pääkirjoitus

Marraskuun roskispalo

Dumpster fire, roskispalo. Se sana sopii hyvin kuvaamaan Yhdysvaltain tämänkertaista presidentinvaalikamppailua. Ei mikään demokratian leimuava ilokokko vaan likainen ja kytevä miilu, joka levittää ympäristöön mustaa haisevaa savua.

Republikaanien ehdokas lienee liikemies Donald Trump. Hänen puheistaan on vaikea poimia yhtä asiaa, johon tiivistyisi Trumpin, no sanotaanko, erikoislaatuisuus. Esimerkiksi ajatus muurin rakentamisesta Yhdysvaltain ja Meksikon välille on trumpismi maltillisemmasta päästä.

Demokraattien ehdokas taas on Hillary Clinton. Suurin este Clintonin presidenttitieltä poistui viime viikolla, kun häntä ei asetettu syytteeseen salaisten sähköpostien lähettämisestä oman sähköpostipalvelimensa kautta.

Ulkoministerinä toiminut Clinton sai ankarat nuhteet, ja jupakan yhteydessä hän jäi kiinni valehtelemisesta. Jos Hillary Clinton olisi perusvirkamies, hänen uransa olisi loppunut sähköpostitöppäilyyn. Hän ei kuitenkaan ole virkamies vaan presidenttiehdokas.

Tai tässäkin pitää sanoa, että todennäköinen presidenttiehdokas, sekä Clintonin että Trumpin ehdokkuudet vahvistetaan vasta puoluekokouksissa.

Useimmissa vaaleissa ehdokkaan paljastuminen valehtelijaksi olisi vähintäänkin haastava maineenhallintapulma. Clintonin tapauksessa erityisesti republikaanit ovat jo vuosia toistelleet Hillaryn olevan valehtelija, joten sähköpos­titutkinta ei näytä tehneen uusia lommoja hänen julkikuvaansa.

Lisäksi vastaehdokkaana on Trump, joka jo kampanjansa alkumetreillä uuvutti ehdokkaiden puheiden totuudellisuutta selvittävät faktapoliisit sepittämällä jatkuvasti mitä ihmeellisimpiä tarinoita. Suositun Politifact-sivun tutkimista Trumpin väitteistä yhteensä 25 prosenttia on totta, suurimmaksi osaksi totta tai edes puoliksi totta. Eli 75 prosenttia ei ole.

Demokraattien ja Hillary Clintonin kannalta riskinä on, että suuri määrä Barack Obamaa 2012 äänestäneitä amerikkalaisia tympääntyy koko likaiseen touhuun ja päättää jättää äänestämättä.

Yhdysvalloissa äänestäjät eivät valitse presidenttiä suoraan vaan joka osavaltiosta valitaan tietty määrä valitsijamiehiä. Siksi valtakunnallisesti epäsuosittu ehdokaskin voi yllättää, jos hän onnistuu tietyissä avainosavaltioissa.

Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailu on piinallisen pitkä. Amerikan vaaleja seurataan Suomessa erittäin tarkkaan, tarkemmin kuin Venäjän, Saksan tai Ruotsin vaalikamppailuja.

Uurnille päästään vasta marraskuussa. Jo nyt tunnelma on apea. Erityisesti, jos verrataan vuoteen 2008, jolloin presidentiksi nousi toivoa ja muutosta julistanut Barack Obama.

Nyt valmistaudutaan vaaleihin, joissa vastakkain ovat The Donald ja Hillary Clinton, jonka vaalilause voisi olla: Syytettä ei nostettu. J

Jarmo Raivio


Yleensä presidenttiehdokkaan paljastuminen valehtelijaksi on ongelma.