa Unkarissa voi matkata ristiin rastiin näkemättä ainuttakaan pakolaista.

Äänestysprosentista odotetaan alhaista. Aihe ei pelottelusta huolimatta puhuttele unkarilaisia. Poliittisesti aktiiviset kuitenkin äänestävät, ja heistä vähintään 90 prosenttia äänestänee hallituksen linjan mukaisesti ”ei”.

Unkarin kansanäänestys on ensimmäinen EU-kansanäänestys Brexitin jälkeen, ja sitä seurataan suurella mielenkiinnolla. Unkari tuskin jää viimeiseksi asiasta kansaansa äänestyttäväksi EU-maaksi. Myös Slovakia ja Puola vastustavat voimakkaasti EU:n pakolaispolitiikkaa.

Unkarin oppositiossa lokakuun kansanäänestys nähdään lähtölaukauksena maan erolle EU:sta.

Unkarin hallitus kiirehti kuitenkin heti Brexit-tuloksen selvittyä vakuuttamaan, ettei tulevassa kansanäänestyksessä ole kyse tästä. Tarkoitus on antaa Unkarin hallitukselle mahdollisimman vahva mandaatti EU:ssa myöhemmin syksyllä käytäviin neuvotteluihin tulevasta pakolaispolitiikasta.

”Unkarin paikka on EU:ssa”, vakuuttaa puhemies Kovács.

Unkarin hallitus on vetänyt jo useita vuosia negatiivista EU-kampanjaa, jossa Brysseliä syytetään lähes kaikesta pahasta. Pääministeri Viktor Orbán on asemoinut itsensä johtajaksi, joka puolustaa tavallista kadunmiestä Brysselin eliittiä vastaan. Tämä on uponnut unkarilaiseen yleisöön hyvin.

Orbán on tehnyt selväksi, ettei hän jaa EU:n yhteisiä arvoja liberaalista demokratiasta ja markkinataloudesta.

Hän asettaa puheissaan itsensä yleensä EU:n ulkopuolelle. Puhuessaan Unkarin radiossa heinäkuussa hän sanoi EU:n johtajien epäonnistuneen, mutta ei laskenut itseään yhdeksi heistä.

”Hän puhuu komissiosta aina pelkkää pahaa, vaikka myös Unkarin EU-komissaari istuu siellä ja Orbán itse on tärkeillä paikoilla merkittävissä kokouksissa. Lisäksi Fidesz-puolue on Euroopan oikeistopuolueiden ryhmän jäsen”, muistuttaa tutkimusjohtaja Krekó.

Hänen mielestään kyseessä on unkarilaisen yleisön tietoinen ja pitkään jatkunut harhaanjohtaminen.

Todellisuudessa Unkarin hallituksella on vahva syy pysyä EU:ssa ainakin kuluvan budjettikauden 2014–2020 loppuun asti. Siihen saakka EU-tuet, yhteensä noin 30 miljardia euroa, virtaavat vuolaana Budapestiin.

Orbánin hallitus on pitkään vahvistanut valtaansa EU-tukien turvin. Sitä on syytetty tukien kanavoimisesta hallitusta ja puoluetta lähellä oleville tahoille. Nyt se myöntää itsekin tämän avoimesti ja sanoo rakentavansa maahan unkarilaista porvaristoa.

Transparency Internationalin selvitysten mukaan 90 prosenttia Unkarin julkisista hankkeista on viime vuosina tehty EU-rahalla ja yli puolessa niistä on ollut 25–30 prosentin ylihinta ja vain yksi tarjoaja.

EU-tukien virta hyytyy todennäköisesti 2020 jälkeen. Péter Krekón mukaan hallituksen suunnitelmissa siintää tuolloin mahdollinen ero unionista.

”Jos emme saa enää riittävästi rahaa mutta sen sijaan meitä painostetaan ja kritisoidaan, luulen, että Orbán pehmittää unkarilaisia vähitellen eroon EU:sta.”

Tehtävä on haastava, sillä yli 60 prosenttia unkarilaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Unkarilaiset ja puolalaiset ovat kesäkuussa julkaistussa eurooppalaisessa mielipidetutkimuksessa unionin EU-myönteisimmät kansat.

Pääministeri Orbánin pakolaispolitiikalla on maassa vahva tuki. Siksi myös oppositio vastustaa pakolaisten ottamista.

Samaan aikaan unkarilaiset ja puolalaiset ovat muuttaneet sankoin joukoin työn perässä läntisiin EU-maihin, varsinkin Englantiin. Onkin ironista, että juuri tämän vuoksi britit haluavat jättää EU:n samalla, kun Unkarin ja Puolan johto on avoimen vihamielinen siirtolaisia ja pakolaisia kohtaan.

”Orbán on kritisoinut voimakkaasti Brysseliä pakolaiskriisin hoidosta. Luottamus EU:hun on unkarilaisten keskuudessa heikentynyt. Orbán voi tinkiä Brexitin avulla Unkarille etuja ja esittää itsensä johtajana, joka voi pitää Unkarin EU:ssa, jos EU antaa tähän hyvän syyn”, sanoo Krekó.

Hänen mukaansa Orbán tähyilee jo laajemmalle pelikentälle. Hän on vaihtanut puheidensa kielen viime aikoina korostuneen usein englantiin.

”Hän näkee itsensä yhtenä Euroopan merkittävistä johtajista, yhtenä heistä, jotka työntävät nykyisen EU:n eliitin syrjään. Tähän hän tarvitsee lisää pakolaiskriisiä ja lisää terrori-iskuja. Hän on kriisiajan johtaja.”

Lokakuun alun kansanäänestyksellä on tässä symbolinen merkitys.

Samana päivänä myös naapuri Itävalta käy uurnille toistamiseen valitsemaan maalle presidenttiä. Ensimmäisellä kerralla niukasti hävinnyt populistisen äärioikeistolaisen Vapauspuolueen Norbert Hofer on uusintavaaleissa vahvoilla.

Itävallan Vapauspuolue on yksi Fidesz-puolueen liittolaisista. Molempien voitto vahvistaisi eurooppalaista populismia ja Unkarin pääministerin visiota tulevasta Euroopasta.

”Kansanäänestys on hallituksen symbolinen yritys legitimoida harjoitettua politiikkaa, kaikkea sitä, mihin valtio on puuttunut kaventaessaan yksilön ja median vapauksia”, toteaa kansainvälisen talouden professori László Csaba.

Csaba toimii professorina arvostetussa Keski-Euroopan yliopistossa Budapestissä. Yliopiston taustalta löytyy unkarilainen suursijoittaja George Soros. Csaba kritisoi harjoitettua talouspolitiikkaa, joka on kasvattanut voimakkaasti valtion roolia taloudessa.

”Unkari ei ole vielä Turkki, eikä Orbán Erdo˘gan. Mutta Unkari etääntyy koko ajan kauemmaksi liberaalilta 1990- ja 2000 luvulta”, toteaa Csaba.

Hän pitää lokakuun alun EU-kansanäänestystä hallituksen harjoittaman politiikan kulminaatiopisteenä. Se haluaa näyttää ennen seuraavia vaaleja, ettei sen linjalle ole vaihtoehtoja. Kukaan ei tietenkään halua, että EU voisi päättää Unkarin asioista kuulematta Unkarin parlamenttia.

”Riskinä tässä on, että Fidesz on liian itsevarma. Liiallinen itsevarmuus on aina vaarallista niin taloudessa kuin politiikassa”, sanoo Csaba.

Kansanäänestyksen äänestysprosentin odotetaan jäävän vain 20–30 prosentin tuntumaan. Se olisi Csaban mielestä selvä isku hallituksen kasvoille.

Kansanäänestys vahvistanee silti Orbánin asemaa. Hän käyttää pakolaiskriisin tuoman poliittisen pääoman ja valmistaa maata kevään 2018 parlamenttivaaleihin. Unkarin hajanaisesta ja riitaisasta oppositiosta ei ole hänelle vastusta.

”Vaikka Orbánista tulisi hyvinkin epäsuosittu, ei hänelle silti ole vaihtoehtoa, haastajaa ei ole näköpiirissä. Oppositio on jo hävinnyt seuraavat vaalit ja tuleva kansanäänestys sinetöi tämän”, toteaa Krekó.

Unkarin nykytilanne on yhtä lailla seurausta kyvyttömästä oppositiosta ja heikoista poliitikoista kuin hallituksesta. Jos pakolaiskriisi ja terrorismi pysyvät agendalla, on Orbán voittaja myös 2018 parlamenttivaaleissa. Ei ihme, jos Unkarin hallitus ei juuri muusta halua puhua.

”Jos poliittinen keskustelu vaihtuisi puheeseen taloudesta, koulutuksesta, korruptiosta ja investoinneista, he olisivat heikoilla”, toteaa Krekó.

Hänen mielestään Orbán on hyvä luomaan vihollisia ja sytyttämään symbolisia sotia. Eurooppa tarvitsisi rauhaa, jotta Orbán olisi lyötävissä.

Brexit on Orbánille kuitenkin selvä poliittinen tappio. Se vie Unkarilta ainoan läntisen liittolaisen ja tukijan EU:ssa.

Mutta Brexit tarjoaa myös mahdollisuuksia.

”Brexit on ensimmäinen merkittävä askel Orbánin haluamaan suuntaan, jossa Euroopan nykyinen eliitti korvataan populististen oikeistopuolueiden johtajilla”, toteaa Krekó.

On siten loogista, että Unkarin pääministerin mielestä EU on syyllinen myös Brexitiin.

”Hallitus näkee maan joko jäsenenä toisenlaisessa Euroopassa, tai sen ulkopuolella. Orbánin euroskeptisyys muistuttaa tuomiopäivän visioita, joissa Eurooppa romahtaa ja islam tuhoaa sen kulttuurin”, Krekó jatkaa.

Unkarin johdon mukaan EU on vasemmistoliberaalien pakolaismyönteisten poliitikkojen vallassa, kärjessä Saksan Angela Merkel ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Todellisuudessa Merkel ja Juncker ovat oikeistopoliitikkoja.

Fidesz lukee itsensä oikeistoksi, vaikka ajaa valtiojohtoista markkinataloutta. Unkarissa liberalismi ja vasemmistolaisuus niputetaan yhteen ja niillä leimataan kuka tahansa poliittinen vastustaja. SK