hän

◼	Sanni Grahn- Laasonen on huomannut  kestävänsä  kritiikkiä  ”aika hyvin”.
Sanni Grahn- Laasonen on huomannut kestävänsä kritiikkiä ”aika hyvin”.

Sanni Grahn-Laasonen

Opetus- ja kulttuuriministeri yritti nuorena salata kokoomuslaisuuttaan vanhemmiltaan.

Sanni Grahn- Laasonen on huomannut kestävänsä kritiikkiä ”aika hyvin”.

Tamperelaista Tuomo Pekkasta kiukutti tiistaina 12. heinäkuuta.

Tuohtumus kumpusi sekä ammatillisista että ideologisista syistä. Pekkanen on opettaja ja oppositiopuolue vihreiden aktiivi.

Tuona tiistaina hän seisoi Porin Suomi Areenan tapahtumiin kuuluneen, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n järjestämän keskustelutilaisuuden yleisöjoukossa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) perusteli keskustelussa koulutusleikkausten välttämättömyyttä. ”Meillä täytyy olla talous tasapainossa, jotta tuleville sukupolville säilyy yhteiskunta, jossa on laajat julkiset palvelut, joista koulutus on tärkeimpiä.”

Grahn-Laasonen korosti, että hallitus leikkaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoista vain kuusi prosenttia, tutkimus- ja korkeakoulutusrahoista kolme prosenttia.

Ministerin toteamus sai Pekkasen askeltamaan hetkeksi pois lavan edustalta. Hän halusi viilentää tunteitaan kuulomatkan ulkopuolella. Nelisatapäinen yleisö suhtautui ministeriin muutenkin melko kielteisesti. Iäkäs miesopettaja mutisi toistuvasti. ”Höpö, höpö.”

Grahn-Laasonen on joko ykkönen tai kakkonen kilvassa, johon tuskin haluaisi edes osallistua. Hän kilpailee liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) kanssa moitituimman ministerin epäkiitollisesta tittelistä.

Oppositio ja media ovat arvostelleet koulutusleikkauksille kasvonsa antanutta Grahn-Laasosta. Some on tulvinut syytöksiä. Ministeri on jo aikaa sitten lopettanut nimensä googlettamisen.

”En ole immuuni saamalleni palautteelle.”

Paineessa hän tukeutuu perheyhteisöönsä: aviomieheen, vanhempiin, veljiin sekä miehensä lähimpiin sukulaisiin.

Grahn-Laasonen ei ole ensimmäistä kertaa poliittisessa puristuksessa. Hän harjoitteli paineissa työskentelemistä jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen ympäristöministerinä. Grahn-Laasosen soidensuojelulinjaukset saivat pyyhkeitä etenkin vihreiltä.

”Olen kuitenkin huomannut kestäväni kritiikkiä aika hyvin. Kritiikkiä saa jokainen, joka tekee muutosta nykytilaan, jossa velkaantumisen pysäyttämistä ja uudistuksia on siirretty koko ajan tuleville hallituksille.”

33-vuotias Grahn-Laasonen on Juha Sipilän (kesk) hallituksen nuorin ministeri. Hän menettää kuopuksen asemansa ensi keväänä, kun puoli vuotta nuorempi Annika Saarikko (kesk) seuraa Juha Rehulaa (kesk) perhe- ja peruspalveluministerinä.

Moitittu Grahn-Laasonen oli ainoa, joka säilytti entisen salkkunsa Petteri Orpon puoluejohtajavalintaa seuranneessa kokoomusministerien kesäkuisessa kierrätyksessä.

”Ministeriratkaisut olivat Petterin valinta. Olen tyytyväinen, että saan jatkaa työtäni.”

Kyynisen arvion mukaan Grahn-Laasonen säilytti paikkansa, koska oli jo valmiiksi ryvettynyt. Ei kannattanut laittaa uutta kokoomuslaista vastaanottamaan samaa rapaa.

Jatkopestiä selitetään myös myönteisemmin syin. Grahn-Laasosta kehutaan substanssiin nopeasti perehtyväksi poliitikoksi. Häntä kiitetään etenkin epämiellyttävien leikkausten asiallisesta perustelemisesta ja niiden epäpopulistisesta eteenpäinviemisestä.

”Olen toteuttanut hallitusohjelmaa kirjan mukaan.”

Päinvastoin kuin monet muut nykyministerit, Grahn-Laasonen ei poseerannut vaalien alla korkeakouluopiskelijoiden Koulutuslupaus-kampanjaa tukeneissa valokuvissa ”Koulutuksesta ei leikata” -kyltin kanssa.

Kuitenkin kaikki hallituspuolueet lupasivat, että koulutusmäärärahoihin ei kajota. Se lupaus on petetty.

”Politiikassa pitäisi varoa antamasta lupauksia, joita ei voi varmuudella pitää. Tavoitteiden asettaminen on eri asia. Vaalien jälkeisen politiikan sisältöön vaikuttaa sekin, keiden kanssa ollaan hallitusyhteistyössä.”

Kokoomuksen yhden puolueen hallitusko ei olisi leikannut koulutusmääräahoista?

”Ei niinkään voi varmaksi sanoa, mutta vähemmän olisimme leikanneet. Siitä olen varma.”

Forssa, perhe, tytär.

Nuo sanat toistuvat Grahn-Laasosen puheessa. Kun tuleva ministeri syntyi Forssassa keväällä 1983, muusikkoveljekset Mika ja Turkka Mali olivat valtakunnallisesti tunnetuimmat paikkakuntalaiset.

Veljesten kappaleet soivat Yleisradion molemmilla suomenkielisillä kanavilla. Ne henkivät tekstiiliteollisuuskaupungin historiaa: Tyykikylään takaisin, Ronkeli pumpulienkeli, Hiljanen Viljanen.

Grahn-Laasosen suosikki on Yhtiön laulu. ”Soitan sen usein ystävilleni. Se kertoo maailmasta, jota ei todellakaan enää ole.”

Kulttuuriministeri tuntee hyvin molemmat muusikot. ”Turkka on tukenut minua paitsi musiikissa lapsuus- ja nuoruusvuosinani myös politiikassa.”

Forssa on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan Sdp:n legendaarisen vuoden 1903 puoluekokouksen pitopaikkana. Kokoomusministerille se on ennen kaikkea ”lapsuuden lintukoto, jossa sai harrastaa ja kasvaa turvallisesti”.

Grahn-Laasonen sanoo olleensa etuoikeutettu lapsi ainakin yhdessä mielessä: hän sai vanhemmiltaan runsaasti kannustusta.

Forssan Lehden päätoimittaja Kari Grahn on tehnyt teon, joka on lähes mahdoton tyttärensä sukupolvelle. Hän on ollut koko uransa saman työnantajan palveluksessa. Edennyt kesävalokuvaajasta päätoimittajaksi.

Äiti Tuija Grahn sen sijaan koki karusti 1990-luvun alun laman. Hän oli työttömänä useita jaksoja, kunnes uudelleenkouluttautui elektroniikkatyöntekijäksi.

”Vaikka olin pieni koululainen, opin ymmärtämään, miten suuri merkitys työllä on muutenkin kuin toimeentulon kannalta. Tajusin, miten vailla työtä oleminen kolhii ihmistä.”

Iltalehden toimituspäällikön Reijo Ruokasen ahtaassa ja umpisekaisessa työhuoneessa laulettiin Mambaa keväällä 2004.

Kesätoimittajaksi pyrkivä valtiotieteiden ylioppilas Sanni Grahn oli ilmoittanut työhaastattelussa harrastavansa musiikkia ja keikkailevansa omaa nimeään kantavan bändin kanssa.

Ruokanen pyysi laulunäytettä. Kun muutakaan kappaletta ei hätäpäissään keksinyt, hakija päätti laulaa Mamban Älä jätä minua. Rohkea heittäytyjä pääsi kesätöihin. Hän työskenteli sittemmin Iltalehden toimittajana, Tukholman-kirjeenvaihtajana ja uutispäällikkönä.

Grahn-Laasonen ei ole syntymäkokoomuslainen. Äiti on jokioislaista demarisukua. Journalisti-isä taas varoitti tytärtään liittymästä mihinkään puolueeseen.

Näiltä osin Grahn-Laasosen kasvatus epäonnistui. Lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja liittyi loppuvuodesta 2003 kokoomuksen opiskelijajärjestöön Tuhatkuntaan. Ja piilotteli aluksi vanhemmiltaan kokoomuksen Nykypäivä-lehtiä.

Tarjolla olisi ollut toinenkin puoluevaihtoehto. Forssan vahva nainen Sirkka-Liisa Anttila (kesk) houkutteli tuoretta kokoomuslaista keskustan kuntavaaliehdokkaaksi syksyllä 2004. Turhaan houkutteli. ”Puolue oli väärä.”

Grahn-Laasonen sanoo olleensa aina hyvissä väleissä pari kuukautta ennen syntymäänsä ensi kertaa eduskuntaan valitun Anttilan kanssa: ”Sirkka-Liisa on edustanut minulle kansanedustajuutta.”

Jos taas Anttila joskus sanoo poikkipuolisen sanan hallituksen koulutuspolitiikasta, hänellä on tapana lisätä hätäisesti perään: ”En minä siitä Sannia syytä.”

Grahn-Laasonen löysi opiskelijapolitiikasta aviomiehensä, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana toimineen Arttu Laasosen. Heidän tyttärensä syntyi keväällä 2013.

Sanni Grahn-Laasonen kuuluu nopeasti katoavaan poliittiseen ryhmittymään, kokoomuksen stubbilaiseen siipeen.

Grahn-Laasonen tapasi Stubbin ensi kerran Forssan teatteritalolla kevään 2004 eurovaalien alla. Muutama ystävä oli lähtenyt tukemaan Stubbin kampanjaa. Myös Grahn-Laasonen vakuuttui ehdokkaasta.

”Alex oli tohtoriksi väitellyt EU-nörtti, joka osasi asiansa.”

Yllättäen ulkoministeriksi noussut Stubb pestasi edelleen Iltalehdessä olleen Grahn-Laasosen lehdistöavustajakseen keväällä 2008. Ja kun vihreät jättivät pääministeri Stubbin hallituksen syksyllä 2014, eteni ensimmäisen kauden kansanedustaja ympäristöministeriksi.

Stubbin hallituksen työskentely oli kaoottista. Sdp:n puheenjohtaja, silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne on moittinut Stubbia mieheksi, jonka sanaan ei voinut luottaa.

Grahn-Laasonen näkee toisin. ”Demarit olivat valinneet Rinteen johdolla keskeiseksi taktiikakseen riitelyn kokoomuksen kanssa. He uskoivat hyötyvänsä siitä, mutta kansa ei palkinnutkaan riitelemistä.”

Stubbin luottonaisen ministerintaival jatkui siis nykyisessä Sipilän hallituksessa. Hän oli harvoja Stubbia julkisesti tukeneita kokoomuksen kansanedustajia Lappeenrannan kesäkuun puoluekokouksessa.

Grahn-Laasonen ei halua palata Stubbin syrjäyttämiseen. ”Puoluekokousedustajat ovat puhuneet, ja sitä pitää kunnioittaa.”

Olisitko saavuttanut näin nuorena näin paljon ilman Alexander Stubbia?

”Mahdoton kysymys. Alexilla on kiistatta ollut suuri merkitys minulle. Olen oppinut häneltä paljon.”

Hän kuitenkin muistuttaa olleensa Stubbia kauem­min kokoomuksen jäsen. ”Olen ehkä myös tiennyt häntä pidempään, että haluan tulla joskus kansanedustajaksi.”

Grahn-Laasonen korostaa, että myös nykyinen puoluejohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on ollut viime vuosina hänen läheisiä yhteistyökumppaneitaan. Sitä ilmentää myös ministerinpestin jatkuminen puheenjohtajavaihdoksesta huolimatta.

Lupaatko, että Suomessa on kymmenenkin vuoden kuluttua koululaitos, joka takaa myös heikoimmassa asemassa oleville lapsille riittävät elämän­eväät sekä turvaa pätevien, vähävaraisten nuorten pääsyn korkeakouluihin?

”Kyllä, mikäli se on minusta kiinni”, Grahn-Laasonen vastaa ja vakuuttaa, etteivät hallituksen leikkaukset tavoitetta vaaranna.

Kaikki viisi oppositiopuoluetta tekivät keväällä koulutuspoliittisen välikysymyksen, jota Grahn-Laasosen mielestä ”joku voisi pitää kaksinaismoralistisena”. Hän huomauttaa, että samat puolueet leikkasivat edellisellä vaalikaudella hallituksessa ollessaan koulutuksen perusrahoitusta satoja miljoonia euroja muun muassa kuntien valtionosuuksien kautta.

Ja kuin omaa ja puolueensa leikkaajaimagoa kohentaakseen hän korostaa, että kokoomuksen kesäkuun puoluekokous lähti tavoittelemaan koko ikäluokan kattavaa, maksutonta varhaiskasvatusta.

”Se ei ole mikään utopia. Ruotsissa on jo 15 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta.” SK

kuka

Sanni Grahn-Laasonen

Ikä: 33

Syntymäpaikka: Forssa

Kotipaikka: Forssa

Koulutus: valtiotieteiden maisteri

Työ: opetus- ja kulttuuriministeri, kansanedustaja

Perhe: naimisissa, yksi lapsi

Harrastukset: musiikki, hölkkä, leikkipuistot, vanhat tavarat, lukeminen

elämäni kuva

▶   ”Minulla oli onni saada turvallinen ja hyvä lapsuus. Tässä kuvassa olemme pikkuveljeni Aleksin kanssa Ähtärin Mini-Suomessa 80-luvun lopulla.”