Uutisviikko

suoraan sanoen

Sade vei marjat

Mansikkasato jää viime vuodesta yli kolmanneksen, sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja.

Mansikkasato on ollut edellisvuotta huomattavasti heikompi. ­Mistä ­tämä johtuu, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo?

”Kolme tekijää: tammikuun pakkaset ilman lumisuojaa veivät sadosta arviolta kymmenen prosenttia. Sitten tuli kuiva ja kuuma toukokuu, mikä teki alkukesän mansikoista pieniä. Kuivuus kutisti satoa noin kymmenen prosenttia. Lopuksi kovat sateet veivät noin 15 prosenttia sadosta, kun vertailukohtana on edellinen kesä.”

Paljonko mansikkaa hävittiin kiloissa?

”Normaali vuosi on noin 12–13 miljoonaa kiloa. Viime vuonna tuli noin 15 miljoonaa kiloa, tänä vuonna jäädään noin 8,5 miljoonaan kiloon.”

Pienempi mansikkasato on nostanut hintoja jopa yli 50 euroon mansikkalaatikolta. Jos loppukesä sujuu säiden osalta hyvin, laskeeko mansikan hinta?

”Nyt kypsyy mansikka, joka on istutettu keväällä. Sen määrä ei ole niin suuri kuin talvehtivalla mansikkakasvustolla. Eli tuskin hinta kovin paljon laskee, sillä loppukesän mansikat ovat pienempiä ja niitä on vähemmän. Kysyntä kuitenkin ratkaisee lopullisen hinnan.”

Viime vuosina etenkin itäeurooppalaiset ovat poimineet mansikkaa suomalaisilla mansikkatiloilla. Onko poimijoiden kansallisuuksissa tapahtunut muutosta?

”Nyt näyttäisi siltä, että myös kotimaan nuorillakin kiinnostus on herännyt mansikanpoimintaan. Poimijoiden perusporukka kuitenkin tulee edelleen Ukrainasta, Venäjältä ja jonkin verran Romaniasta.”

Paljonko poimijalle maksetaan?

”Euron kilolta, kun kyse on urakkapalkasta. Lisäksi maksetaan 12,5 prosenttia lomakorvausta, kun työsuhde päättyy. On myös aikapalkattuja poimijoita, joita käytetään loppusadon poimijoina. Heille maksetaan liittojen mukaiset tes-palkat. Yleensä kuitenkin käytetään urakkapalkkaa, eli järjestelmä palkitsee ahkeran.”

Joka kesä valitetaan eri medioissa, ettei Suomen nuorisoa kiinnosta poimia marjoja. Onko tämä vain suomalainen ilmiö?

”Britanniassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa poimivat myös itäeurooppalaiset. Välimeren maissa poimijat tulevat Afrikasta. Esimerkiksi Espanja, joka on Euroopan suurimpia mansikanviljelijämaita, hankkii poimijansa Pohjois-Afrikasta.”

Millaisia poimijoita esimerkiksi itäeurooppalaiset ovat?

”He ovat ammattipoimi­joita.”

Kuinka ulkomaalaiset poimijat löysivät suomalaiset mansikkatilat?

”Puskaradio toimi hyvin. Tämä ilmiö on ollut nyt noin 25 vuotta. Ensin tuli opiskelijavaihdon kautta poimijoita, minkä jälkeen viljelijät kysyivät, että onko perheissä tai kaveripiirissä muitakin, jotka haluaisivat poimia marjoja Suomessa. Näin se on kehittynyt. Romaniasta sen sijaan tulee poimijoita, joita myös työnvälitysviranomaiset opastavat, sillä Romania on EU-maa.” J

mikko niemelä

Kotimaa