Uutisviikko

◼	Finnlines-­varustamon rahtialus Finnmaid ­Helsingin edustalla  23. heinäkuuta 2014.
Finnlines-­varustamon rahtialus Finnmaid ­Helsingin edustalla 23. heinäkuuta 2014.

talous

Merenkulun suurvalta

Suomella on nykyisin suurempi kauppalaivasto kuin Ruotsilla.

Tonnistovero ja miehistön nettopalkkajärjestelmä ovat kasvatteneet Suomesta merenkulun suurvallan – ainakin Ruotsiin verrattuna.

”Maa joka ei seuraa nettopalkkajärjestelmää, menettää viikossa koko kauppalaivastonsa”, sanoo Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Olof Widén.

Nettopalkkajärjestelmässä valtio palauttaa laivan henkilöstön tuloverojen ennakonpidätykset ja työvoiman sivukulut takaisin varustamotyönantajalle.

Tonnistoverolla puolestaan tarkoitetaan, että vero määräytyy aluksen rahdinottokyvyn eli nettovetoisuuden perusteella eikä taloudellisen tuloksen mukaan.

Vuonna 2010 voimaan tullut tonnistovero ja EU-säännösten mukainen työvoimakustannustuki eli nettopalkkajärjestelmä ovat tehneet Suomesta houkuttelevan alusrekisterin.

Kauppamerenkulussa verokilpailu ja valtion tuet ovat käytäntö niin EU:ssa kuin maailmallakin. Jäsenmaiden on Widénin mukaan seurattava EU:n hyväksymiä merenkulun miehistö- ja alustukia tai varustamot liputtavat aluksensa muualle, mukavuuslippumaihin.

Ruotsi päätti vuonna 2009 toisin kuin Suomi eikä ottanut tonnistoveroa käyttöön. Ruotsin kauppalaivastossa on enää 90 alusta. Määrä on lyhyessä ajassa puolittunut.

”Olemme historiallisessa tilanteessa”, sanoo Suomen Merimies-Unionin liittosihteeri Kenneth Bondas. ”Suomen kauppalaivasto on suurempi kuin Ruotsin.”

Ruotsi haluaa nyt kääntää paon alusrekisteristään. Valtiopäivien piti vielä kuluvana kesänä päättää uudelleen tonnistoverolaista. EU:n komissio on kuitenkin kyseenalaistanut lain EU-yhdenmukaisuuden.

Ruotsin varustamojen yhdistys Svensk Sjöfart pelkää päätösten ja valtion tuen viivästyvän ensi vuoden vaihteesta. Myöhästyminen uhkaa 50:tä työpaikkaa kuukausittain, varoitti laivahenkilöstöä edustava Seko Sjöfolk ennen juhannusta.

Suomessa on noin 9 000 Merimies-Unioniin kuuluvaa aktiivimerenkulkijaa. Laivoja Suomen alusrekisterissä on nyt 105. Ennen finanssikriisiä vuonna 2008 rekisterissä oli 120 alusta.

Tilanne elää. Viiden viime vuoden aikana kaikki uudet alukset on liputettu Suomeen. Esimerkiksi italialaisen Grimaldi Groupin pääomistaman Finnlinesin 22:sta itse operoimasta aluksesta 18:lla on nykyisin Suomen perälippu ja neljä laivaa on Ruotsin alusrekisterissä.

Suomi elää ulkomaankaupasta. Vuonna 2014 merikuljetusten osuus viennin arvosta oli lähes 80 prosenttia ja määrästä 90 prosenttia. Tuonnissa vastaavat osuudet ovat noin 80 prosenttia. Kauppamerenkulun tukia on perusteltu huoltovarmuudella, eli sillä, että merikuljetukset toimivat.

Suomalaisia laivoja ulosliputettiin paljon 90-luvulla, sanoo Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting.

”Laivat ja työpaikat menivät Suomen lipun alta Ruotsiin. Matkustaja-aluksen myötä siirtyi monta työpaikkaa – ja jäsenmaksutuloja.”

EU:n merenkulkumaista Viro pärjää alhaisten palkkakustannustensa ansiosta ilman tonnistoveroa. Virolla on alusrekisterissään lähinnä matkustajalaivoja.

Lähes kaikki venäläisvarustamojen laivat on Zittingin mukaan liputettu kahteen eri rekisteriin: Venäjän kansainväliseen rekisteriin ja Maltan tai Kyproksen kaltaisten maiden alusrekisteriin.

Piskuinen EU-jäsenmaa Malta on kasvanut laivarekisterillään Euroopan suurimmaksi. Tonnistovero on kuin Suomessa, lainsäädäntö on brittiläinen. Nämä tekijät vakuuttavat myös varustamojen rahoittajia. J

Kimmo Lundén

Talous