Uutisviikko

raha

Riskit hallinnassa?

Suomen pankkisektori on kestävä mutta ei haavoittumaton.

Neljä viikkoa sitten kirjoitin, että Euroopan isojen pankkien stressi­testin kovimmat uutiset liittyisivät Italian pankkeihin (Raha, SK 29/2016).

Niin kävikin. Italialainen Monte dei Paschi oli ainoa testattu pankki, jonka ydinvakavaraisuus meni testissä alle nollan. Elokuun alussa Monte dei Paschin ongelmiin löytyi tilapäinen kansallinen ratkaisu: pankit ja vakuutusyhtiöt sijoittavat 1,6 miljardia euroa Atalante-rahastoon, jolla italialaiset hoitavat pankkikriisiään.

Euroopan pankkivalvonta­viranomaisen EBA:n stressi­testin ideana oli arvioida, miten pankkien vakavaraisuudelle kävisi, jos kansantaloutta koet­telisi kolmen laihan vuoden jakso 2016–2018.

Testiskenaarion mukaan bruttokansantuote olisi vuoden 2018 lopussa 1,8 prosenttia pienempi kuin 2016 alussa. Talouden perusura veisi siihen, että bkt kasvaisi 2016–2018 hiukan yli viisi prosenttia.

EBA:n yleisarvio stressi­testin tuloksista oli myönteinen. EBA:n mukaan testi osoitti, että oman pääoman lisäysten ansiosta Euroopan pankit kestävät huonoja aikoja.

Finanssivalvonta on toistuvasti arvioinut, että Suomen pankkien vakavaraisuus on vahva. EBA:n testi tuki tätä käsitystä, sillä otokseen kuuluneet isot Suomessa toimivat pankit pärjäsivät siinä hyvin.

Parhaiten selviytyi Handelsbanken. Sen vakavaraisuus oli lähes kaksinkertainen verrattuna EBA:n otoksen painotettuun keskiarvoon, joka oli 9,4 prosenttia.

OP Ryhmän ydinvakavaraisuus päätyi kielteisessä skenaariossa 14,9 prosenttiin. Myös Nordea- ja Danske Bank -konsernien vakavaraisuudet säilyivät testissä hyvinä.

Kuva on kuitenkin monivivahteisempi, kuin pelkistä vakavaraisuusprosenteista voi päätellä. Finanssivalvonta arvioi, että heikko talouskehitys ja alhainen korkotaso lisäävät pankkitoiminnan riskejä.

Ruotsin pankkien valvontaviranomainen Finansinspektionen selvittää parhaillaan Nordean myöntämien yritysluottojen riskejä, vaikka pankin tase on yksi Euroopan vahvimmista ja ydinvakavaraisuus peräti 16,8 prosenttia. Finansinspektionen päättää asiasta syyskuussa.

Nordean johto on kertonut varautuvansa siihen, että vakavaraisuusvaatimukset tiukentuvat hiukan. Pankki kuitenkin arvioi, että se pystyy täyttämään uudet vaatimukset lisäämättä omia pääomiaan.

Toisaalta EBA:n testi paljasti jopa huippuvakavaraisen OP Ryhmän tietynasteisen haavoittuvuuden, mikäli suhdanteet heikkenisivät.

EBA:n aineistossa keskimääräinen vakavaraisuus putosi huonojen aikojen takia keskimäärin vajaat neljä prosentti­yksikköä, kun taas OP:n vakavaraisuus laski lähtö­luvusta runsaat neljä prosentti­yksikköä.

Danske Bankin, Nordean ja Handelsbankenin vastaavat luvut vaihtelivat 1,5 ja 2,7 prosenttiyksikön välillä.

Lukuja voi tulkita niin, että OP:n kasvu Suomen suurimmaksi monella pankkitoiminnan lohkolla on kasvattanut myös sen riskejä.

OP on esimerkiksi suurin asuntolainamarkkinoilla, joista sillä on noin 40 prosentin osuus. Se on isoin myös syrjäseuduilla, joilla asuntovarallisuuden arvo laskee.

Sillä on kuitenkin myös vankat puskurit riskien kantamiseksi. Tammi–kesäkuun osavuosikatsauksen mukaan sen ydinvakavaraisuus oli 19,4 prosenttia. J

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Monte dei Paschi -pankin stressitestattu vakavaraisuus. Paras oli saksalainen NRW.Bank: 35,4 prosenttia.
Monte dei Paschi -pankin stressitestattu vakavaraisuus. Paras oli saksalainen NRW.Bank: 35,4 prosenttia.

Taantuma kasvattaa luottotappioita

EBA:n stressitesti oli ”mitä jos” -ajatuskoe, jossa kysyttiin, miten kansantalouden vaikeudet vaikuttaisivat pankkien vakavaraisuuteen.

Testissä oli mukana 51 eurooppalaista pankkia.

Keskimääräinen ydinvakavaraisuus putoaisi 13,2 prosentista 9,4 prosenttiin vuoden 2018 lopussa ennen muuta siksi, että luottotappiot söisivät pääomia.

Alle seitsemän prosentin jäi viisi pankkia. Niistä irlantilaisia oli kaksi, loput edustivat Italiaa, Itävaltaa ja Espanjaa. Miinukselle meni vain Monte Dei Paschin luku.

Suomessa toimivista pankeista selvisi parhaiten Handelsbanken: 18,6 prosenttia. OP Ryhmän vastaava luku oli 14,9, Nordean 14,1 ja Danske Bankin 14,0 prosenttia.

Huonot ajat pudottivat pankkien vakavaraisuutta keskimäärin 3,8 prosenttiyksikköä.

OP:n luku oli 4,6, Handelsbankenin 2,7, Nordean 2,4 ja Dansken 1,5. J