◼	Irakin terrorisminvastaisten joukkojen sotilas Fallujassa kesäkuussa.
Irakin terrorisminvastaisten joukkojen sotilas Fallujassa kesäkuussa.

Isis ajettiin ahtaalle

Terroristijärjestö menettää alueitaan Irakissa ja Syyriassa. Samalla yllyttäminen mielettömiin väkivallantekoihin kiihtyy.

Irakin terrorisminvastaisten joukkojen sotilas Fallujassa kesäkuussa.

Irakin ilmavoimat alkoi heinäkuussa pudottaa lentolehtisiä terroristijärjestö Isisin suurimpaan valtakeskukseen, maan pohjoisosissa sijaitsevaan miljoonakaupunkiin Mosuliin.

Niissä luki: ”Valtasimme Fallujan. Olkaa huoleti, pian vapautamme teidätkin.”

Harva mosulilainen uskaltaa julkisesti poimia käsiinsä taivaalta leijailleen viestin. Mitä ahtaammalle Isis on ajautunut ydinalueillaan, sitä enemmän se on alkanut teloittaa julkisesti ”pettureita ja vakoilijoita”.

Isis on vuoden sisällä menettänyt yli kolmasosan alueista, joille se julisti perustaneensa islamilaisen kalifaatin kesäkuun 2014 suurhyökkäysten jälkeen, arvioi brittiläinen riskientutkimuslaitos IHS. Yhdysvallat väittää, että sen johtaman liittouman ilmaiskuissa on kuollut noin 25 000 taistelijaa sen jälkeen kun pommitukset kaksi vuotta sitten alkoivat.

Lännen ja Venäjän pommituksissa sekä lennokki-iskuissa on kesän aikana surmattu useita keskeisiä Isis-johtajia. Iskuja on tehty sekä Syyrian pohjoisosissa sijaitsevan kalifaatin ”pääkaupungin” Raqqan liepeillä että Mosulissa.

Syyriassa länsimaiden tukema liittouma SDF (Syyrian demokraattiset joukot) on ilmaiskujen tuella häätänyt Isisin lähes tyystin sille elintärkeiltä alueilta Turkin rajalla. SDF:n joukkojen selkärangan muodostavat kurdien YPG-itsepuolustusjoukot.

Kurdien eteneminen on ollut nopeaa. Vielä viime vuonna vieraillessani heidän itsehallintoalueellaan sen keskuksesta Qamishlosta rintamalle oli vain parikymmentä kilometriä ja Isis iski päivittäin kaupungin liepeille. Sen jälkeen terroristeilta on vallattu yli 200 kylää.

Viimeviikkoinen lähes 50 uhria vaatinut tuhoisa pommi-isku Qamishlossa osoittaa kuitenkin, että Isisiä ei ole sielläkään kokonaan lyöty.

Rajaseutujen hallinta mahdollisti Isisille salakaupan, rahaliikenteen, asetoimitukset ja taistelijoiden liikkumisen.

Nyt nämä yhteydet on tukittu, kurdit väittävät. SDF eteni viime viikolla raskaiden taistelujen jälkeen Manbijin pikkukaupunkiin. Nyt Isisillä ei enää ole yhteyttä rajakauppansa keskukseen Jarabulusiin. Se ei myöskään pysty lähettämään taistelijoitaan Syyriasta muualle maailmaan, korostaa hyökkäystä Manbijiin johtava YPG:n kurdikomentaja Shervan Darwish.

”Saartorengas Turkin rajaseuduilla on täydellinen. Isis pystyy yhä käyttämään olemassa olevia maanalaisia solujaan länsimaissa, mutta yksikään täällä terrori-iskuihin koulutetuista ei pääse enää lähtemään.”

Yhteyksien katkeaminen ja öljy­alueille tehdyt ilmaiskut sekä Irakissa että Syy­riassa ovat supistaneet Isisin tuloja merkittävästi. Rivit rakoilevat, koska järjestöllä on vaikeuksia maksaa palkkoja taistelijoilleen ja hallinnolle. Isis on maaliskuusta lähtien tappanut kiihtyvällä tahdilla jäseniään, joita se epäilee tietojen myymisestä lännen ja Venäjän ilmaiskujen suunnittelijoille.

Syyrian ja Irakin takaiskujen takia Isis on jo yli vuoden ajan yrittänyt luoda uuden tukialueen Libyaan siirtämällä sinne taistelijoita ja johtajiaan. Nyt sen hallussa ollut Sirte on saarrettu. Isis-joukot on ajettu ahtaalle kaupungin keskustaan, jonne Yhdysvallat alkoi maanantaina tehdä Libyan hallituksen pyytämiä ilmaiskuja.

Yhdysvaltain ja yli 30 maan edustajat kokoontuivat Washingtoniin 20. heinäkuuta hiomaan suunnitelmaa Isisin ajamiseksi Syyriasta ja Irakista. Viesti oli selvä: painetta lisätään ja valmistelut sekä Mosulin että Raqqan takaisinvaltaamiseksi vielä tänä vuonna etenevät.

Aikataulu kytkeytyy kiinteästi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Barack Obama käytännössä varmisti toisen presidenttikautensa al-Qaida-johtaja Osama bin-Ladenin surmaamisella toukokuussa 2011.

Isisin lyömisellä taas on tarkoitus taata Hillary Clintonin vaalivoitto ja osoittaa, että republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin syytökset demokraattihallinnon pehmeydestä ovat perättömiä.

Kyseessä on myös kilpajuoksu. Venäjä haluaa varmistaa, että kapinallisryhmien sijaan sen tukema Syyrian hallitus on vahvoilla kun Isis romahtaa. Syyrian hallituksen joukot yrittivät edetä Venäjän ilmaiskujen avulla Raqqaan jo kesäkuussa, mutta Isisin vastahyökkäys ajoi ne takaisin.

Vaikka Isis on ajettu nurkkaan, vaatii sen kukistaminen vielä katkeria maataisteluita. Järjestön tukialueiden valtaamiseen tarvitaan vahvoja, motivoituneita ja tiiviissä yhteistyössä toimivia joukkoja. Niitä ei ole riittävästi sen enempää Irakissa kuin Syyriassakaan.

Mosulin takaisinvaltaus ei ole helppoa, vaikka Irakin hallitus on vannonut useaan otteeseen sen tapahtuvan tänä vuonna.

”Taistelu Mosulista on alkanut” -otsikot levisivät irakilais- ja amerikkalaismediaan jo huhtikuussa. Irak aloitti silloin pitkään valmistelemansa operaation, mutta se kuivui nopeasti kokoon. Muutaman pikkukylän valtaus ja pari joukkojen sekavaa rintamapakoa olivat tyly muistutus, että Irakin armeija on yhä pahasti vajaakuntoinen huolimatta laajasta ase- ja koulutustuesta.

Mosulin fiaskon jälkeen hallitus käänsi kiireesti katseensa Fallujaan, joka sijaitsee niin kutsutussa sunnikolmiossa 60 kilometrin päässä pääkaupungista Bagdadista.

Kesäkuussa päättynyt Fallujan valtaus Isisiltä onnistui paljolti Iranin tukemien šiiojen itsepuolustusjoukkojen ansiosta. Sitä ennen Isis häädettiin kaupungin ympäristöstä Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen ”neuvonantajien” johdolla. Heidän osuutensa oli kiusallinen Yhdysvalloille, joka käytännössä antoi Fallujassa ilmatukea Iranin armeijan eliittiosastolle.

Mosulissa Isisillä on 8 000–10 000 asemiestä. Suurin osa heistä on irakilaisia, jotka ovat liittyneet Isisiin sen jälkeen kun se valtasi kaupungin kesähyökkäyksessään 2014. Valtaosa ulkomaisista taistelijoista sekä arvokkain sotilaskalusto on jo siirretty Mosulista Syyriaan.

Isisin arvioidaan pystyvän jarruttamaan tehokkaasti kaupungin valtausta itsemurha- ja tienvarsipommein, miinoituksin ja sala-ampujien avulla.

Mosulin valtaukseen vaaditaan 30 000–40 000 sotilasta. Irakin armeijan vakavasti otettavien taisteluyksikköjen miesvahvuus ei ole juuri enempää kuin 10 000 sotilasta. Näille avainjoukoille kertyi jo ennen Falluja-operaatiota jatkuvasti liikaa taistelutehtäviä.

Hallitus haluaa pitää parhaat joukot suojanaan pääkaupungissa Bagdadissa eikä siirtää niitä 400 kilometrin päähän Mosuliin. Bagdadin turvallisuustilanne on huono, heinäkuussa siellä tehtiin 300 uhria vaatinut autopommi-isku.

Šiiajoukot olisivat taistelukykyisiä mutta hallitus ei halua lähettää niitä Mosulin sunnialueille. Irakin itsehallinnollisen Kurdistanin peshmerga-taistelijat ovat jo vuoden ajan saartaneet Mosulia kolmesta ilmansuunnasta. Ne kuitenkin kieltäytyivät osallistumasta kaupungin valtaukseen sen jälkeen kun hallitus ilmoitti, ettei se suostu Mosulin liittämiseen kurdialueisiin.

Hyökkäyksen alkua hidastaa myös kurdihallinnon varoitus siitä, että hyökkäys toisi Irakin pohjoisosiin puoli miljoonaa uutta pakolaista.

Isis osaa hyödyntää epäröintiä ja ristiriitoja. Sen riveissä on yhä runsaasti Saddam Husseinin valtakauden korkea-arvoisia upseereja, turvallisuusviranomaisia ja eliittijoukkojen sotilaita, jotka Yhdysvaltain miehityshallinto syrjäytti Irakin valtaamisen jälkeen. Isisin menestys on perustunut heidän suunnittelutaitoonsa ja sotilaskokemukseensa.

Useimpien arvioiden mukaan Isis menettää väistämättä sekä Mosulin että Raqqan. Sen jälkeen Irakissa vallitsee todennäköisesti samanlainen kaaos kuin ennen Isiksen kesän 2014 aluevaltauksia.

Kun al-Qaida vuonna 2001 häädettiin päätoimialueeltaan Afganistanista, se taantui ensin ”tavalliseksi” terroristijärjestöksi. Seuraavaksi se sirpaloitui alueellisiin ryhmiin, jotka pystyvät verisiin iskuihin silloin tällöin. Järjestelmällisiin länsi- tai muslimimaiden vakautta horjuttaviin tekoihin niistä ei kuitenkaan enää ole.

Isis on uudessa tilanteessa paljon al-Qaidaa vaarallisempi.

Sille tukialueiden menettäminen ei merkitse romahdusta, vaikka monet sen taistelijat ehkä loikkaavatkin muihin järjestöihin tai yrittävät haihtua siviiliin. Järjestö palaa taktiikkaan, jota se käytti ennen kalifaatin perustamista 2014: soluttautumiseen kaupunkeihin ja terrori-iskuihin niissä.

Se saattaa myös säilyttää kiinteämpiä tukikohtia Syyrian sunnikolmion maaseudulla, jossa sillä on yhä vankkaa kannatusta ja tilaa liikkua.

Isisin haave islamilaisesta suur-Syyriasta tuskin kuolee sekään. Radikalismin kitkeminen on erittäin vaikeaa ennen kuin Syyriassa ja Irakissa on hallitus, johon valtaosa kansasta luottaa ja joka on tuottanut edes jonkin verran vakautta ja hyvinvointia.

Isisillä on yhä myös sisarjärjestöjä noin 15 maassa. Niillä on hallussaan maa-alueita Libyassa, Egyptissä Siinain autiomaassa, Nigeriassa, Afganistanissa ja Jemenissä.

Isisin vaarallisin perintö on kuitenkin muualla. Se on osoittautunut ääri-islamilaisista järjestöistä ylivoimaisesti tehokkaimmaksi käännyttämään sekä läntisissä että islamilaisissa yhteiskunnissa eläviä nuoria sotilaikseen.

Isisin taitava propaganda sosiaalisessa mediassa on vedonnut sankaruuteen, toveruuteen ja kamppailuun paremman maailman puolesta. Nyt kun sotaonni on kääntynyt, videovärväyksen painopisteeksi on entistä selvemmin noussut kosto.

Al-Qaidan värväystyö oli Isisiin verrattuina kömpelöä ja tehotonta. Sen viestit oli suunnattu pääasiassa muslimimaiden väestölle.

Isis sen sijaan on antanut myös läntisessä maailmassa eläville häiriintyneille, masentuneille tai katkeroituneille muslimeille valtakirjan sälyttää kaikki vastuu elämäntilanteestaan ”vääräuskoisille”. Heitä yllytetään päättämään elämänsä näyttävästi suurta tuhoa tuottavina uskonsotureina.

Suuri osa viimeaikaisista iskuista länsimaissa on näiden Isisin kannattajiksi tai järjestön jäseniksi ilmoittautuneiden tasapainottomien yksilöiden tekemiä terroritekoja.

Tämän tyyppisten iskujen estäminen on läntisten tiedustelupalveluiden vaikein tehtävä. Ongelma ei poistu vaikka Isis kukistetaan sotilaallisesti.

Isisin sota-alueilta Syyriasta ja Irakista palaavien länsimaisten uskonsoturien jäljittäminen ja tarkkaileminen on teknisesti mahdollista. Valtaosa heistä pystytään palauttamaan yhteiskuntaan tai ainakin heidät voidaan tehdä vaarattomaksi ajoissa.

Suurin osa Isisin nimissä esiintyvien terroristisolujen iskuista onkin tähän asti estetty. Suuri yleisö saa harvoin tietää näistä onnistumisista, elleivät viranomaiset julkista niitä esimerkiksi pelotevaikutuksen takia.

Mutta kuinka profiloida koko yhteiskunnan henkisesti raiteiltaan ajautunut joukko, jolla ei välttämättä ole ollut minkäänlaisia yhteyksi Isisiin? Tai kuinka määritellä, missä vaiheessa yksilön epävakaus muuttuu koko yhteiskuntaa vaarantavaksi uhaksi?

Näiden ongelmien kimpussa tiedustelupalvelut jatkossa painiskelevat. Ja ne tietävät olevansa koko ajan altavastaajan asemassa.

Sosiaaliseen mediaan syntyy uusia Isisin viestiä rummuttavia tilejä sitä mukaa kuin vanhoja suljetaan. Ne ruokkivat samaa tarinaa: taistelkaa ja tappakaa tienne marttyyreiksi. SK