Ajassa
Fukushimassa epäonnistuivat kaikki
tiede
Sähköyhtiö Tepco, Japanin hallitus ja kansainvälinen media saivat moitteet.
Japanin viranomaiset olivat täysin valmistautumattomia Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuteen. Onnettomuuden aiheuttanut tsunami ei kuitenkaan ollut ennennäkemättömän suuri, ja siihen olisi pitänyt voida varautua.
Näin väittää riippumaton tutkijapaneeli, joka analysoi Japanin hallituksen ja sähköyhtiö Tepcon toimia. Tutkijat julkaisivat raporttinsa Bulletin of the Atomic Scientist -lehden verkkopalvelussa.
Tutkijoiden mukaan vuonna 869 Sendain alueen yli pyyhki vielä valtavampi tsunami. Jos suojavallit Fukushimassa olisi mitoitettu tämän tsunamin mukaan, Japanin itärannikolle 11. maaliskuuta 2011 iskenyt aalto ei olisi tuhonnut voimalan varasähköjärjestelmää.
Tepcon insinöörit olivat hyvin tietoisia tästä riskistä, mutta yhtiö ohitti jättitsunamin mahdollisuuden ”akateemisena”. Turvallisuusviranomaisetkin tyytyivät vain suosittelemaan varautumista jättitsunamiin, mutta eivät määränneet sitä pakolliseksi.
Reaktorit oli myös rakennettu liian lähelle toisiaan, ja vaikeudet yhdessä reaktorissa hankaloittivat asioiden korjaamista toisessa. Kriisi oli samanaikaisesti päällä kolmessa reaktorissa ja yhdessä käytetyn polttoaineen välivarastossa hyvin pienellä alueella.
Ketään yksittäistä henkilöä ei tutkijapaneelin mukaan voi syyttää, vaan koko voimalan suunnittelussa oli tehty systeemisiä virheitä. Työntekijät esimerkiksi arvioivat hätäjäähdytysjärjestelmän tilan väärin osin siksi, että he eivät olleet koskaan käyttäneet sitä. He joutuivat keskelle kriisiä ilman, että onnettomuuden kulkua olisi koskaan harjoiteltu simulaattorissa.
Mittasuhteet sekaisin
Myös toimittajat epäonnistuivat Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden uutisoinnissa. Näin väitti brittiläisen Daily Mailin tiedetoimittaja Michael Hanlon Yhdysvaltain tieteidenedistämisseuran (AAAS) vuosikokouksessa Kanadan Vancouverissa helmikuussa.
Hanlonin mukaan Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ja tsunamin itsensä aiheuttaman katastrofin mittasuhteet hämärtyivät toimittajilta täysin. Tsunamin seurauksena kuoli 15 000–22 000 ihmistä.
Fukushiman radioaktiivisten aineiden päästöistä muutama Tepcon työntekijä sai hieman sallittua suuremman säteilyannoksen, mutta kukaan ei kuollut.
Silti niin Britanniassa kuin monissa muissakin maissa Fukushiman onnettomuus sai enemmän palstatilaa kuin maanjäristys ja katastrofaalinen tsunami.
Hanlonin mukaan erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden tulisi pidättäytyä antamasta julkilausumia tällaisen onnettomuuden merkityksestä koko energiainfrastruktuurille pelkästään lehtitietoihin nojaten.
Esimerkiksi Euroopan unionin saksalainen energiakomissaari Günther Oettinger ennusti ”apokalypsiä” vain muutama päivä tsunamin jälkeen. Seitsemän maata ilmoitti jäädyttävänsä tai lykkäävänsä suunnitelmiaan korvata fossiilisia polttoaineita ydinvoimalla, ja apteekit tyhjenivät joditableteista Japanin ulkopuolellakin.
Euroopan komissio älähti ennen kuin Fukushiman tapahtumista oli minkäänlaista tieteellistä arviota. Hanlonin mielestä yleisö ja media olettavat, että viranomaisilla on tieteellinen käsitys asioista, joihin he julkisesti reagoivat. ”Heidän tulisi tehdä selväksi, milloin näin ei ole.”
Surreyn yliopiston ydinfysiikan professori Paddy Regan kritisoi samassa tilaisuudessa median tapaa verrata säteilyn tai radioaktiivisen aineen määrää normaalitilanteeseen.
Journalistit saivat tällä menetelmällä dramaattisia otsikoita, koska normaalisti esimerkiksi radioaktiivista jodia ei ole ympäristössä oikeastaan lainkaan. ▪
KUVAT © Greg Baker / ap / lk,
