◼	Presidentti tviittaa. ­Sanapilvi on koottu ­Donald Trumpin virkaan­astujaispäivän ja maanantain 14. helmikuuta välillä kirjoittamista  153 Twitter-viestistä. Mitä useammin sana viesteissä toistuu, sitä suuremmalla se on sanapilvessä.
Presidentti tviittaa. ­Sanapilvi on koottu ­Donald Trumpin virkaan­astujaispäivän ja maanantain 14. helmikuuta välillä kirjoittamista 153 Twitter-viestistä. Mitä useammin sana viesteissä toistuu, sitä suuremmalla se on sanapilvessä.

Oikeudessa tavataan

Presidentti Donald Trump horjuttaa Yhdysvaltojen oikeusvaltion perustaa. Republikaanien on ennen pitkää valittava joko fasismi tai demokratia.

Presidentti tviittaa. ­Sanapilvi on koottu ­Donald Trumpin virkaan­astujaispäivän ja maanantain 14. helmikuuta välillä kirjoittamista 153 Twitter-viestistä. Mitä useammin sana viesteissä toistuu, sitä suuremmalla se on sanapilvessä.

’Tämän niin kutsutun tuomarin mielipide, joka käytännössä estää lainvalvonnan maassamme, on naurettava ja se tullaan pyörtämään!” (2.2. 2017)

”En voi uskoa, että tuomari panee maamme sellaiseen vaaraan. Jos jotain tapahtuu, syyttäkää häntä ja oikeusjärjestelmää. Ihmisiä tulvii sisään. Paha!” (4.2. 2017)

”Oikeusjärjestelmämme on rikki.” (11.2. 2017)

Donald Trumpin tviitit ovat viihdyttäneet, hämmentäneet ja pöyristyttäneet amerikkalaisia jo toista vuotta. Se, mikä suurelle yleisölle voi näyttäytyä harmittomana purskahteluna, saa oikeusoppineet vakaviksi.

Kun maan vaikutusvaltaisin henkilö viestittää, että oikeuden päätöksiä ei tarvitse panna täytäntöön tai kun hän vähättelee yksittäisen tuomarin kelpoisuutta, hän samalla kaivaa maata oikeus­valtion alta.

”Tällainen oikeusvaltion, lainsäädännön ja jopa perustuslain ylenkatsominen on täysin ennenkuulumatonta”, sanoo kansainvälisen oikeuden professorin tehtäviä hoitava Jarna Petman Helsingin yliopistosta.

”Se vahvistaa mielikuvaa omankäden oikeudesta, siitä että laki olen minä.”

Myös New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa parhaillaan vieraileva kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on tilanteesta huolissaan.

”Trumpin toiminta viittaa monin tavoin siihen, että hän pyrkii luhistamaan demokraattisen yhteiskunnan keskeiset rakenteet.”

Trump tviittaa toistuvasti myös siitä, että poliitikot ovat korruptoituneita ja ­että lehdistö valehtelee. Vain hän itse kertoo totuuden.

”Tilanne on eritäin vaarallinen”, Koskenniemi sanoo. ”On vaikea sanoa, miten tästä mennään eteenpäin.”

”Suuri kysymys on, kestävätkö Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot vai päättyykö demokratia tähän”, Koskenniemi sanoo.

”Oikeuslaitoksen toimivallan vähätteleminen johtaa pahimmillaan fasismiin.”

Vaalilaki muutettaisiin niin, että oma valta ikuistuu. ”Trumpin retoriikka siitä, että maassa on kolme miljoonaa laitonta äänestäjää, on esipuhetta vaalilain muuttamisesta.”

Yhdysvaltalaiset oikeusoppineet ovat tyrmistyneitä.

Liittovaltion tuomioistuimissa työskentelevistä lakimiehistä 150 lähetti Trumpin hallinnolle kirjeen, jossa todettiin, että presidentin hyökkäykset yksittäisiä tuomareita ja oikeuslaitosta kohtaan ovat asiattomia ja tuhoavia. Kirjeessä pyydettiin presidenttiä lopettamaan tuomareihin kohdistuvat henkilökohtaiset hyökkäykset.

Jopa Neil Gorsuch, Trumpin oma ehdokas korkeimman oikeuden uusimmaksi tuomariksi, totesi, että presidentin esittämä kritiikki on masentavaa ja demoralisoivaa.

Oikeusoppineiden ja Trumpin välinen sanasota roihahti helmikuun 1. päivänä, kun presidentti määräsi tilapäisen maahantulokiellon seitsemästä, pääosin islaminuskoisesta maasta. Kielto koski myös heitä, joilla oli jo oleskelulupa Yhdysvalloissa. Presidentin mukaan he ovat uhka maan turvallisuudelle.

Yhdysvaltojen lentokentät ­ajautuivat täyteen kaaokseen. Sadat vapaaehtoiset juristit kerääntyivät avustamaan tulijoita.

Kaksi osavaltiota jätti saman tien kanteen piirioikeuteen koskien presidentin määräystä. Piirioikeuksissa käsitellään ainoastaan liittovaltiotason asioita, ja kanteen voivat yleensä nostaa osaval­tiot tai viranomaiset.

Seattlelaisen piirioikeuden tuomari James Robart päätti, että presidentin asettama maahantulokielto oli laiton ja perusteeton, ja keskeytti sen toimeenpanon. Trump tviittasi heti, että tämän ”niin sanotun tuomarin” mielipide on naurettava ja että se kumotaan.

Presidentti valitti päätöksestä osavaltiotason vetoomustuomioistuimeen.

Vetoomustuomioistuimen kolme tuomaria – kaksi demokraattia ja yksi republikaani – kuulivat kiistan molempia osapuolia ja tekivät helmikuun 11. päivänä yksimielisen päätöksen: maahantulokielto on lain vastainen eikä ole näyttöä siitä, että näistä seitsemästä maasta tulevat ihmiset uhkaisivat Yhdysvaltain turvallisuutta. Määräys kumottiin.

Trump vastasi heti: ”SEE YOU IN COURT, THE SECURITY OF OUR NA­TION IS AT STAKE!” Eli tavataan oikeu­dessa, kansakunnan turvallisuus on uhattuna!

Trumpin hallinto ei kuitenkaan ole vienyt asiaa korkeimpaan oikeuteen. On kuitenkin mahdollista, että haluttuun lopputulokseen pyritään uudella, tarkemmin muotoillulla määräyksellä.

Kipinöintiä on koettu Yhdysvaltain presidentin ja oikeusjärjestelmän välisissä yhteenotoissa ennenkin. Tuomarit ovat eri presidenttien nimittämiä ja valinnat heijastavat vahvasti istuvan presidentin arvomaailmaa. Siksi erityisesti korkeimman oikeuden elinikäiset tuomarit ohjaavat maan suuntaa vuosikymmeniä eteenpäin.

Perinteisesti kiistat ovat kuitenkin keskittyneet asiakysymyksiin, eikä niissä ole kyseenalaistettu koko järjestelmää. On myös poikkeuksia. Franklin Roosevelt ajoi 1930-luvulla kuuluisaa New Deal -ohjelmaa ja uhkasi nimittää korkeimpaan oikeuteen ylimääräisiä omia tuomareita saadakseen tahtonsa läpi.

”Tässä tilanteessa ei olla vielä nyt”, Koskenniemi sanoo.

Oikeusvaltio perustuu vallan kolmijakoon. Lainsäädäntövalta kuuluu Yhdysvalloissa edustajainhuoneelle ja senaatille.

Tuomiovalta kuuluu oikeuslaitokselle. Se myös viime kädessä tulkitsee maan perustuslakia.

Yhdysvaltain presidenttijohtoisessa järjestelmässä toimeenpanovalta – eli lakien toimeenpaneminen – kuuluu presidentille ja hänen nimittämälleen hallitukselle. Hänen käytössään tässä tehtävässä ovat myös virkamiehistö, poliisi ja viime kädessä armeija.

”Jos presidentin esikunnasta tulee määräys, ettei tuomarin päätöksiä tarvitse panna täytäntöön, syntyy perustuslaillinen konflikti. Noudattavatko viranomaiset silloin presidentin vai tuomioistuimen määräystä?” Koskenniemi sanoo.

”Tällöin ollaan vallankaappauksen kynnyksellä.”

Esimakua vallan kolmijaon horjumisesta saatiin helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. George W. Bushin nimittämä tuomari James Robart oli jo kumonnut presidentti Trumpin määräämän maahantulokiellon. Tästä huolimatta rajaviranomaiset käännyttivät useilta amerikkalaisilta lentokentiltä jopa satoja maahan laillisesti pyrkineitä ihmisiä.

Maahantulokiellosta noussut myrsky on ainakin hetkeksi laantunut, mutta Trumpin hallinnolla on työn alla 14 uutta presidentin määräystä. Niitä valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa. Suuri osa niistä oletettavasti koskee sääntelyn poistamista.

Naisten ja vähemmistöjen suojaa halutaan kaventaa, lääketurvallisuussääntelyä vähentää.

Suuri ja äänekäs taistelu nähdään lähiaikoina aborttioikeudesta. Oikeus aborttiin on nyt osa liittovaltion lainsäädäntöä. Republikaanien tavoite on, että se puretaan. He haluavat, että kukin osavaltio saa itse päättää, miten asioita tulkitsee.

Jo nyt osavaltiot voivat päättää esimerkiksi kuolemantuomiosta.

”Osavaltiot voivat ajan myötä irtaantua hyvinkin omanlaisiksi maailmoikseen”, Jarna Petman sanoo. Esimerkiksi kansainväliset sopimukset, kuten ihmisoikeussopimukset tai Pariisin ilmastosopimus, joihin Yhdysvallat on valtiona sitoutunut, ovat juuri niitä, joihin monet republikaanit ja osavaltiot suhtautuvat hyvin nihkeästi.

Jos köyhien ja värillisten äänestämistä aletaan vaalilakiuudistuksella vaikeuttaa, tilanne saattaa Koskenniemen mielestä lähikuukausina kärjistyä.

Trumpin kannatus on laskenut tasaisesti kolmen viikon ajan. Tuoreen Gallup-tutkimukseen mukaan 40 prosenttia amerikkalaisista hyväksyy Trumpin toimet presidenttinä, 55 prosenttia ei. Mielipidemittaus tehtiin ennen uusinta skandaalia, joka johti Trumpin turvallisuusneuvonantaja Michael ­Flynnin pika­eroon.

Presidentin kamppailu oikeuslaitoksen kanssa huolestuttaa ihmisiä. Public Policy Polling -tutkimuksen mukaan 53 prosenttia vastaajista katsoo, että he luottavat tuomareiden päätöksiin enemmän kuin presidentin päätöksiin. 38 prosenttia taas luottaa enemmän Trumpiin.

Trumpin kannattajista yli puolet antaisi presidentille oikeuden syrjäyttää myös korkeimman oikeuden päätökset.

Mielipidemittauksen mukaan 46 prosenttia vastaajista on valmis vaatimaan Trumpille virkasyytettä. Luku on kasvanut 11 prosenttia kahdessa viikossa.

Virkasyytettä vaativan nettivetoomuksen on nyt allekirjoittanut 860 000 ihmistä. Vaatimuksen pääargumentti on, että Trumpin taloudelliset kytkökset ulkovaltioihin ovat niin syvät ja laajat, että se rikkoo perustuslain pykälää ulkomaisista etuisuuksista.

”Tämä kirjaus on perustuslaissa hyvin kategorinen vaatimus ja se kirjattiin heti itsenäistymisen alkuaikoina”, sanoo Petman.

Vaatimus lähti liikkeelle sadoin timantein kirjaillusta nuuskarasiasta, jonka Benjamin Franklin oli saanut vuonna 1785 Ranskan kuninkaalta kiitoksena palveluksistaan suurlähettiläänä Ranskassa.

Ranskalla ja Britannialla oli tuolloin vahvoja intressejä Yhdysvaltain suhteen, ja poliittiset päättäjät pelkäsivät, että Franklin oli näin myynyt itsensä.

”Nyt perustuslaki edellyttää, että kongressin on hyväksyttävä kaikki etuisuudet, joita korkean tason viranhaltija saa ulkomailta. Trump ei kuitenkaan ole luopunut omistuksistaan, joita on lukuisissa maissa”, Petman sanoo.

”Jos Trump halutaan viralta, tämä on siihen ehkä helpoin tie.”

Yhdysvaltain presidentti voidaan asettaa virkasyytteeseen, jos yksikin edustajahuoneen eli kongressin 435 edustajasta vaatii sitä. Syytteen taakse pitää saada edustajien enemmistö, jotta se etenee. Viimeisenä tuomioistuimena toimii senaatti. Sen sadasta senaattorista kahden kolmasosan pitää äänestää erottamisen puolesta.

Toistaiseksi yhtäkään presidenttiä ei ole potkittu virasta. Richard Nixon erosi itse 1974, kun virkasyyte oli tulossa. Bill Clintoniin (1998) ja Andrew Johnsoniin (1868) kohdistuneet virkasyytteet kaatuivat senaatissa.

Koska republikaaneilla on nyt sekä senaatissa että kongressissa enemmistö, viraltapanoa on turha odottaa ainakaan lähitulevaisuudessa. Republikaanit haluavat ennen vuoden 2018 välivaaleja viedä läpi mahdollisimman monia heille tärkeitä asioita – ennen kaikkea Obamacaren eli terveydenhuollon uudistuksen alasajon ja verojärjestelmän muuttamisen.

Välivaaleissa 2018 valitaan koko kongressi uudestaan sekä kolmannes senaatin sadasta edustajasta.

”Presidentti, joka vähät välittää perustuslaista ja oikeusjärjestelmästä, ei tule kestämään kauan, koska tilanne kääntyy myös valtaapitäviä republikaaneja vastaan. He ovat juuri sitä eliittiä, josta presidentin mukaan ei tarvitse välittää”, sanoo Jarna Petman.

Koskenniemi arvelee, että jos meno jatkuu nykyisellään, Trumpin viraltapano alkaa neljän kuukauden sisällä, mutta viimeistään vuoden päästä.

”Vaihtoehto on, että demokratia purkautuu.”

Eräänlaisena republikaanien kuumemittarina voidaan pitää edustajahuoneen puhemies Paul Ryania.

”Hänen kommenttejaan kannattaa seurata. Jos joku niin hän voi saada edustajahuoneen kääntymään Trumpia vastaan”, Petman sanoo.

”Trump istuu täsmälleen niin kauan kuin republikaanit haluavat.”

Myös Paul Ryan on ahkera tviittaaja. Ryanista kertoo jotain se, että hän on alkuvuoden tviiteissään keskittynyt yksinomaan Obamacaren alasajoon ja verouudistukseen. Puhemies ei ole ottanut lainkaan kantaa Trumpin ja oikeuslaitoksen väliseen kiistaan.

Muutamat republikaanisenaattorit ovat jo ottaneet avoimesti kantaa Trumpia vastaan, mutta suuri enemmistö heistä on edelleen täysin presidentin takana.

Yhdysvaltain demokratialla on myös vahvoja puolustajia. Kaduilla on kuukauden sisällä marssinut toista miljoonaa protestoijaa jo kahteen otteeseen. Päivittäiset mielenosoitukset eri puolilla maata vetävät kymmeniä tuhansia kaduille ja kunnantalojen edustoille.

Kansalaisliike on erityisen merkittävä, koska sen riveissä marssii monenlaista väkeä: uskonnollisia ryhmiä, kansalaisoikeusaktivisteja, juristeja, seksuaalivähemmistöjen edustajia, rotuerottelua vastustavia ryhmiä.

”Heidän viestinsä on, että raja kulkee tässä”, Petman sanoo.

Jos joukot palaavat kaduille entistä vahvempina, on todennäköistä että edes republikaanipäättäjät eivät voi olla kuulematta heitä.

Tähän mennessä mielenosoitukset ovat sujuneet rauhanomaisesti. Avoimen yhteenoton riski on kuitenkin todellinen.

Koskenniemi sanoo, että jos Trumpin lähin neuvonantaja Steve Bannon on todella leninistinen strategisti kuten väitetään, mielenosoituksiin ilmaantuu myös provokaattoreita.

”Silloin käyttöön saataisiin kovemmat otteet. Väliaikainen mielipiteen tukahduttaminen tai mielenosoitusten kieltäminen voisi hyvinkin saada Trumpin ydinkannattajien tuen. Jos republikaanit jotain inhoavat niin mielenosoittamista.” SK