kahta mieltä

Vain kolmesti

viikossa

Mitä siitä tulee, jos postia

ei enää jaetakaan

jokaisena arkipäivänä?

Voi olla, että pian posti kopsahtaa postiluukusta vain kolmena päivänä viikossa. Niinkin voi käydä, että postiluukut ovat kohta historiaa ja kerrostaloasujan kirjeet ja lehdet jaetaan talon alakerrassa oleviin postilokeroihin.

Kun viestintä siirtyy paperista sähköiseksi, päivittäin kannettavan postin määrä vähenee.

Kirjeiden ja lehtien jakelun tarve on vähentynyt vuosittain noin kymmenen prosenttia, mikä vähentää Postin jakelutuottoja jopa 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Jakelun harventaminen voi vähentää kuluja, mutta kansalaiselle se tarkoittaisi palvelujen heikkenemistä. Ja miten kävisi Postin työntekijöille?

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi elokuun alussa postilain uudistusta pohjustavan arviomuistion, jossa ehdotetaan Postin jakeluvelvoitteiden keventämistä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on korostanut, että ehdotukset eivät ole ministeriön linjauksia, vaan ne ovat osa lakiuudistuksen valmistelua ja kuulemista.

Kansanedustajat Outi Mäkelä (kok) ja Paavo Arhinmäki (vas) ovat eri mieltä suunnitelmista uudistaa postilakia.

Mitä mieltä olette aikeesta supistaa postin jakelu kolmeen päivään viikossa?

MÄKELÄ: Se on hyvä ja rohkea ajatus, jolla Postin palveluita voidaan muuttaa nykyisiä tarpeita vastaaviksi. Jakelutiheyden vaatimukset ovat nykymuodossaan liian tiukat. Jokainen meistä tietää, että kun käy postilaatikolla, siellä ei välttämättä ole joka päivä uutta postia. Suomalainen saa enää keskimäärin 40 kirjettä vuodessa, joista kolmasosa tulee joulupostissa. Muulle vuodelle jää noin 26 kirjettä, mikä tarkoittaa, että keskimäärin joka toinen viikko tulee yksi kirje. Onko silloin tarpeen, että joka päivä jaetaan postia?

ARHINMÄKI: Tämä on periaatteellinen kysymys. On tärkeää, että yhteiskunta turvaa tasa-arvoisesti peruspalveluita, kuten postinjakelun. Euroopassa on monia maita, joissa postia jaetaan kuusi kertaa viikossa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa jaetaan myös lauantaisin.

Jos postinjakelussa siirrytään kolmepäiväisyyteen, todennäköisesti myös lähetettävän postin keräämistä harvennetaan. Koko prosessi hidastuu merkittävästi, ja esimerkiksi yhden kirjeen matka voi pidentyä parilla lisäpäivällä nykyisestä yhdestä tai kahdesta päivästä sekä lähetys- että vastaanottopäässä.

Viisipäiväistä postinjakelua tarvitaan erityisesti viranomaiskirjeisiin, sairaalakirjeisiin ja kiireellisiin paketteihin.

MÄKELÄ: Nyt on äärimmäisen tärkeä muistaa, mikä on yleispalveluvelvoite ja mitä asioita se koskee. Jos puhutaan lääkkeistä tai laboratorionäytteistä, niin ne ovat sopimusperusteista jakelua eivätkä kuulu yleispalveluvelvoitteeseen.

ARHINMÄKI: Puhuin viranomaiskirjeistä.

Mikä on yleispalveluvelvoite, ja miten se sitoo Postia?

ARHINMÄKI: Postin pitää jakaa jokaisena arkipäivänä postia jokaiseen kotiin. Yleispalveluvelvoite nousee postilaista, jonka pohjana on EU:n postidirektiivi.

MÄKELÄ: Yleispalveluvelvoite koskee kirjeitä, ei esimerkiksi sanomalehtijakelua tai postipaketteja.

Outi Mäkelä, sanoitte, että Postin palveluita pitää muuttaa nykyisiä tarpeita vastaaviksi. Mitä nämä nykyiset tarpeet ovat?

MÄKELÄ: Perinteisen kirjeiden välittämisen tarve on siis vähentynyt. Nettikaupasta ostettujen tuotteiden toimitustarve taas on lisääntynyt, mutta nykyisellään postin hinnoittelu ei ole kaikilta osin kilpailukykyinen. Yhteiskuntaa pitäisi muutenkin uudistaa joustavampaan suuntaan.

Postin kehittämät lisäpalvelut, kuten esimerkiksi ruokatoimitukset, lääkekuljetukset tai kodinhoito, ovat toki hyviä avauk­sia palveluiden kehittämiseksi asiakastarpeiden pohjalta, mutta niillä tuskin voidaan paikata kilpailuetua, joka muilla osoitteellista jakelua harjoittavilla on ilman yleispalveluvelvoitetta.

Kun EU:n postidirektiivi edellyttää postin jakelua viitenä päivänä viikossa, miten kolmepäiväiseen jakeluun voitaisiin siirtyä?

MÄKELÄ: Tapauskohtaisesti postinjakelua voidaan harventaa. Esimerkiksi Tanskassa ollaan siirtymässä kaksipäiväiseen jakeluun. Italiassa on myös harvennettu postinjakelua joillakin haja-asutusalueilla.

ARHINMÄKI: Direktiivi määrittää viisipäiväisen postinjakelun, ja siitä voi poiketa vain erityisistä syistä. EU-komissio joutuu selvittämään, olisiko kolmepäiväiseen jakeluun siirtyminen ylipäätään mahdollista.

MÄKELÄ: Koska muutos postialalla on nyt hyvin nopeaa, toivon, että Suomessa saadaan jonkinlainen ratkaisuehdotus syksyn aikana. EU-komissio ratkaisee sen viime kädessä.

Mikä on todellinen syy postinjakelun alas ajamiseen?

ARHINMÄKI: Itsestään selvästi taloudellinen syy. Posti halutaan ajatella liikeyrityksenä, joka toimii kuin mikä tahansa muu yritys, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa. On arvovalinta, halutaanko Postia ohjata siihen suuntaan, että se alkaa kilpailla yksityisillä markkinoilla ja keskittyä vain kannattaviin toimintoihin, vai siihen suuntaan, että se huolehtii peruspalvelusta.

MÄKELÄ: Taloudellinen syy ja se, että tarve on muuttunut. Maailma muuttuu, ja meillä on erilaisia normeja ja hallinnollisia jäykkyyksiä, jotka estävät toimintoja uudistumasta. Tämä voisi olla yksi asia, josta voidaan keventää normistoa.

Meneekö Postilla siis huonosti?

ARHINMÄKI: Perinteinen postinjakelutoiminta on edelleen kannattavaa, vaikka postin määrä vähenee. Postin nykyiset taloudelliset ongelmat eivät liity postinjakeluun, vaan esimerkiksi siihen, että se yritti lähteä valloittamaan Venäjän-markkinoita.

MÄKELÄ: Postin liiketoiminta on toistaiseksi vielä kannattavaa, mutta perinteisen kirjepostin määrä on vähentynyt vuosittain noin kymmenellä prosentilla. Määrän väheneminen aiheuttaa lähitulevaisuudessa Postille taloudellisia paineita.

Postin liiketoimintaa pitää uudistaa myös sen vuoksi, että postilain aiemmat muutokset ovat tuoneet Postille kilpailijoita. Ja näillä ei ole yleispalveluvelvoitetta.

Pitäisikö postinjakelu ottaa valtion hoteisiin, jos Postilla firmana on vaikeuksia hoitaa perustehtäväänsä?

ARHINMÄKI: Siis sehän on sataprosenttisesti valtion omistama yritys, Posti Oy. Nythän tosin pääministeri on ehdottanut, että valtion omistusosuus voitaisiin laskea 50,1 prosenttiin.

MÄKELÄ: Jos tällä tarkoitetaan sitä, että postinjakelu irrotettaisiin liiketoiminnasta ja hoidettaisiin budjettivaroin, niin olen aivan varma, että sen jälkeen palvelu huononisi huomattavasti.

ARHINMÄKI: Ollaan varmaan kumpikin sitä mieltä, että näin ei kannattaisi toimia. Sitä paitsi silloin Posti joutuisi luopumaan kannattavasta osasta liiketoimintaa, jota postinjakelu suurissa kaupungeissa edelleen on. Yksityiset kermankuorintafirmat kyllä mielellään jakaisivat siellä, missä voittoja tehdään.

Kuinka Postin työntekijöiden kävisi, jos jakelua harvennetaan?

MÄKELÄ: Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistion mukaan sillä ei olisi suuria vaikutuksia. Se johtuu osittain siitä, että Posti on jo keventänyt työntekijöiden määrää.

ARHINMÄKI: Posti on tehnyt jo nyt ylisuuria yt-neuvotteluja etukenossa ja kohdellut huonosti henkilökuntaa. Jos siirrytään kolmepäiväiseen jakeluun, niin kyllä sillä on dramaattinen vaikutus työntekijätarpeeseen. Entistä useampi pienipalkkainen postinjakaja jää työttömäksi. Muutos vaikuttaisi myös lehti- ja painoalojen työllisyyteen.

Yksi perustelu jakelun harventa­mi­selle on sanomalehtien ja aika­kauslehtien­ volyymilasku eli jaettavaa on kirjeiden ohella vähemmän. Kurjistaisiko jakelumuutos entisestään lehtialaa?

MÄKELÄ: Postinjakelun yleispalveluvelvoite ei koske lehtijakelua.

ARHINMÄKI: Paitsi että harvaanasutuilla alueilla päivälehdet jaetaan päivän postin mukana.

MÄKELÄ: Kyseessä on vain pieni osa. Varhaisjakelussa kulkee yli 80 prosenttia päivälehdistä. Varhaisjakelun järjestäminen tapahtuu kaupalliselta pohjalta, ja niitä hoitavat paljolti muut firmat kuin Posti. Yli kolmena päivänä viikossa ilmestyvistä lehdistä päivän postin mukana kuljetetaan vain 15–20 prosenttia.

ARHINMÄKI: Käytännössä pienet sanomalehdet harvaanasutuilla alueilla eivät olisi enää päivälehtiä, jos siirrytään kolmepäiväiseen jakeluun. Lisäksi postin mukana jaetaan aikakauslehdet. Esimerkiksi perjantaisin ilmestyvä Suomen Kuvalehti saattaisi tulla vasta maanantaina tai tiistaina.

MÄKELÄ: Pidän todella tärkeänä, että painettu lehti ja sen saatavuus turvataan. Toivon, että kuljetuspalveluiden markkinat kehittyvät. Tavarankuljetukseen liittyvää lainsäädäntöä ollaan muuttamassa, ja tulevaisuudessa yhdellä autolla voi kuljettaa paitsi henkilöitä myös tavaraa, ruokaa ja postia. Harvaanasutuilla alueilla palvelut voivat parantua myös markkinaehtoisesti.

ARHINMÄKI: Kolmepäiväisyyden puolustajat uskovat, että palvelut säilyvät vähintään entisen tasoisina lehtien­ osalta. Tätä on vaikea uskoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että sanoma- ja aikakauslehdet ovat meidän sivistyksen ja lukutaidon kulmakiviä. Meillä tilataan lehtiä edelleen paljon, vaikka tilausmäärät ovat jonkin verran laskeneet. Monessa muussa maassa lehdet haetaan kioskilta, jos haetaan.

On ehdotettu, että kerrostaloissa siirryttäisiin lokerikkojakeluun. Olisiko se reilua vaikkapa liikunta­kyvyttömille vanhuksille?

MÄKELÄ: Heille on joka tapauksessa olemassa erityispalvelu, ja laissa ei olla tätä muuttamassa. Myöskään näkövammaisten postipalvelua ei olla muuttamassa. Pistekirjoitusta sisältävä lähetys otetaan kuljetettavaksi edelleen maksutta.

ARHINMÄKI: En pidä mahdottomana ajatusta, että postinjakelua helpotettaisiin lokerikkojakelulla. Eihän harvaanasutulla alueellakaan ajeta jokaiselle ovelle.

Mutta jos katsotaan hieman pidemmäl­le tulevaisuuteen, meillä on vanheneva väestö. Tärkeä tavoite on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan pidempään kotona. Jouduttaisiinko lokerikkojakelun lisäksi luomaan päällekkäinen järjestelmä, jolla näille saadaan toimitettua posti? Heitän tämän ihan vain pohdittavaksi.

On myös ehdotettu, että kaupungeissa siirryttäisiin kolmepäiväiseen jakeluun ja harvaanasutuilla alueilla pystyttäisiin viidessä jakelupäivässä. Olisiko se reilua?

ARHINMÄKI: Kuulostaa aika absurdilta. Kun ajatellaan postinkuljetuksen kulurakennetta, niin voitot tulevat suurista kaupungeista ja kustannukset harvaanasutuilta alueilta.

MÄKELÄ: Olen sitä mieltä, että koko maan postinjakelun taajuus pitää hoitaa samalla tavalla. Jos ajatellaan, että sanomalehdet kuuluisivat postinjakelun yleispalveluvelvoitteeseen, niin silloin siinä voisi olla jokin logiikka. SK

Paavo Arhinmäki

Kansanedustaja (vas)

ikä: 39

koulutus: Valtiotieteen ylioppilas

Outi Mäkelä

Kansanedustaja (kok)

ikä: 42

koulutus: Kauppa­tieteiden maisteri