Uutisviikko

raha

Satasen laina

Sopiva inflaatio piristää taloutta.

Nylon Beatin Satasen laina osui ja upposi suomalaisiin. Hitin sisältänyt samanniminen levy myi tuplaplatinaa. Satasen laina julkaistiin aprillipäivänä vuonna 1997.

En tarvii asuntoo, vaan satasen lainan, en tahdo duuniikaan”, lauloi Nylon Beat. Sadalla markalla saattoi tuolloin hetken kustantaa vapaa-aikaa ja nautintoja.

Noiden aikojen jälkeen on siirrytty markasta euroon. Sata markkaa on periaatteessa 16,82 euroa, mutta kun huomioon otetaan rahan arvon muuttuminen, vuoden 1997 satanen on nykyrahassa 22,73 euroa. Inflaatio on syönyt jonkin verran rahan arvoa.

Tavaroiden ja palveluiden hinnat muuttuvat jatkuvasti markkinataloudessa, nousevat ja laskevat. Kun kuluttajahinnat nousevat laajasti, puhutaan inflaatiosta.

Vuonna 1997 perunan kilohinta oli 3,11 markkaa. Sadalla markalla sai silloin noin 32 kiloa perunaa. Vuonna 2015 samalla rahalla inflaatio huomioon ottaen sai noin 24 kiloa perunaa. Perunan hinta on siis noussut yleistä hintakehitystä nopeammin, mutta samana aikana esimerkiksi kahvipaketin hinta on halventunut.

Inflaatio on ollut hyvin pientä vuosina 2015–2016. Kuluttaja voi ilahtua hintojen paikoillaan pysymisestä, mutta se voi olla takkuilevalle taloudelle haitallista. Sopiva inflaatio piristää taloutta, koska se kannustaa lisäämään tuotantoa.

Nyt talous on kasvanut, ja inflaatiokin on jälleen noussut mukavasti. Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa jo 1,2 prosenttia. Euroopan keskuspankki on pitänyt keskipitkällä aikavälillä noin kahden prosentin inflaatiota tavoitteellisena tilana.

Suomen satavuotisella taipaleella on ollut aikoja, jolloin rahan arvo ja kuluttajahinnat ovat heilahdelleet rajusti. Etenkin sota-ajat ovat vaikuttaneet rahan arvoon. Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen arvion mukaan 241 prosenttia. Myös talvi- ja jatkosodan aikana ja vielä vuosia sen jälkeen rahan arvo tippui rajusti. Kun vuoden 1938 satamarkkanen oli nykyrahassa yli 30 euroa, niin Helsingin olympialaisten ajan eli vuoden 1952 satanen oli nykyrahassa enää noin kolme euroa. Kyse on siis niin kutsutusta vanhasta markasta.

Toisen maailmansodan aikana oli pulaa hyödykkeistä. Vaikka inflaatio oli kova, kulutusta piti lisäksi säännöstellä, jotta peruselintarvikkeita riitti mahdollisimman tasapuolisesti kaikille.

Vuonna 1939 säännösteltiin kahvi ja sokeri. Viljaa, voita, lihaa ja maitotuotteita alettiin säännöstellä vuonna 1940. Elintarvikkeiden ja nautintoaineiden säännöstely jatkui vielä vuosia sodan jälkeen.

Pulan ja säännöstelyn vuoksi kahville ei ole tilastoitua kuluttajahintaa vuosilta 1942–1945. Kauppoihin tuli vuonna 1941 kahvin korviketta, jossa oli neljännes kahvia ja loput viljaa, lanttua ja voikukan juurta. Seuraavana vuonna kaupoista sai kahvin vastiketta, joka ei sisältänyt enää lainkaan aitoa kahvia.

Toivo paremmasta heräsi, kun ensimmäinen kahvilaiva s/s Herakles saapui Brasiliasta Suomeen vuonna 1946. Suuri joukko seurasi Turun satamassa 2 500 kilon kahvilastin rantautumista. Lastin purkamisen aikana poliisit joutuivat hillitsemään yleisöä.

Kahvin säännöstely lopetettiin Suomessa vasta vuonna 1954.

Rahan arvo heikkeni sodan aikana ja sen jälkeen niin paljon, että vuonna 1963 tehtiin rahauudistus. Vanhasta satasesta tuli uusi markka. J

Mikko Huotari

KULUTTAJAHINTOJEN vuosimuutos eli inflaatio helmikuussa 2017. Lähde: Tilastokeskus.
KULUTTAJAHINTOJEN vuosimuutos eli inflaatio helmikuussa 2017. Lähde: Tilastokeskus.

Lypsylehmien tehokkuus nelinkertaistunut

Tilastot ja talousluvut avaavat näkökulman ihmisten arjen ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastokeskus on kerännyt Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi verkkosivuilleen numerotietoa kuluneen sadan vuoden ajalta.

Esimerkiksi vuonna 1917 Suomeen tuotiin 26 655 kiloa appelsiineja, kun taas vuonna 2016 niitä tuotiin yli 29 miljoonaa kiloa.

Sata vuotta sitten Suomessa oli lypsylehmiä yli miljoona, viime vuonna niitä oli noin 275 000. Tosin maidontuotanto on muuttunut samaan aikaan paljon tehokkaammaksi. Lypsylehmän keskimääräinen tuotanto oli sata vuotta sitten noin 1 900 litraa, nyt keskimäärin 8 400 litraa.

Liikenteen tilastoluvut kertovat etenkin tekniikan kehittymisestä, mutta myös vaurauden kasvusta. Vuonna 1924 lentomatkustajien määrä oli 269, viime vuonna lentomatkustajia oli jo yli 20 miljoonaa. J