◼	Justin Trudeau­ marssi Toronton Pride-paraatin  kärjessä heinä­kuun alussa.
Justin Trudeau­ marssi Toronton Pride-paraatin kärjessä heinä­kuun alussa.

Tahdomme oman Trudeaun

Kanadan pääministerillä on Suomessa oma faniklubi. Se käy yhdessä piknikillä, ja sen mielestä trudeaulainen politiikka korjaisi myös Suomen.

Justin Trudeau­ marssi Toronton Pride-paraatin kärjessä heinä­kuun alussa.

’Salam aleikum! Tervehdys ystävät!” Tummanharmaaseen pukuun pukeutunut hoikka mies tervehtii videolla arabiaksi ja englanniksi. Tummankiharoiden hiusten kehystämien kasvojen ilme on lempeä, mutta totinen.

Miehen olemus on hillitty, lähes eleetön. Hän katsoo kameran läpi tiukasti katsojaa. Taustalla näkyy neljä suurta punavalkoista lippua.

Tervehdyksen jälkeen hän tiivistää kuulijoilleen, mistä muslimien pyhässä kuukaudessa ramadanissa on kyse:

”Paastoa, itsetutkiskelua, hengellistä itsekuria ja uudistumista sekä vähemmän onnekkaiden palvelua.”

Puhetta on miellyttävä kuunnella. Miehen ääni on rauhallinen ja pehmeä. Hän ääntää huolellisesti ja tuntuu painottavan jokaista sanaa erikseen.

”Eid mubarak! Siunattua juhlaa!” toivotetaan videotervehdyksen lopuksi.

Puhuja ei ole islamin uskonoppinut tai edes muslimi. Hän on Kanadan pääministeri Justin Trudeau.

Marraskuussa 2015 alkaneen pääministerikautensa aikana Trudeau on muistanut muslimien lisäksi myös maansa muita vähemmistöjä. Tämä on poikkeuksellista, ainakin verrattuna muiden länsimaiden johtajiin. Trudeau on muun muassa osallistunut sikhien juhliin, puolustanut Kanadan alkuperäiskansojen oikeuksia ja marssinut ensimmäisenä Kanadan pääministerinä Pride-paraatin kärjessä.

Lisäksi hän on tervehtinyt kristittyä valtaväestöä jouluna ja käynyt kiittämässä kanadalaisia sotilaita Isisin vastaisesta taistelusta.

Trudeaun toiminta on huomattu. Esimerkiksi hänen tervehdystään muslimeille on jaettu Facebookissa yli 160 000 kertaa.

Yksi jakajista on huhtikuussa toimintansa aloittanut Suomi-Trudeau-seura. Kanadan pääministeriä fanittavalla ryhmällä on tällä hetkellä yli 3 000 Facebook-seuraajaa.

Seura ilmoittaa haluavansa parempia poliitikkoja myös Suomeen. Myynnissä on paitoja, joihin on printattu teksti: ”Syytän Justin Trudeauta korkeista vaatimuksistani poliitikkoja kohtaan.”

Toistaiseksi seuran toimintaan on kuulunut Kanadan kansallispäivänä 1. heinäkuuta Helsingissä järjestetty piknik sekä Trudeau-aiheisten linkkien jakaminen seuran Facebook-sivuille.

Näissä linkeissä Trudeau on nähty muun muassa sarjakuvasankarina ja esiintymässä amerikkalaisessa Daily Show -viihdeohjelmassa. Trudeaun tekemästä Suomen-matkasta kertovan artikkelin saatetekstissä kysellään sydänten kera, kuinka moni unelmoi maailmanympärimatkasta Justinin kanssa.

Kuinkahan vakavissaan tässä ollaan?

’Suomi-Trudeau-seura ei ole nettivitsi, eikä kyse ole myöskään henkilöpalvonnasta”, vakuuttaa turkulainen Tatu Virta, yksi seuran aktiiveista ja Facebook-sivun ylläpitäjistä.

Vaikka seura jakaa myös kevyitä juttuja, tärkeintä on asia. Tavoitteena on muuttaa poliittista keskustelukulttuuria Trudeaun esimerkin mukaiseksi.

”Seurassa fanitetaan Trudeaun viestiä, että kaikki, myös vähemmistöt, ovat samassa veneessä ja että maata rakennetaan yhdessä. Tämä antaa toivoa.”

Virran mielestä tällaista puhetta kuulee Suomessa liian vähän. Hänestä tämänhetkisen suomalaisen politiikan seuraaminen on masentavaa.

”Perustelu kaiken tekemiselle on aina se, että nyt on pakko, koska menee huonosti. Trudeaulaiselle politiikalle olisi Suomessa kysyntää.”

Trudeaulainen politiikka on sanapari, joka toistuu seuralaisten puheissa. Mitä se tarkalleen ottaen on?

Viime lokakuun parlamenttivaaleissa Trudeaun johtama liberaalipuolue lupasi muutosta. Kanadaa kymmenen vuotta hallinnut konservatiivinen pääministeri Stephen Harper oli aika syöstä vallasta.

Näin myös tapahtui. Liberaalit marssivat vaalivoittoon, ja Trudeau muodosti tasa-arvoisen hallituksen, jossa on mukana yhtä monta miestä ja naista sekä useita vähemmistöjen edustajia.

Täydellistä käännöstä Kanadan politiikassa ei silti ole tapahtunut.

Tietyissä asioissa, kuten ilmastopolitiikassa, muutos on toki ollut suuri. Trudeaun johdolla Kanada on siirtynyt Kioton sopimuksen rikkurista ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etujoukkoon.

Sen sijaan esimerkiksi kauppapolitiikassa Trudeau on jatkanut edeltäjänsä linjoilla. Sekä liberaalit että konservatiivit kannattavat laajaa vapaakauppaa, mistä Trudeau on myös saanut kritiikkiä.

Vaalikampanjassaan Trudeau lupasi myös tuoda vähemmistöjen äänen paremmin kuuluviin Kanadan politiikassa. Monelta osin näin on tapahtunut, mutta myös rajat tuntuvat löytyneen.

Heinäkuun lopussa Trudeaun hallitus myönsi luvan suuren vesivoimalan rakentamiselle Brittiläiseen Kolumbiaan huolimatta siitä, että alueella asuvat alkuperäiskansat ovat vastustaneet hanketta.

Trudeau on lisäksi esiintynyt maahanmuuttajien puolustajana ja ollut itse lentokentällä vastaanottamassa syyrialaisia pakolaisia. Yksi hänen kampanjansa kärkiteemoista oli Kanadan pakolaiskiintiön kasvattaminen.

Kanada onkin Trudeaun kaudella nostanut pakolaiskiintiönsä 25 000 pakolaiseen vuodessa. Luku on suuri, mutta ei silti kerro maahanmuuton avoimuudesta.

Kanada valikoi haluamansa pakolaiset pakolaisleireiltä. Oleskelulupaa tämän järjestelyn ulkopuolella hakevat pisteytetään. Etusijalla ovat koulutetut, varakkaat ja kielitaitoiset. Seula on tiukka.

Myös pakolaiskiintiön suuruus on suhteellista.

Esimerkiksi Kanadaan verrattuna väkiluvultaan alle kolmasosan kokoinen Ruotsi vastaanotti vuoden 2015 aikana 163 000 turvapaikanhakijaa. Vaikka kaikki eivät pysyvästi jää Ruotsiin, ponnistus on silti eri mittaluokkaa.

Paljon vapaakauppaa, ilmastonsuojelua, vähemmistöjen oikeuksista huolehtimista sekä tarkkoihin kiintiöihin ja rajoituksiin perustuva maahanmuutto. Tällaistako on faniseuran Suomeen kaipaama trudeaulainen politiikka?

”Ei kyse ole niinkään politiikan tarkoista sisällöistä”, sanoo Laura Ala-Kokko, yksi seuran perustajista ja vihreiden Vaasan piirin puheenjohtaja, itsekin aktiivinen poliitikko.

Ala-Kokon mukaan seura ihailee ennen kaikkea Trudeaun tapaa tehdä politiikkaa. Hänen mielestään Trudeausta tekee poikkeuksellisen se, että hän rikkoo rennolla ja avoimella olemuksellaan oletusta harmaasta ja vakavasta poliitikosta.

Poliitikon pitäisi voida esiintyä hymy huulilla ja pilke silmäkulmassa ilman pelkoa siitä, että menettää uskottavuutensa, Ala-Kokko sanoo.

”Seurassa mukanaolo on minulta poliitikkona aktiivinen kannanotto. Poliitikon uskottavuuden ajatellaan liikaa syntyvän siitä, että muuttuu vakavaksi ei-ihmiseksi, joka ei innostu mistään. Uskottavuuden pitäisi perustua asioihin, joita poliitikko ajaa.”

Ala-Kokolle Trudeaun esimerkki tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että poliitikolla on lupa olla oma itsensä. Ja jos tämä tarkoittaa jollekin totista ilmettä ja harmaata pukua, pitää siihenkin olla mahdollisuus.

Niin. Harmaana pidetyllä Matti Vanhasella ei tosin tainnut olla faniklubia edes kotimaassa saati toisella mantereella. Suomen seksikkäimmäksi mieheksi häntä sentään kutsuttiin.

Kumpi lopulta on tärkeintä, sisältö vai tyyli? Entä jos avoimella ja trudeaulaisella tavalla ajettaisiin vastenmielisiä asioita?

Ajatus saa Trudeau-seuran aktiivit mietteliääksi.

Ala-Kokon mukaan sisältöä ja tekemisen tapaa on hankala erottaa toisistaan. Hän kaipaa muutosta vallalla olevaan tyyliin, jossa synkän näköiset poliitikot eivät suostu keskustelemaan tai etsimään vaihtoehtoja.

Myös Virta korostaa keskustelun tarvetta. Hänen mukaansa Trudeaun keskeisin oppi liittyy juuri osallistamiseen. Keskusteluun kannustetaan, ja myös yh­teiskunnan marginaaleja kutsutaan mukaan päätöksentekoon. Epätrudeaumaisinta on sanelupolitiikka.

”Jos päätöksenteossa mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin ja pääsee osallistumaan, se on terveen yhteiskunnan merkki lopputuloksesta riippumatta. Uskon myös, että kunnollisen keskustelun jälkeen olisi helpompi hyväksyä oman kannan jääminen häviölle”, Virta pohtii.

Sen lisäksi, että Trudeau kykenee luontevasti olemaan ihmisten kanssa ja ilmaisemaan asiansa miellyttävällä tyylillä, haittaa ei ole myöskään siitä, että hän on ”nuori, vetävän näköinen kundi”, kuten Ala-Kokko asian ilmaisee.

Suomen lisäksi Justin Trudeau on villinnyt internetin. Hänen fanittamisensa on rikkonut uutiskynnyksen ainakin Isossa-Britanniassa. Mutta onko mies profeetta myös omalla maallaan?

Kysymys saa Kanadan Suomen suurlähettilään Andrée Noëlle Cooliganin nauramaan. Hänen mukaansa nykymaailmassa on harvinaista, että suurlähettiläs pääsee puhumaan valtionsa johtajan suo­siosta epäsuosion sijaan.

”Kanadalaiset yli puoluerajojen tuntuvat pitävän Trudeausta. Hänen suosionsa on pysynyt korkealla, ja hän on myös toteuttanut politiikkaa, jota vaaleissa lupasi”, Cooligan sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Trudeau kuitenkaan ole maansa tai edes perheensä ensimmäinen huippusuosittu poliitikko. Justin Trudeaun isä Pierre Trudeau toimi Kanadan pääministerinä 1960–1980 -luvuilla ja nautti silloin hyvin samanlaisesta suosiosta.

Cooligan löytää kaksikin syytä sille, miksi kanadalaiset ovat niin kiintyneitä pääministeriinsä. Hyvät vuorovaikutustaidot ja uskallus näyttää omat inhimilliset puolensa tekevät Trudeausta helposti lähestyttävän.

Toinen syy liittyy hänen ominaisuuksiinsa johtajana.

”Maailma tuntuu nykyisin synkältä ja uutiset ovat täynnä ikäviä asioita. Uskon, että tarvitsemme johtajia, jotka kykenevät valamaan uskoa siihen, että voimme pärjätä.”

Trudeau alkaa vaikuttaa yliluonnolliselta. Hänestä tuntuvat pitävän kaikki.

Haukkuja tulee lähinnä poliittisilta vastustajilta, mutta se taitaa kuulua pelin henkeen jopa kohteliaisuudestaan tunnetussa Kanadassa.

Nähtäväksi jää, miten pitkälle viestintä ja vuo­rovaikutus kantavat, jos politiikka ei tuota riittävästi tuloksia. Vaikka Trudeaun politiikkaan ollaan etupäässä tyytyväisiä, myös ensimmäiset yskökset on jo nähty. Esimerkiksi Trudeaun ajama elvyttä-­ vä talouspolitiikka vaikuttaisi tulevan todellisuudes­sa kalliimmaksi kuin hän vaalikampanjassaan lupasi.

Toukokuussa Trudeau myös joutui keskelle skandaalia, kun hän tarttui kiinni opposition kansanedustajaan Kanadan parlamentissa ja tökkäsi samalla toista edustajaa kyynärpäällään. Pääministeri pyysi nopeasti anteeksi, mutta täydelliseen julkisuuskuvaan jäi särö.

Kenties Suomi-Trudeau-seura voisikin tarjota kanadalaisille vastalahjaksi tarinan varoittavasta esimerkistä.

Myös meillä oli kerran porvaripuolueen liberaali puheenjohtaja ja pääministeri, jonka kansansuosiolla ei tuntunut olevan rajoja.

Hän liikkui sujuvasti ihmisten parissa, heitti suvereenisti supliikkia missä vain ja hallitsi sosiaalisen median. Rennosti pukeutuva ja esiintyvä johtajamme ei epäröinyt poseerata punaisissa sortseissa tai heittäytyä ihmistikkatauluksi.

Mutta kun politiikan tulokset jäivät laihoiksi, gallupsuosio kääntyi laskuun ja prosenttiluvut alkoivat tulla omasta päästä, ei mikään määrä viestintää enää pelastanut häntä. SK

Justin Trudeau

Kanadan pääministeri, maan liberaalipuolueen puheenjohtaja.

Syntynyt 25. joulukuuta 1971 Ottawassa Kanadassa.

Koulutukseltaan opettaja ja ympäristömaantieteen insinööri.

Työskennellyt aiem­min opettajan työn lisäksi myös ra­diossa ja näyttelijänä.

Naimisissa, kolme lasta.

Isä Pierre Trudeau toimi Kanadan pääministerinä 1960-luvun lopussa sekä 1970- ja 1980-luvun taitteessa.