Uutisviikko

◼	Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

talous

Hallitus jakaa meidän rahat

Ekonomistit eivät usko suuriin muutoksiin. Leikkaukset jatkuvat – myös veronkevennyksiä on tiedossa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtama valtiovarainministeriö (VM) on saanut valmiiksi ehdotuksensa vuoden 2017 tulo- ja menoarvioksi.

Budjetin pääpaino on työllisyydessä. Juha Sipilän (kesk) hallitus on linjannut, että työllisyysasteen pitää nousta 72 prosenttiin. Viime vuodet se on ollut alle 70 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen eivät usko, että hallituksen talouspoliittisessa linjassa tapahtuu muutoksia.

Suomen talous on kärsinyt jo useamman vuoden hitaasta talouskasvusta.

Hallitus jatkaa kiristävää talouspolitiikkaa. Luvassa on leikkauksia joka hallinnonalalle. Lisäksi tehdään joitain veromuutoksia, myös kevennyksiä. On puhuttu muun muassa asunnon varainsiirtoveron laskemisesta.

Kilpailukyky­sopimus saatiin runnottua läpi. Siinä noin 87 prosenttia palkansaajista hyväksyi heikennyksiä työehtoihinsa. Silti veronmaksajien ostovoima ei parane merkittävästi. Heikennyksiä kompensoidaan noin 400 miljoonan euron veronkevennyksellä, jolla kotimainen kysyntä pidetään suunnilleen samalla tasolla.

”Suomen niukka kasvu viime vuosina on perustunut yksityiseen kulutukseen”, Vihriälä muistuttaa.

Heiskasen mielestä työllisyyden kasvu on ostovoiman kannalta tärkeässä roolissa. ”Hallituksen työllisyyttä kohentavat toimet ovat tervetulleita.”

Kilpailukykysopimukseen on ladattu suuria odotuksia, sanoo Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. VM:n laskelmat työvoimakustannusten alennuksen vaikutuksesta työllisyyteen ovat hänen mielestään varsin optimistisia, jos niitä verrataan tutkimustuloksiin.

”Jos verotulot veronalennusten vuoksi laskevat ja työttömyysmenot eivät vähene, riskinä on, että lopputuloksena alijäämä ja velka kasvavat yhä.”

Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee VM:n arvion mukaan ensi vuonna 50 prosenttiin. Vihriälä ja Heiskanen eivät sinänsä ole huolissaan velan määrästä.

”Ongelma on se, että velkasuhde jatkaisi ilman päätettyjä leikkauksia nousuaan”, Vihriälä sanoo.

”Niiden jälkeenkin velan määrä kääntyy ensi vuosikymmenellä taas nousuun ilman rakenteellisia uudistuksia.”

Suomen pelastus olisi vientiteollisuuden koheneminen. Suuriin muutoksiin ekonomistit eivät usko. Vihriälä ja Heiskanen sanovat, että hallituksen pitää yhä kuunnella yrityksiä. Investointeja voidaan saada paikallisia sopimista helpottamalla. Palkkamalttiakin pitäisi jatkaa vuoden 2017 jälkeenkin.

Hallitus aloittaa budjettiriihen Kesärannassa elo–syyskuun vaihteessa. Sitä ennen VM:n ja eri ministeriöiden väliset neuvottelut pidetään Valtioneuvostonlinnassa.

Lopullinen esitys käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 19. syyskuuta, minkä jälkeen se julkaistaan.

Tuolloin budjetista esimerkiksi pitäisi selvitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoille suunnataan rahaa ja otetaanko investointivaraus yhdeksi keinoksi lisätä investointeja.

Kokoomus ei ole ollut yhtä innokas kuin keskusta viemään investointivaraus­ideaa eteenpäin. Se haluaa hyödyistä tarkemmat selvitykset, jotka valmistuvat syksyllä. J

mikko niemelä

VM:n ehdotuksen päälinjat:

suomenkuvalehti.fi