kohtaamiset

◼	A. W. Yrjänä esittelee  muinaisia uskomuksia.
A. W. Yrjänä esittelee muinaisia uskomuksia.

mytologia

Sukellus suomenuskoon

A. W. Yrjänä kertoo Ukonvaaja-dokumentissa, miten esivanhempamme elivät ja ajattelivat.

Kristinusko saapui Suomeen noin tuhat vuotta sitten. Sitä ennen suomalaiset palvoivat vedenhaltijaa Ahtia, metsän kuningasta Tapiota, ilman ja ukkosen jumalaa Ukkoa sekä monia muita arvaamattomia henkiolentoja.

Eivätkä vanhat tavat suinkaan kadonneet heti kristinuskon tieltä.

”Monet uskomukset säilyivät siitä huolimatta, mitä kirkossa tehtiin sunnuntaina”, vakuuttaa muusikkona ja kirjailijana tunnettu A. W. Yrjänä, 49.

”Jotkut niistä ovat yhä hengissä. Vaikka suomalaiset ovat rationaalinen kansa, niin saunaan mennessä he ovat yhtä mieltä siitä, että siellä asuu saunatonttu. Se ei ole lainkaan semmoinen asia, mikä pitäisi kyseenalaistaa.”

Kristinuskoa tuotiin Suomeen idästä ja lännestä. Meitä käännyttivät kilvan ortodoksisen kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon ristiretkeläiset.

Aiemmin erilaiset mytologiat olivat eläneet Suomessa melko sopuisasti rinnakkain, mutta kristinusko toimi totuttua aggressiivisemmin.

”Se ei tupannut hyväksymään vanhempia kerrostumia, vaan piti itseään täysin erilaisena, vaikka sen juuret ovat hyvin samantyyppiset kuin muidenkin mytologioiden”, Yrjänä kertoo.

”Nykyisen uskontotieteellisen käsityksen mukaan kristinuskokin on yksi Lähi-idän myyttien uudelleentulkinta.”

Kaksi vuottA sitten Helomedia-filmiyhtiö otti yhteyttä A. W. Yrjänään ja kertoi tekevänsä dokumenttia vanhoista suomalaisista mytologioista eli suomenuskosta. He halusivat Yrjänän elokuvan kertojaksi. Kuvaukset alkaisivat reilun viikon kuluttua.

”Olin vähän skeptinen ja kyselin, että eikö joku näyttelijä olisi parempi. Se ei kuulemma käynyt, koska tämä aihepiiri alkoi kiinnostaa tekijöitä CMX:lle kirjoittamieni sanoitusten kautta”, sanoo Yrjänä.

Joukkorahoituksella toteutettu Ukonvaaja-elokuva esitettiin ensimmäisen kerran yleisölle kesäkuussa. Tuukka Tähden ohjaama ja kirjoittama teos on nyt ilmestynyt dvd:nä.

Ukonvaaja tarkoittaa Ukon vasaraa. Suomenuskoisen käsityksen mukaan ukkonen syntyy, kun Ukko kumauttaa sillä taivaankantta.

A. W. Yrjänä on asunut koko elämänsä erikokoisten kaupunkien keskustoissa. Nuoruus vierähti Torniossa. Sieltä hän muutti Helsinkiin opiskelemaan uskontotiedettä ja filosofiaa. Nyt Yrjänä asuu Porvoossa.

”En ole luontoihminen sillä lailla, kun se yleensä käsitetään. Säännöllinen luonnossa liikkuminen rajoittuu siihen, että käyn syksyisin sienestämässä”, hän kertoo.

”Toisaalta voidaan ajatella, että me olemme koko ajan luonnossa. Ollaan luontokappaleita, ja kaupunki on vain teknologinen kulissi. Jos kaikki sähköt katkeavat pysyvästi, se palaa aika nopeasti luonnontilaan.”

Lämminhenkisen dokumentin aika-akseli alkaa noin 4 000 vuotta ennen ajanlaskua ja loppuu 1900-luvun aamunkoittoon. Elokuvassa esitetään kevyesti valtava tiedon ja asioiden määrä.

Kaikkiaan me elämme hyvin nuoressa kulttuurissa. Ruotsin valtakunnan itäosaa alettiin kutsua ”Finlandiksi” 1400-luvulla. Varsinainen kansallinen identiteetti rupesi muodostumaan vasta 1800-luvun lopulla.

Vaikkapa pronssikaudella Suomessa eläneiden ihmisten nahkoihin siirtyminen on tietysti vaikeaa. Esi-isämme olivat suoraan riippuvaisia luonnosta. Heidän uskomuksensa, suhteensa elinympäristöön sekä perhe- ja sukukäsityksensä olivat täysin erilaisia kuin nykyisin.

”Heidän ymmärtämisensä olisi luultavasti yhtä vaikeaa kuin jonkin Etelä-Amerikan viidakossa elävän kadonneen heimon. Ilmasto on tietysti erilainen, mutta muuten heidän kanssaan ei olisi juuri sen enempää yhteisiä asioita. Ei yhteistä kieltä eikä mitään muutakaan”, kertoo Yrjänä.

CMX:n levyjen rinnalla A. W. Yrjänä on julkaissut viisi runokokoelmaa. Tämä kesä on kulunut ensimmäistä proosateos­ta viimeistellen. Se on juuri lähdössä kustantajalle.

”Kirja ei ole varsinainen romaani, vaan fantastillinen kertomus, aikuisten satu”, kuvailee Yrjänä.

Myös CMX on juuri nyt vahvasti läsnä Yrjänän elämässä, sillä seuraavan albumin ääni­tyk­siä varten on jo studio varat­­tuna. Kirjan tavoin myös levy ilmestyy joskus ensi vuonna. J

Tero Alanko

Kulttuuri