{"id":4856,"date":"2020-02-21T12:51:09","date_gmt":"2020-02-21T10:51:09","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=4856"},"modified":"2020-02-21T12:51:09","modified_gmt":"2020-02-21T10:51:09","slug":"jeff-bezos-haluaa-parantaa-maailmaa-hanen-kannattaisi-aloittaa-omasta-naapurustostaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/jeff-bezos-haluaa-parantaa-maailmaa-hanen-kannattaisi-aloittaa-omasta-naapurustostaan\/","title":{"rendered":"Jeff Bezos haluaa parantaa maailmaa: h\u00e4nen kannattaisi aloittaa omasta naapurustostaan"},"content":{"rendered":"\n

Jeff Bezos<\/span> lahjoitti 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Taputan Bezosin avok\u00e4tisyydelle, mutta koko konsepti kertoo pohjimmiltaan vakavasta yhteiskunnallisesta dilemmasta.<\/p>\n\n\n\n

Franklin Foer<\/strong> kirjoitti The Atlanticissa,<\/em><\/a> kuinka absurdi on ajattelutapa jossa yksityiset kansalaiset ottavat johtavan aseman projektissa, joka kuuluisi valtioille ja kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle. Eksistentiaalisen uhan torjumisen pit\u00e4isi olla valtioiden ja kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n projekti; ei jonkun miljard\u00f6\u00f6rin mielenliikkeiden ja avok\u00e4tisyyden varassa.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys on erinomainen asia. Itse nautin liki p\u00e4ivitt\u00e4in avok\u00e4tisten ja yhteis\u00f6ihins\u00e4 sitoutuneiden miljard\u00f6\u00f6rien anteliaisuudesta. Atlantan upeat museot, kirjastot ja jopa julkiset tilat ovat osittain vauraiden lahjoittajien luomuksia.<\/p>\n\n\n\n

On erinomaista jos Bezos haluaa tehd\u00e4 rahoillaan jotain hyv\u00e4\u00e4. Silti h\u00e4nen eleens\u00e4 osoittaa meid\u00e4n palanneen takaisin teollistumisen aikakauden tuloeroihin ja metatason poliittisiin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Kun<\/span> Yhdysvaltain talous k\u00e4vi l\u00e4pi teollisen vallankumouksen maan sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen, v\u00e4est\u00f6llinen, teknologinen ja taloudellinen myllerrys pakotti amerikkalaiset pohtimaan uusiksi my\u00f6s maan politiikaa.<\/p>\n\n\n\n

Ennen suurteollisuutta amerikkalaiset tuloerot olivat nykymaailman mittarilla pieni\u00e4. Taloudellinen eriarvoisuus kasvoi vallankumouksen ja sis\u00e4llissodan v\u00e4lill\u00e4, mutta pienteollisuuteen ja maanviljelykseen vahvasti nojaava talous ei tuonut omistajilleen miljardeja.<\/p>\n\n\n\n

Suurteollistumisen aikakausi loi kymmeni\u00e4 nykyrahassa mitattavia monimiljon\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja miljard\u00f6\u00f6rej\u00e4. Andrew Carnegie<\/strong>, Henry Ford<\/strong>, John D. Rockefeller<\/strong>, J.P. Morgan<\/strong>, Cornelius Vanderbilt<\/strong> ja kumppanit hallitsivat yrityksia ja raham\u00e4\u00e4ri\u00e4, joita Yhdysvallat ei ollut n\u00e4hnyt aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Uusi<\/span> vauraus synnytti metaluokan poliittisia kysymyksi\u00e4. Joku yksil\u00f6 tai instanssi aina hallitsee yhteiskunnallista valtaa. Pit\u00e4isik\u00f6 sen olla valtio vai vaurautta luovat ihmiset ja yritykset?<\/p>\n\n\n\n

Andrew Carnegie sanoi rikkaiden ihmisten olevan parempia ja viisaampia kuin muut, ja siksi heid\u00e4n pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten uusi vauraus olisi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Suora hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys ja liian korkeat palkat ovat huonoja taloudelle ja yhteiskunnan moraalille. Carnegie unelmoi sosiaalidarwinistisesta holhousyhteiskunnasta, jossa viisaat rikkaat vastaavat yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta.<\/p>\n\n\n\n

Toisella ideologisella laidalla niin sanottu progressiivinen liike ty\u00f6skenteli talouden s\u00e4\u00e4ntelyn puolesta. He k\u00e4yttiv\u00e4t politiikkaa rikkoakseen monopolit sek\u00e4 parantaakseen julkisia palveluita ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Amerikkalaiset<\/span> tuloerot, politiikka ja asenteet ovat karkeasti ottaen palanneet 1800\u20131900 lukujen taitteeseen. Uusi teknologinen vallankumous ja poliittinen kulttuuri ovat tehneet maasta kahtiajakautumisen mallikappaleen. Kuten Carnegie reilu sata vuotta sitten, valtavan egon ohjaamat miljard\u00f6\u00f6rit ajattelevat suuria ajatuksia mutta unohtavat ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Bezos on liian viisas toistaakseen Carnegien argumentteja, mutta h\u00e4nen toimensa<\/a> osoittavat h\u00e4nen pit\u00e4v\u00e4n kovasta kapitalismista v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 paljon kuin hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miehen omistautuminen maapallolle on erinomainen asia, mutta ehk\u00e4 h\u00e4n voisi aloittaa paremman maailman tekemisen omasta l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Prince Charles & The City Beat Band, Cash (Money).<\/em><\/p>\n\n\n