◼	Astronautti  Timothy Kopra avaruudessa  ISS-aseman  ulkopuolella.
Astronautti Timothy Kopra avaruudessa ISS-aseman ulkopuolella.

Astronauttien apumies

Suomalainen ei ole koskaan käynyt avaruudessa. Mutta Kimmo Nieminen Porista on kouluttanut heitä jotka ovat.

Astronautti Timothy Kopra avaruudessa ISS-aseman ulkopuolella.

Tämän se pitäisi olla: baari, jossa astronautit käyvät, jos astronautit nyt yleensä baarissa käyvät. On perjantai-iltapäivä, eikä paikalla näy ensimmäistäkään kansallissankaria. Boondoggles-pubin seinällä on kuitenkin kehyksissä rivi astronaut­tien kuvia ja nimikirjoituksia sekä teksti, jossa ”Nasan naapuri” toivottaa tervetulleeksi matkalaiset maasta ja avaruudesta.

Muutaman mailin päässä sijaitsee Lyndon B. Johnsonin avaruuskeskus. Se kuuluisa ”Houston”, jolle Apollo 13:n miehistö raportoi ongelmasta huhtikuussa 1970, kun aluksen happitankki räjähti yli 300 000 kilometrin päässä Maasta ja miehistö joutui hengenvaaraan.

Boondoggles-pizzapubi ylpeilee seinällään olevassa taulussa sillä, että sen suosikkiasiakas on William ”Shep” Shepherd, kansainvälisen avaruusaseman ISS:n ensimmäinen komentaja.

Viihteelle lähteneitä avaruuden sankareita ei siis näy, mutta kulmapöydässä istuu mies, joka on opettanut astronauteille avaruuskävelyä. Porilainen insinööri ja entinen Suomen merivoimien taistelusukeltaja Kimmo Nieminen, 44, aloitti Nasassa avaruusaseman robottien testipilottina vajaat kaksikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen hän oli ohjannut pienoissukellusvenettä Etelä-Kiinan merellä, korjannut öljynporauslauttoja veden alla, ollut mukana mereen syöksyneiden lentokoneiden onnettomuustutkinnoissa ja Israelin armeijan kadonneiden helikoptereiden etsinnöissä.

Nasassa Nieminen siirtyi robottikuljettajan työn jälkeen testaamaan avaruuspukuja. Sittemmin hän on muun muassa opettanut astronauteille painottomassa tilassa liikkumista ja kehittänyt astronauttien koulutusta.

Niemisen nykyinen pesti Nasassa liittyy kaupallisiin avaruuslentoihin. Hän työskentelee projektipäällikkönä hankkeessa, jossa rakennetaan Boeing-yhtiölle avaruuskapselia. CST-100 Starlinerin on tarkoitus lennättää amerikkalaisia astronautteja kansainväliselle avaruusasemalle ensi vuoden lopussa.

Valtavasta vesialtaasta nousee hitaasti pintaan avaruuspukuun puettu astronautti, joka kypäränsä alla hymyilee leveästi ja vilkuttelee yleisölle. Hänet vinssataan nosturilla kuiville, ja joukko avustajia ryhtyy irrottamaan pukua, sillä mies itse on lähes liikuntakyvytön jäykässä sotisovassaan.

12 metriä syvässä altaassa on 27 miljoonaa litraa vettä ja ISS-avaruusaseman kopio, jonka ääriviivat erottuvat pinnalle asti. Maan kiertoradalla vuodesta 1998 kiertänyt kansainvälinen avaruusasema on oikeasti noin kaksi kertaa tätä astronauttien koulutuskäyttöön rakennettua kopiota suurempi.

Täällä painottomuuslaboratoriossa, Nasan kielellä NBL:ssä eli Neutral Buoyancy Laboratoryssa, astronautit harjoittelevat avaruuskävelyä sukelluksissa veden alla. Se on yksi tapa simuloida avaruudessa vallitsevaa painottomuutta.

Toinen tapa on lastata astronautit DC 9 -matkustajalentokoneeseen ja lentää niin kutsuttuja parabolisia kaaria Meksikonlahden yläpuolella. Vuoristorataa muistuttavalla lentoradalla saadaan aikaan noin puolen minuutin painottomuusjaksoja – sekä voimakasta pahoinvointia, jota pyritään hillitsemään etukäteen annettavalla lääkityksellä.

Kimmo Niemisen johtama insinööritoimisto sijaitsee NBL-rakennuksessa.

”Meidän tehtävämme on rakentaa lentosimulaattori, joka on lähes täysin samanlainen kuin CST-100-kapseli, jolla astronautit aikanaan lentävät”, Nieminen kertoo.

’Toinen projekti, jota rakennamme, on täällä NBL:ssä käytettävä vesiharjoitusyksikkö. Siellä astronautit harjoittelevat selviytymistä, jos kapseli laskeutuu mereen.”

Noin neljä miljardia euroa maksavat CST-100 ja kantoraketti Atlas V laukaistaan Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta. Kantoraketti vie kapselin miehistöineen avaruuteen, ja kapseli telakoituu liki 30 000 kilometrin nopeudella maata kiertävään kansainväliseen avaruusasemaan.

Kaupallisilla avaruuslennoilla Yhdysvallat korvaa vuonna 2011 lopetetut avaruussukkulalennot. Sukkulaan mahtui seitsemän miehistön jäsentä, yhtä monta sopii myös uusiin kapseleihin. Sukkula liiti maahan ja laskeutui kiitoradalle, kapseli taas leijuu maahan laskuvarjojen varassa. Niemisen mukaan kapselissa pystyy kuljettamaan vähemmän rahtia kuin sukkulassa, mutta se on turvallisempi tapa päästä avaruuteen.

Avaruussukkula Columbia hajosi vuonna 2003, kun se oli palaamassa ilmakehään. Koko seitsemän hengen miehistö sai surmansa silmänräpäyksessä. Onnettomuuden syynä pidetään nousuvaiheessa polttoainetankista irronneen eristetiilen aiheuttamaa vauriota sukkulan siivessä.

”Sukkulan vieressä oli pystyssä kolme isoa tötteröä: valtava ulkoinen polttoainesäiliö ja rakettimoottorit. Niistä irtoava tavara tuhosi sukkulan eristekerroksen”, Nieminen sanoo.

Kyseessä oli jo toinen sukkulan täydelliseen tuhoutumiseen päättynyt onnettomuus, turman jälkeen sukkulat pantiin käyttökieltoon kahdeksi vuodeksi.

Koko Houstonin avaruuskeskus on kuin suuri yliopistokampusalue lukuisine erillisine rakennuksineen, joista ei ulospäin arvaa, mitä sisällä tapahtuu. Tänne on keskitetty amerikkalaisten astronauttien ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden avaruuslentokoulutus, tutkimus ja lennonjohto eli ”Mission Control”. Amerikkalaistyylinen logojen ja mainosten välke puuttuu tyystin. Rakennukset eivät koreile arkkitehtuurillaan. Lennonjohtorakennuksessa ei ole ikkunoita ollenkaan, eikä ulospäin näy merkkiäkään rakennuksen tarkoituksesta.

Yhdessä jättimäisessä hallissa lepää valtava Apollo 18 -raketti, jota ei koskaan laukaistu, koska kuulennot keskeytettiin Apollo 17:n jälkeen. Kenties salaperäisimmältä kuulostaa Building 9 – Nasa-kielellä B9.

Myös B9:ää käytetään astronauttien koulutukseen. Siellä säilytetään mallinnuksia ja prototyyppejä kansainvälisen avaruusaseman moduuleista ja avaruuden löytöretkillä tulevaisuudessa käytettävästä tekniikasta. Esimerkiksi Mars-lennoille tarkoitettu monijalkaista hämähäkkiä muistuttava laite näyttää kiinnostavalta, mutta prototyypin valokuvaaminen on kielletty.

”Tuolla on Nasan päiväkoti”, Nieminen viittilöi kohti yhtä rakennusta. ”Astronauttien ja muiden työntekijöiden lapset ovat siellä hyvässä hoidossa. Ulkopuolisista ei taatusti ole häiriötä.”

Vartioidulle avaruuskeskuksen alueelle pääsee vain lupien kanssa, ja tämäkin pikavisiitti on vaatinut kahden viikon byrokraattisen veivauksen, joka on kiertänyt avaruushallinnon korkeimman johdon kautta.

Niemisellä on Houstonissa suomalainen vaimo ja kaksi pientä lasta. Perhe asuu ”toistaiseksi pysyvästi” Yhdysvalloissa. Nieminen aikoo laittaa omat lapsensa Nasan päivähoitoon jossain vaiheessa. Siinä on tietysti se riski, että seura, ympäristö ja isän työ vaikuttavat lasten ammatinvalintaan.

Niemisen mukaan astronauttien koulutus alkaa tavallaan jo varhaisessa lapsuudessa tehdyillä valinnoilla.

”Hyvä astronautti on tasapainoinen ihminen, hyvässä fyysisessä kunnossa ja monipuolisesti koulutettu. Joillakin saattaa olla jopa seitsemän eri tutkintoa.”

Astronautin urasta haaveilevalle suomalaiselle koululaiselle Nieminen antaa vinkin: ”Opiskele esimerkiksi fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Valmistu lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi ja hanki tohtorin tutkinto. Työkokemus puolustusvoimista voi olla eduksi.”

Suomalaiset voivat ainakin teoriassa päästä astronauteiksi Euroopan avaruusohjelmaan, mutta Nieminen arvelee Suomen pienen budjettiosuuden vaikuttavan valintoihin epäsuotuisasti. Nasassa astronauteiksi pääsevät vain Yhdysvaltain kansalaiset.

Commercial Crew -ohjelmassa on kyse siitä, että Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto on ulkoistanut osan avaruusohjelmansa suunnittelusta ja toteutuksesta amerikkalaisille yrityksille. Useiden miljardien dollarien päärahoitus tulee Yhdysvaltain hallitukselta, ja hallinnosta vastaa Nasa.

CST-100-kapselia valmistava Boeing on yksi noin kuudesta ohjelmassa tässä vaiheessa mukana olevasta yhtiöstä. Muutamien kilpailevien yritysten taustalta löytyy miljardöörejä. Dragon-avaruusalusta ja Falcon 9 -rakettia kehittävän SpaceX:n perustaja on PayPal-maksujärjestelmällä omaisuutensa tehdnyt Elon Musk, joka on laittanut projektiin yli 90 miljoonaa euroa omaa rahaansa. New Shepard -nimistä alusta rakentavan Blue Origin -yhtiön perustaja on Amazon-verkkokaupan perustaja Jeff Bezos.

Avaruuteen yrittäminen on nykyään miltei muodikasta, esimerkiksi brittimiljardööri Richard Branson haaveilee yksityisen kuuaseman perustamisesta. Bransonin Virgin Galactic -yhtiö kehittää SpaceShipTwo-konetta, jonka on tarkoitus lähivuosina aloittaa kaupalliset turistilennot avaruuteen.

”Avaruusturismia ei pidä sotkea tähän. Se on kokonaan eri asia, eikä paksun lompakon avaruusturisteja itse asiassa lennätetä avaruuteen asti vaan ilmakehän ylärajoille”, Nieminen huomauttaa.

Avaruuslentojen yksityistämisen sanotaan olevan kustannustehokkaampaa kuin täysin valtiojohtoisen avaruusohjelman. Kustannuksia pitää kurissa esimerkiksi se, että yksityiset pyrkivät rakentamaan sellaisia raketteja ja kapseleita, joita voidaan käyttää useammin kuin kerran. Mutta saako ”halvalla” hyvää?

”Avaruussukkula oli rakennettu halvimman tarjouksen perusteella. Voi vain kuvitella, miltä astronauteista tuntui istua raketin nojassa ja ajatella sitä”, Nieminen sanoo sarkastisesti.

Nieminen kuitenkin painottaa, että myös yksityisten yritysten rakentama tekniikka joutuu käymään läpi Nasan standardien mukaisen tiukan laadunvarmistuksen. Kosminen säteily, lämpötilat ja valtavat nopeudet edellyttävät huolellista ja moninkertaista testausta. Sukkulaohjelman virheitä ja ihmishenkien menetyksiä ei kukaan halua toistaa.

Amerikkalaiset astronautit ovat joutuneet lentämään kansainväliselle avaruusasemalle venäläisten Sojuz-aluksella sen jälkeen, kun presidentti Barack Obama laittoi pisteen Yhdysvaltain 30-vuotiselle sukkulaohjelmalle. Atlantis oli viimeinen sukkula, joka laskeutui takaisin Maahan heinäkuussa 2011. Nasa irtisanoi yli 3 000 työntekijää, ja Kimmo Nieminenkin ehti viettää aikaa työprojekteissa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.

Muiden varassa olemista on pidetty avaruuden mahtimaalle nöyryyttävänä, mutta nyt Yhdysvallat aikoo ottaa avaruuslentojen ohjat takaisin omiin käsiinsä.

Boeingin kapselilla ja muilla sen kaltaisilla aluksilla lennetään noin 360 kilometrin korkeuteen Maata kiertävälle radalle. Tähtäimessä on kuitenkin paljon pidempi matka, satojen miljoonien kilometrien avaruuslento Mars-planeetalle. Miehitetyt kaupalliset lennot kansainväliselle avaruusasemalle ovat yksi välivaihe Marsiin tarvittavan teknologian kehittämisessä. Marsin pinnalla mönkii jo ihmisen lähettämiä luotaimia, mutta ensimmäisten miehitettyjen lentojen arvellaan olevan mahdollisia aikaisintaan 2030-luvulla.

”Monen vuoden tauon jälkeen pääsemme kuljettamaan amerikkalaisia omatoimisesti avaruusasemalle. Sen jälkeen tulevat ihmisen laskeutumiset Kuuhun, myöhemmin Marsiin. Teknologia ei ole kuitenkaan vielä valmis: pitkille Mars-lennoille ei voi ottaa vettä ja ruokaa kolmeksi vuodeksi mukaan.”

Jos tiede pystyy ratkaisemaan miehitettyjen Mars-lentojen ongelmat, siitä hyötyy lopulta koko ihmiskunta. Avaruuden valloituksen yhteydessä on kehitetty lukuisia tieteellisiä innovaatioita, joiden pohjalta on myöhemmin luotu kaupalliseen käyttöön merkittäviä tuotteita ja palveluita. Näitä ovat esimerkiksi Omega 3 -rasvahapolla täydennetty vauvanruoka, digikameran sensorit, lentokoneiden siipien muotoilu, gps-paikannus ja kehittynyt vedensuodatus.

Yhdellä Nasan keksinnöllä on helpotettu erään porilaisen pikkupojan elämää. Harvinaisesta XP-syndroomasta kärsinyt Ossi paloi jo vauvana pahoin oltuaan vain hetken auringossa. Lääkärin diagnoosi oli tyly: lapsen iho ei kestä lainkaan auringonsäteitä, jotka aiheuttaisivat hänelle todennäköisesti ihosyövän ja kuoleman nuorena.

Niemiseltä pyydettiin apua, ja hänen välityksellään kolmevuotiaalle pojalle järjestyi Nasasta erikoisvalmisteinen suojapuku.

”Hienoin hetki oli, kun hänen isänsä laittoi tekstiviestin: ’Olemme Ossin kanssa ruokakaupassa’. Poika oli ulkona ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.”

Nyt 13-vuotiaalla Ossilla on menossa jo kolmas Nasan suojapuku, jonka turvin ulkoilu onnistuu henkeä vaarantamatta. Syöpää ei ole tullut. SK