mielipide

puheenvuoro

Talouspolitiikan mallimme on kehno

Suomen talouspolitiikka perustuu kolmikantamalliin, jossa yksityisen sektorin osapuolia edustavat edunvalvontaorganisaatiot. Nämä sopivat polveikkaan neuvotteluprosessin – talouspolitiikkapelin – kautta monista talouteen vaikuttavista asioista.

Matemaatikko John Nash – Kaunis mieli -elokuvan esikuva – on havainnut, että talouspolitiikkapelien kaltaisissa neuvotteluissa syntyvä ratkaisu ei ole yleensä talouden kannalta optimaalinen. Edunvalvojille on edullisempaa sopia toisin.

Talouspolitiikan mallimme ei siis käytännössä tuota kansantalouden kannalta parhaita ratkaisuja. Keskitetty yleissitova sopiminen ei jousta riittävästi kilpailutilanteiden vaihteluissa ja muutospaineissa. Malli johtaa resurssien hukkaamiseen ja talouden jäykistymiseen. Tuhlaamme ehkä 1–2 prosenttiyksikköä vuotuisesta talouskasvusta ja lomautamme 2–4 prosenttia työvoimasta tehokkaaseen toimintatapaan verrattuna.

Kuluttajat päättävät valinnoillaan, mitä talouksissa tuotetaan. Kuluttajien mieli tuntuu tulleen koko ajan liikkuvammaksi. Yrityksiin kohdistuu kova kilpailupaine. Tehokkuutta on pystyttävä jatkuvasti lisäämään ja tuotteita sekä palveluja kehittämään. Monopolivoimaa on vähän ja kilpailijat eliminoivat sen nopeasti.

Kuluttajien ja kilpailun paine johtaa suuriin kannattavuuden ja työllisyyden joustoihin sekä rakennemuutoksiin ja yritysjärjestelyihin. Esimerkiksi Nokian tilanne on vaihdellut valtavasti 25 vuoden aikana. Yritysten menestystä yliarvioidaan melko harvojen onnistumisten perusteella. Suomalaisista yrityksistä 10–15 prosenttia on toiminnassa 6 vuoden kuluttua aloittamisestaan – mittavista yritystuista huolimatta.

Jokainen yritys lisää resurssien käyttöä, jos se on kannattavaa. Jokainen yritys, jonka kannattavuus heikkenee, joutuu saneeraamaan toimintaansa. Tähän mekanismiin ei liity hyvää tai pahaa tahtoa.

Suomen malli tuotti pahan virheen Sari Sairaanhoitajan tulotasokorjauksen jälkeen. Taloudessa toteutettiin täysin ylimitoitettu palkkojen korotus, joka on kilpailukykyongelmamme perussyy. Eniten erehtyi ilmeisesti työnantajapuoli pelätessään lakkoja vahvaksi arvioidussa kysyntätilanteessa, joka jatkui vain hetken. Pelimekanismi johti siis keskeisiä yritysjohtajiamme karkeaan virhearvioon ja väärään päätökseen.

Talousteorian mukaan koko talouden kannalta tehokas ratkaisu voi toteutua puhtaassa markkinataloudessa. Jatkuva paikallinen sopiminen joustavin hinnoin hyvän informaation pohjalta voi löytää kaikille parhaan ratkaisun.

Suunnitelmatalous voi myös löytää optimin. Tämä edellyttää valtavaa suunnittelu­laskentaa. Resurssien, tuotteiden ja palvelujen hinnat määritetään niin, että resurssit ohjautuvat muuttuvien tarpeiden määrittämiin tehokkaisiin käyttöihinsä. Neuvostoliitossa yritettiin luoda suunnitelmatalous. Siellä oli Nashin luokkaa olevia tiedemiehiä ja vahva matematiikan traditio. Silti tehtävä osoittautui mahdottomaksi.

Talouspolitiikkapelin yhteisratkaisu, kuten yhteiskuntasopimus, on huonoa suunnitelmataloutta. Kaikille olisi edullista siirtyä talouspeleistä ja kolmikannasta kohti kilpailutaloutta, jossa edunvalvonnasta ja yritys- ja muista tuista luovutaan ja julkinen sektori hoitaa omat asiansa. Turvaa syntyy kannattavasta toiminnasta, ei yleissitovista sopimuksista. Tulonjako- ja sosiaalipoliittiset kysymykset on helpompi ratkaista korkean kuin matalan kansantulon oloissa. J

Urho lempinen

Kirjoittaja on toimitusjohtaja ja Ph.D.

kirjeitä

Valvonta toimii

Suomen Kuvalehden pääkirjoituksesta (32/2016) saa kuvan, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valvonta on puutteellista ja rahoituksen saajia kohdellaan takaisinperintäpäätöksissä epätasa-arvoisesti.

OKM ja sen alaiset virastot ovat tehostaneet sekä harkinnanvaraisten valtionavustusten että opetus- ja kulttuuritoimen lainsäädännön perusteella maksettavien valtionosuuksien valvontaa ja tarkastusta. Tämän johdosta on tehty useita takaisinperintäpäätöksiä.

Suomen Olympiakomitean osalta ministeriö kohtuullisti takaisinperittävää määrää, koska yhden valtionavustuksen osalta avustus oli käytetty hyväksyttävään tarkoitukseen. Kilpailuttamismenettelyissä oli kuitenkin huomautettavaa. Täysi takaisinperintä olisi ollut kohtuuton valtionavustuksen saajan taloudelliseen asemaan nähden.

Jalasjärven osalta kysymys oli opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen säännösten mukaisesta valtionosuudesta. OKM:n mukaan kunnan oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä saama perusteeton etu oli 47,6 miljoonaa euroa. Ministeriö kohtuullisti takaisinperintäpäätöstä 7,3 miljoonalla. Lisäksi se vähensi palautettavasta määrästä 5,5 miljoonaa kahden aikaisemman maksatuksen keskeytyspäätöksen johdosta.

Takaisinperintäpäätösten valmistelussa otetaan huomioon rahoituksen saajan tilanne ja asiaa koskeva lainsäädäntö. Kukin tapaus on erilainen ja niillä on ominaispiirteensä. J

anita lehikoinen

Kansliapäällikkö, OKM

SPR hakoteillä

Maahanmuuttoviraston Irak-päätöksiä käsitellyt juttu (SK 32/2016) unohti, että paperittomien ja laittomasti täällä olevien ongelman keskeisiä syitä ovat Suomen muista poikkeavat tulkinnat ja vetovoimatekijät. Viimesyksyinen irakilaisten hyöky johtui mm. Suomen liberaalimmasta linjasta, joka oli hakijoiden tiedossa. Kohdemaana oli useimmilla nimenomaan Suomi.

Erityisesti Astrid Thorsin (r) ministeriaikana luodut sosiaalietuudet ja kevyemmät turvapaikkatulkinnat maksavat paljon. SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula esiintyy kuin hänellä olisi jokin erillinen valtion menopiikki, kun hän vaatii palaamaan muista maista poikkeavalle linjalle. Huoli paperittomien määrästä on tekopyhä, koska palautusten keskeytys nostaisi paperittomien ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrää ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoja.

SPR:llä riittää haasteita ilman että vaaditaan Suomea luopumaan EU-tasolla hyväksytyistä pelisäännöistä. Yhteisellä turvapaikkamenettelyllä voidaan parhaiten puuttua myös järjestelmän väärinkäyttöön ja näin taata kaikille suojelua hakeville oikeudenmukainen kohtelu. J

kari rajamäki

Sisäministeri 2003–2007 (sd)

Pääomistaja esiin

Kiinnostava juttu Stockmannista ja Tokmannista (SK 33/2016) olisi ansainnut maininnan Tokmannin nykyisestä pääomistajasta. Tokmannin kehittäminen ja laajentaminen Kyösti Kakkosen jälkeen on malliesimerkki pääomasijoitusyhtiön, tässä Nordic Capitalin, onnistuneesta toiminnasta. J

antti ruuskanen

Helsinki

Sähköposti:

sk.kirjeet@otavamedia.fi

Osoite: Suomen Kuvalehti, Kirjeitä,

Maistraatinportti 1,

00015 OTAVAMEDIA