Uutisviikko

Tiede

Jo joka kolmannen tauti

Korkea verenpaine on ensimmäistä kertaa yleisempää köyhissä kuin rikkaissa maissa.

Vielä vähän aikaa sitten sellaisia moderneja vitsauk­sia kuin lihavuus, diabetes ja korkea verenpaine kutsuttiin elintasosairauksiksi. Ne yleistyivät ensimmäisenä maissa, joissa elämästä oli tullut hieman liian helppoa: autolla pääsee ovelta ovelle ja supermarketit notkuvat hyvin kaloripitoista ruokaa.

Nyt kuitenkin matala- ja keskituloisissa maissa asuvat ovat ensi kertaa historias­sa ohittaneet rikkaat maat korkean verenpaineen esiintyvyydessä, käy ilmi Yhdysvaltain sydänlääkäreiden yhdistyksen Circulation-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tutkimus analysoi lähes miljoonan yksilön terveystietoja vuodelta 2010 jopa 90 maasta. Tutkimuksen mukaan yli 30 prosentilla aikuisista on korkea verenpaine ja 75 prosenttia näistä aikuisista elää köyhissä ja keskituloisissa maissa.

Korkea verenpaine on merkittävä valtimotautien riskitekijä ja tärkein ehkäistävissä oleva ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että korkean verenpaineen esiintyvyys on pysynyt samana tai alentunut kehittyneissä maissa mutta lisääntynyt matala- ja keskituloisten maiden ryhmässä.

Nyt tutkijat vertasivat ikä- ja sukupuolivakioituja verenpainetaudin esiintymislukuja 131 aiemmasta tutkimuksesta. Korkea verenpaine oli maail­man koko aikuisväestöstä 31,1 prosentilla, 28,5 prosentilla korkean tulotason maista ja 31,5 prosentilla matala- ja keskituloisten maiden ryhmistä.

Esiintyvyys laski 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 2,6 prosenttiyksikköä rikkaissa maissa mutta kasvoi köyhemmissä maissa 7,7 prosenttiyksikköä. J

Marko Hamilo

◼	Trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela pettyi Riossa.
Trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela pettyi Riossa.

Urheilu

Fani ei tuomitse

Rion olympialaisissa urheilee 54 suomalaista. Moni on jo ehtinyt pettyä suoritukseensa.

”Urheilijat tietävät, että suomalaisfanit eivät tuomitse”, sanoo professori, liikuntapsykologian dosentti Jarmo Liukkonen. Odotukset ovat realistisia: pikajuoksijalta ei edes odoteta kultaa. Urheilijoilla on monia selityksiä epäonnistumiselle. Joku syyttää vastustajaa, toinen itseään, ja kolmas ei osaa sanoa mitään.

Huippuihin luottavat niin kansa, sponsorit kuin mediakin. Heti suorituksen jälkeen ei pysty ajattelemaan järkevästi. ”Epäonnistumisesta voi tulla urheilijalle häpeäpaalu, kun asialla on niin suuri arvo.”

Nykyään urheilupäättäjät ymmärtävät Liukkosen mukaan, tunteiden käsittelyn ja vuorovaikutuksen suuren merkityksen.

Urheilijoista vain alle kymmenes on ollut tekemisissä psykologin kanssa.

”Valmentajiakin tulisi kouluttaa enemmän tunne- ja vuorovaikutustaidoissa.” J

Milla Asikainen