{"id":5396,"date":"2021-02-03T16:51:14","date_gmt":"2021-02-03T14:51:14","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=5396"},"modified":"2021-02-03T16:51:14","modified_gmt":"2021-02-03T14:51:14","slug":"isolationismi-hiipuu-mutta-ei-katoa-joe-biden-rakentaa-uutta-ulkopolitiikkaa-sisapoliittisessa-painekattilassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/isolationismi-hiipuu-mutta-ei-katoa-joe-biden-rakentaa-uutta-ulkopolitiikkaa-sisapoliittisessa-painekattilassa\/","title":{"rendered":"Isolationismi hiipuu mutta ei katoa: Joe Biden rakentaa uutta ulkopolitiikkaa sis\u00e4poliittisessa painekattilassa"},"content":{"rendered":"\n

Ulkopolitiikan<\/span> osalta presidentti Joe Biden<\/strong> on kylm\u00e4n sodan liberalismin kasvatti.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen johtavat demokraatit uskoivat sis\u00e4poliittikan reformien ja ulkopolitiikan vankan antikommunismin yhdist\u00e4miseen. He uskoivat, ett\u00e4 rasististen rakenteiden purkaminen kotona oli elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta ulkopolitiikka voisi menesty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jo 1940-luvulta alkaen Yhdysvallat kannusti eurooppalaisia purkamaan vanhat kolonialistiset imperiuminsa. Kylm\u00e4n sodan liberaalit tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 Yhdysvaltojen ja sen l\u00e4ntisten liittolaisten r\u00e4ike\u00e4 rasismi puski itsen\u00e4istyneit\u00e4 Aasian ja Afrikan valtioita Neuvostoliiton leiriin.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 demokraatit ett\u00e4 republikaanit olivat sitoutuneita kylm\u00e4\u00e4n sotaan. Toisin kuin miljoonat sinisilm\u00e4iset eurooppalaiset vasemmistolaiset, heid\u00e4n amerikkalaiset aatetoverinsa tiedostivat kommunismin totalit\u00e4\u00e4risen ja anti-liberaalin olemuksen.<\/p>\n\n\n\n

Harry S. Truman<\/strong>, John F. Kennedy<\/strong> ja Lyndon B. Johnson<\/strong> olivat kylm\u00e4n sodan liberalismin lipunkantajia. Kotirintamalla he puskivat kansalaisoikeuksia ja rakensivat amerikkalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta Truman my\u00f6s l\u00e4hetti Yhdysvallat Korean sotaan, Kennedy ja Johnson sitoutuivat Vietnamiin.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Bidenin<\/span> poliittinen her\u00e4\u00e4minen tapahtui 1960-luvulla. H\u00e4n ei ole juuttunut menneisyyteen, mutta on helppo n\u00e4hd\u00e4 kylm\u00e4n sodan liberalismin vaikutus h\u00e4nen ulkopoliittiseen ajatteluunsa. Biden on vahva l\u00e4nsiliittoutuman kannattaja.<\/p>\n\n\n\n

Donald Trumpin<\/strong> Amerikka ensin -ajattelu, vihamielisyys liittoutumia kohtaan ja kahdenv\u00e4listen suhteiden painottaminen sek\u00e4 vaistonvarainen isolationismi on toistaiseksi hyllytetty. Biden toi Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, ja kunhan koronakriisi on ohi, odotettavissa on mittava ulkopoliittinen tapaamiskierros maan l\u00e4himpien liittolaisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4 vuotta on ulkopoliittisesti ikuisuus ja paluu menneisyyteen on mahdotonta. Kiinan toimet naapurustossaan ja maailmantaloudessa, Iranin ydinasehaaveet sek\u00e4 lukuisat ep\u00e4symmetriset haasteet vaativat nopeita ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 toimia.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Kiina<\/span> muodostaa vahvan haastajan koko l\u00e4nnelle niin geopoliittisella, taloudellisella kuin ideologisellakin sektorilla. Maa haluaa osoittaa olevansa suurvalta<\/a> my\u00f6s sotilaallisesti ja pullistelee lihaksiaan naapurustossaan.<\/p>\n\n\n\n

Bidenin Yhdysvallat on sitoutunut turvaamaan Etel\u00e4-Korean, Taiwanin ja Japanin demokratioita. Erityisesti Taiwanin tapauksessa Bidenin signaalit ovat olleet selkeit\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kiinan ennest\u00e4\u00e4nkin voimistuvaa autorit\u00e4\u00e4risyys ja aggressivinen ulkopolitiikka muodostaa uhan Yhdysvaltain hegemonialle sek\u00e4 It\u00e4-Aasian valtioille. Biden vastaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai vahvistamalla maansa sotilaallista l\u00e4sn\u00e4oloa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 alueen valtioiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Iranin<\/span> suhteen Yhdysvaltojen ja muun maailman vaihtoehdot ovat selv\u00e4t: maailma joko sallii Iranin kehitt\u00e4v\u00e4n ydinaseen tai ei.<\/p>\n\n\n\n

Neuvotteluilla on kiire. Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken<\/strong> sanoo Iranin kykenev\u00e4n tuottamaan kylliksi materiaalia ydinaseeseen<\/a> mahdollisesti vain viikkojen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat, Israel, Saudi Arabia ja liki koko L\u00e4hi-It\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ydinaseilla varustautunutta Irania liki ekstistentiaalisena uhkana. Tuskin kukaan olisi yll\u00e4ttynyt mittavasta sabotaasista tai jopa suorasta hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Iranin ydinohjelmaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Voimapoliittisten<\/span> haasteiden lis\u00e4ksi Bidenin hallinnon on taklattava nippu uusia, ep\u00e4symmetrisi\u00e4 haasteita.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos, v\u00e4est\u00f6nkasvu ja niiden osaltaan ruokkimat poliittiset kriisit kiihdytt\u00e4v\u00e4t kansanvaelluksia etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen. Uusi nationalismi hakkaa s\u00e4r\u00f6j\u00e4 niin EU:n kuin l\u00e4ntiseen liittoutumaankin. Ven\u00e4j\u00e4 on edelleen taitavampi rikkomaan kuin rakentamaan.<\/p>\n\n\n\n

Voimistuva sis\u00e4poliittinen isolationismi rajoittaa Bidenin ulkopoliittista liikkumavaraa, eli esimerkiksi kauppasotaan Kiinan kanssa ei l\u00f6ydy nopeaa ratkaisua. Euroopan on parasta seurata amerikkalaista sis\u00e4politiikkaa tarkalla silm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat ryhtyi vaatimaan Euroopalta enemm\u00e4n toimia ja vastuuta omasta naapurustostaan jo Barack Obaman<\/strong> kaudella. Trump kyseenalaisti suoraan Naton viidennen artiklan<\/a> mielekkyyden.<\/p>\n\n\n\n

Biden on kahta edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 kiinnostuneempi Euroopasta, mutta asian merkitys on toistaiseksi avoin kysymys.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: R.E.M., World Leader Pretend.<\/em><\/p>\n\n\n