pääkirjoitus

Tarjolla uutta työtä

Kukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta, että työelämä on murroksessa. Kokonaisia ammatteja ja toimialoja katoaa, työllistyminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Jos työtä sattuisi olemaan tarjolla, sitä tehdään miten tahansa muutoin kuin vanhassa kunnon päätoimisessa työsuhteessa.

Näitä uusia töitä ryhdyttiin aikoinaan kutsumaan pätkätöiksi. Kaupunkilegendan mukaan termin kehitti vuonna 1998 SAK:n Eero Heinäluoma. Iskusana antoi nimen koko silloiselle työmarkki­noiden murrokselle.

Tällaisen 1990-luvun alun lamanuoren avainkokemuksiin kuuluu se, kuinka kesätyöpaikat yhtäkkiä katosivat juuri silloin kuin tuli kesätyöikään.

Monta ikäluokkaa kasvoi huomaamaan, että töitä ei ole. Yhteiskunta toki yritti kaikenlaista, jottei kosketus työelämään jäisi saamatta kokonaiselta sukupolvelta, mutta monelta jäi ja pitkäksi aikaa.

Vaikka ammatteja ja toimialoja katoaa, uusia syntyy. Tässä lehdessä kerromme, millaista on työn­teko Wolt-ruokalähettinä tai Uber-kuskina.

Näitä hommia voi halutessaan tehdä päätoimisesti, mutta ollaan mahdollisimman kaukana perinteisestä työsuhteesta.

Työn teettäjä ei ole työnantaja, korvausta ei makseta palkkana ja monet sivukulut jäävät työntekijän maksettavaksi.

Toisaalta ruokalähetin tai kuskin työtä ei olisi, jos se pitäisi tehdä tyypillisten työmarkkinoiden sääntöjen mukaisesti. Silloin lähetti tai kuski taitaisi muuttua työllisestä työttömäksi.

Ay-liike on pudonnut ja pudottautunut tyystin pois tästä uuden työn maailmasta. Sen edunvalvonta keskittyy perinteisiin työsuhteisiin, joissa tapahtuvat liikahdukset ovat mikroskooppisia uuden työn maailmaan verrattuna.

Siksi ei tarvitse ihmetellä, miksi Loimaan kassassa on lähes 400 000 jäsentä ja ay-liikkeellä saman verran vähemmän.

Uudessa työssä on paljon uutta, mutta keikkatöitä on ollut aina. Ennen niitä tehtiin nykyistä enemmän miesvaltaisilla aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennuksilla tai satamissa.

Nyt keikkahommia on kaupan alalla ja muilla palvelualoilla sekä luovassa työssä kuten yliopistoilla tai vaikka media-alalla.

Murrospuheen ja maailman­lopun maalailun keskellä on hämmästyttävää, kuinka työelämän valtavirta on monelta osin hyvin samanlainen kuin ennenkin.

Perinteisessä päätoimisessa työsuhteessa on edelleen suunnilleen sama osuus palkansaajista kuin ennen 1990-luvun lamaakin.

Keskellä kultaista 1980-lukua palkansaajista 12 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja vuonna 2013 heitä oli saman verran. Työsuhteet ovat nykyään keskimäärin pidempiä kuin 1980-luvulla.

Puhe pätkätöistä kukoistaa, vaikka ne ovat vain osatotuus. J

Ville Pernaa


Ay-liike on pudonnut tyystin pois uuden työn maailmasta.