◼	Palomiehet ja alueen asukkaat kantavat ruumiita pois kadulta autopommi-iskun jälkeen Bagdadissa heinäkuussa.
Palomiehet ja alueen asukkaat kantavat ruumiita pois kadulta autopommi-iskun jälkeen Bagdadissa heinäkuussa.

Hop, hop kotiin

Maahanmuuttoviraston koventama Irak-linja uhkaa luoda Suomeen tuhansien paperittomien joukon. Vaikuttiko poliittinen painostus Migriin?

Palomiehet ja alueen asukkaat kantavat ruumiita pois kadulta autopommi-iskun jälkeen Bagdadissa heinäkuussa.

’Minä pyydän teitä: antakaa heidän jäädä tänne edes joksikin aikaa. Irak on nyt sodan kriittisessä vaiheessa, ja voi olla vain kuukausien kysymys, kun maa alkaa vakautua. Silloin ihmiset luultavasti haluavat palata takaisin koteihinsa.”

Näin vetoaa Irakin Suomen-suurlähettiläs Matheel Al-Sabti. Hän istuu Kulosaaren-suurlähetystössä kuluneella nahkasohvalla. Teekupit saavat jäähtyä, kun Al-Sabti puhuu maamiehistään.

”Heidän joukossaan on tohtoreita, insinöörejä, hyvin koulutettuja ammattilaisia. Pyydän, kohdelkaa heitä hyvin, kuten vieraita kohdellaan. He eivät ole pahoja ihmisiä.”

Samaan aikaan kun muu Suomi on lomaillut, Maahanmuuttovirasto eli Migri on urakoinut. Kesä- ja heinäkuun aikana se on antanut 2 665 kielteistä ja 413 myönteistä turvapaikkapäätöstä irakilaisille. Luvan jäädä Suomeen on saanut siis harvempi kuin joka kuudes hakija. Luvuista on poistettu ne, joiden hakemukset ovat joko rauenneet tai ne on jätetty tutkimatta.

Vielä alkuvuodesta irakilaisista lähes yhtä moni sai myönteisen kuin kielteisen päätöksen, ja viime vuonna tilanne oli kokonaan toinen: 85 prosenttia irakilaisista sai turvan Suomesta.

Jossain on tapahtunut merkittävä muutos.

Suomeen tuli viime syksyn ja talven aikana vajaa 21 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Liki 5 000 hakemusta on rauen­nut, kun moni on lähtenyt vapaaehtoisesti maasta.

Päätöstä odottaa edelleen melkein 9 000 irakilaista. Jos kielteisiä päätöksiä tehdään syksyn ajan kesän tahdissa, Suomessa voi kohta olla pahimmassa tapauksessa jopa yli 10 000 paperitonta irakilaista. Moni heistä painuisi maan alle.

Migri perustelee kielteisten päätösten rajua kasvua muun muassa sillä, että Irakin turvallisuustilanne on parantunut. Virasto linjasi toukokuussa, että Irakiin voi tällä hetkellä ”palata kaikille alueille ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia”.

Näin ollen irakilaisille ei enää myönnetä suojelua pelkästään hakijan kotipaikan tilanteen perusteella. Migrin mukaan myös vainotuksi tullut voi palata maahan ja hakea turvaa Irakin muista osista.

Uusi linjaus perustuu viraston Irak-tutkijan keväällä tekemään maaraporttiin. 20-sivuisen raportin mukaan aseellinen konflikti, väkivaltaisuudet ja terrorismi ovat vaatineet viime kuukausina paljon siviiliuhreja, eikä esimerkiksi Bagdadin turvallisuustilanne ole olennaisesti muuttunut. Kaupungissa on kuollut kuukaudessa keskimäärin vähintään 287 ihmistä ja haavoittunut 803.

Raportista ei synny kuvaa, että turvallisuus Irakissa olisi merkittävästi parantunut. Se, että Isisiltä on taisteluissa vallattu alueita takaisin ja että niille on alkanut hitaasti muuttaa väkeä takaisin, tulkittiin Migrissä kuitenkin sellaiseksi.

Myös irakilaisten vapaaehtoisten paluun Euroopasta Irakiin ja etenkin Bagdadiin katsottiin kertovan kohentuneesta turvallisuustilanteesta.

Migrin maaraportit valmistellaan Helsingissä, ja Irak-raportin kirjoittaja vieraili maassa viimeksi 2011. Sotaa käyvän maan tilanne arvioidaan muun muassa uutistoimistojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden maiden tekemien raporttien pohjalta.

Migrin turvapaikkayksikön johtaja ­Esko Repo ei halua nimetä mitään erityistä lähdettä, jossa todettaisiin, että Irakin tilanne on kokonaisuudessaan merkittävästi parantunut.

”Tutkijamme kirjaavat riippumatonta tietoa lukuisista eri lähteistä, ja turvapaikkapäätöksiinkin kirjataan lähteitä. Näitä verrataan aiempaan tulkintaan, ja niiden pohjalta me teemme johtopäätökset.”

Repo korostaa, että jokainen turvapaikkapäätös perustuu yksilölliseen arvioon.

Kirjallista versiota uudesta Irakin maalinjauksesta ei toimittajalle voida antaa.

Viime keväänä myös moni muu taho julkisti raportteja Irakin tilanteesta. Niiden vetämät johtopäätökset olivat toisenlaiset kuin Migrillä.

Britannian ulkoministeriön mukaan ihmisoikeustilanne Irakissa pysyy synkkänä, uskontoryhmien välinen väkivalta lisääntyy, samoin syytökset hallituksen joukkojen tekemistä väkivaltaisuuksista.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn vuosiraportin mukaan Irakin ihmisoikeus­tilanne heikkenee edelleen.

YK:n mukaan mielivaltaisissa teloituksissa, autopommi-iskuissa, salamurhissa ja pommituksissa kuoli tai haavoittui viime vuonna yli 20 000 siviiliä.

Myös YK:n turvallisuusneuvostossa 15. heinäkuuta puhuneen YK:n Irak-erityisedustajan Jan Kubišin piirtämä kuva Irakista näytti synkältä. Taisteluja käydään entistä kiivaammin, kun Irakin armeija on vallannut Isisiltä Fallujan kaupungin ja valmistelee Mosulin takaisinvaltaamista.

Kubišin mukaan Irakin humanitaarinen tilanne on heikentynyt kevään aikana. Yli 10 miljoonaa ihmistä – noin kolmannes koko väestöstä – tarvitsee humanitaarista apua selvitäkseen arjesta.

3,4 miljoonaa irakilaista on vuoden 2014 jälkeen joutunut konfliktin takia pakenemaan kodeistaan.

”Terrorismin, väkivallan ja konfliktin takia uhrien lukumäärä pysyy edelleen korkeana”, sanoo YK:n erityisedustaja Jan Kubiš.

Moni suomalainen ihmisoikeus- ja pakolaisasiantuntija epäilee, että Irakin turvallisuus parani yllättäen keväällä Migrin silmissä lähinnä suomalaispoliitikkojen kovan painostuksen takia. Repo ei täysin kiistä tätä.

”Totta kai meiltä on kysytty asiaa, ja keskustelussa nousi hyvin vahvasti esiin se, minkälainen päätösjakauma on ja mistä johtuvat tietyt erot. Mutta virasto on itsenäinen ja itse me nämä päätökset ratkomme.”

Pakolaisneuvonta ry:n pitkäaikainen juristi Liisa Välimäki sanoo, että suuri osa kielteisistä päätöksistä perustuu juuri Irakin tilanteen uuteen tulkintaan.

”Nyt katsotaan, että juuri Bagdad onkin maassa se paikka, jonne vaikka koko Irak voi paeta turvaan”, sanoo Liisa Välimäki.

”Tällaisen tulkintamuutoksen edellytys on, että turvallisuustilanteen olisi pitänyt parantua alueella pysyvästi ja pitkäkestoisesti. Nähdäkseni mikään ei puhu sen puolesta.”

Alueiden hallinnan menettänyt Isis keskittyy nyt siviilien terrorisointiin erityisesti Bagdadissa. Heinäkuun terrori-iskuissa kaupungissa kuoli 513 siviiliä ja 887 loukkaantui.

Myös Geneven pakolaissopimusta – eli sitä, kuka on oikeutettu turvapaikkaan – on Välimäen mukaan ryhdytty tulkitsemaan Migrissä uudella tavalla.

”Ihmiset jotka ovat selvästi turvapaikan tarpeessa ja olisivat sen myös aiemmin Suomessa saaneet, saavat nyt täyskielteisiä päätöksiä.”

Välimäki sanoo, että päätökset ja niiden perustelut ovat usein ristiriidassa. Hakijan kertoma on ollut Migrin mielestä uskottava, ja myös maan tilanne puhuu hänen kohdallaan kansainvälisen suojelun tarpeesta. Sitten yllättäen päätös onkin kielteinen.

”Olen järkyttynyt Migrin nykyisten päätösten tasosta”, Välimäki sanoo.

Suomi eli vuodenvaihteessa poikkeus­aikaa. Maahan oli tullut muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa. Hallitus pikakirjoitti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman, ja tuolloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok) toi eduskuntaan suuren joukon lakimuutoksia. Niillä haluttiin säästää rahaa mutta ennen kaikkea viestittää Irakiin ja Afganistaniin, että Suomeen ei todellakaan kannata tulla: ilmaista oikeusapua ei enää tarjottaisi, perhettä on lähes mahdotonta saada maahan ja valitusajat ovat lyhyitä.

EU:n ja Turkin sopimuksen sekä Euroopan sisäisten rajatarkastusten myötä turvapaikanhakijoiden virta hiipui. Nyt Suomeen tulee uusia hakijoita alle sata viikossa.

Poikkeusajan lait tehtiin kuitenkin pysyviksi.

Myös Ruotsi on kiristämässä ulkomaalaislainsäädäntöään, mutta naapurissa lait tehdään määräaikaisiksi. Kun tilanne on rauhoittunut, poliitikkojen on pakko punnita lakien sisältö rauhassa uudelleen.

”Suomi, joka aiemmin pyrki edistämään ihmisoikeuksia ja oli kansainvälisesti suojelussa suhteellisen vahvalla tasolla, tulkitsee nyt kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia minimitasolla”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen-osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio.

Entä irakilaiset – mitä heille nyt tapahtuu?

Osa heistä lähtenee vapaaehtoisesti takaisin Irakiin, mutta tuskin kaikki.

Julkisuuteen on jo tullut irakilaisia, jotka sanovat menevänsä mieluummin vankilaan Suomessa kuin palaavat kotimaahansa kuolemaan.

Kaikesta huolimatta Irakin suurlähettiläs Matheel Al-Sabti rohkaisee maanmiehiään palaamaan.

Virkansa puolesta maansa turvallista mainetta puolustava suurlähettiläs kuitenkin arvioi, että esimerkiksi Isisin alueel­ta paenneen sunnin tilanne Bagdadissa olisi vaikea. ”Jos ei ole perhettä, kontakteja eikä työtä, Bagdadissa olisi hyvin vaikea elää”, Matheel Al-Sabti sanoo. ”Meillä ei ole pakolaisleirejä, joihin mennä.”

”Me emme myöskään voi taata, että palaajat olisivat turvassa. Hallitus ei heitä uhkaa, mutta ehkä jokin muu taho on heitä uhkaillut. He voivat olla peloissaan.”

Irakilaisten pakkopalautuksista suurlähettiläs Matheel Al-Sabtilla on sen sijaan selkeä kanta: ne eivät käy päinsä.

”Me emme voi hyväksyä sitä, että ihmiset, jotka ovat lähteneet maasta omaehtoisesti eivätkä halua palata Irakiin, palautettaisiin sinne vasten tahtoaan.”

Al-Sabtin mukaan Irakilla oli Ruotsin ja Norjan kanssa luovutussopimus, mutta se ei enää ole käytössä. Siihen on syynsä.

”Ruotsissa vuosia piileskellyt irakilaisperhe pakotettiin joitain vuosia sitten lentokoneeseen. Perheen isä pani koko ajan vastaan ja sanoi, että kuolen, jos minut palautetaan.”

Kun kone laskeutui, mies kuoli lentokoneen ovelle.

Pakkopalautukset Irakiin loppuivat. ”Eikä niitä aloiteta uudelleen”, Al-Sabti sanoo.

Suomi on vaikeassa tilanteessa. Irakilaiset eivät halua palata konfliktin keskelle kotimaahansa. Suomi puolestaan ei voi pakottaa tuhansia ihmisiä koneeseen ja lennättää heitä Bagdadiin, jos Irak ei halua ottaa heitä vastaan.

Suomessa sisäministeriö on silti toiveikas.

Ministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että neuvotteluja Irakin kans­sa käydään edelleen EU-tasolla ja Suomi on niissä aktiivisesti mukana. Tavoite on löytää malli, jolla yksittäiset pakkopalautukset saadaan toteutettua.

”En kuitenkaan usko, että isoja määriä kuten lentokoneellisia voidaan pakkopalauttaa”, sanoo Nerg. ”Tavoite se kuitenkin edelleen on.”

Kun maa on sodassa ja siellä on ennestään yli kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista, onko kohtuullista painostaa sitä ottamaan tuhansia ihmisiä vauraasta Euroopan maasta vastoin heidän omaa tahtoaan?

”Tuo on äärimmäisen iso kysymys koko Euroopalle ja kaikille meille suomalaisille”, Nerg sanoo. ”Me kuitenkin haemme nyt ratkaisua, jonka me pystymme itse eettisesti hyväksymään.”

Vaikka Irak lopulta taipuisi pakkopalautuksiin, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula sanoo, että se ei käy.

”Kansainvälinen oikeus yksiselitteisesti kieltää ihmisen palauttamisen maahan tai alueelle, jossa hänen henkensä voi vaarantua tai hän voi kohdata epäinhimillistä kohtelua tai vainoa.”

”Palauttamiskielto on yksi perusperiaatteista, jolla turvataan ihmisoikeuksien­ toteutuminen.”

Kumpula suosittelisi varovaisuutta, kun tehdään johtopäätöksistä turvallisista maita tai alueista.

”On vaikea ajatella, että kenelläkään meistä olisi tältä etäisyydeltä kompetenssia arvioida, onko jollain Bagdadin asuinalueella turvallista elää vai ei.”

Jos Suomeen syntyy tuhansien ihmisten paperittomien joukko, jolla ei ole terveydenhuoltoa, toimeentuloa, sosiaa­liturvaa eikä työmahdollisuuksia, se ei ole kenenkään etu, Kumpula painottaa.

Myös Päivi Nerg sanoo, että tilanne huolestuttaa viranomaisia.

”Suomessa laittomasti oleskeleminen olisi äärettömän vaikeaa. Ainoa keino toi­mia täällä ilman papereita olisi rikollisuus.”

SPR:n pääsihteeri Kumpula kehottaa viranomaisia miettimään, voisiko kielteisen päätöksen saaneelle myöntää tilapäisen oleskeluluvan edes siihen asti, kunnes tilanne Irakissa tasaantuu, kuten myös suurlähettiläs ehdottaa.

Tällainen mahdollisuus oli ulkomaalaislaissa vielä aiemmin. Hallitus poisti sen runsas vuosi sitten. SK