{"id":4462,"date":"2019-06-25T17:24:06","date_gmt":"2019-06-25T14:24:06","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=4462"},"modified":"2019-06-25T17:24:06","modified_gmt":"2019-06-25T14:24:06","slug":"versaillesin-rauhansopimus-tayttaa-sata-vuotta-oliko-sopimus-saksalle-liian-kova-vai-sittenkin-liian-lempea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/versaillesin-rauhansopimus-tayttaa-sata-vuotta-oliko-sopimus-saksalle-liian-kova-vai-sittenkin-liian-lempea\/","title":{"rendered":"Versaillesin rauhansopimus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sata vuotta: oliko sopimus Saksalle liian kova \u2013 vai sittenkin liian lempe\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Perjantaina<\/span> 28. kes\u00e4kuuta vietet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen Versaillesin rauhansopimuksen allekirjoituksen 100. vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kertomus Versaillesin rauhansopimuksesta toisen maailmansodan hitaasti it\u00e4v\u00e4n\u00e4 siemenen\u00e4 on tuttu ja paikoitellen vakuuttava. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan Saksan n\u00f6yryytys johti kasvavaan revanssimentaliteettiin, jonka seurauyksena maa oli parissa vuosikymmeness\u00e4 valmis uuteen sotaan.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkiviisaus on luonnollisesti liki erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viisauden l\u00e4hde. Er\u00e4iden historioitsijoiden hinku kevent\u00e4\u00e4 saksalaisten syntitaakkaa ja selitt\u00e4\u00e4 liki kaikki Versaillesin kautta tuntuu kuitenkin hieman turhan yksinkertaistavalta.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Saksa<\/span> aloitti ensimm\u00e4isen maailmansodan l\u00e4nsirintamalla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Schlieffen-suunnitelman<\/a> mukaisesti Belgian kautta Ranskaan. Strategiaan kuului muun muassa belgialaisen siviiliv\u00e4est\u00f6n terrorisointi.<\/p>\n\n\n\n

Sota l\u00e4nsirintamalla k\u00e4ytiin valtaosin Ranskan maaper\u00e4ll\u00e4. Taistelut raunioittivat kymmeni\u00e4 kyli\u00e4 ja kaupunkeja. Saksa my\u00f6s tuhosi tai varasti ranskalaisten tehtaita ja kaivoksia miehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n alueilla. Ranskan itsepuolustus maksoi maalle valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t verta ja rahaa.<\/p>\n\n\n\n

Puolustautuessaan Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastaan Ranska menetti sodan aikana liki 1,4 miljoonaa henke\u00e4 kaatuneina. Noin nelj\u00e4nnes maan 18-30 vuotiasta miehist\u00e4 kuoli. Ranskalaisia siviilej\u00e4 kuoli yli 300 <\/span>000.<\/p>\n\n\n\n

Iso-Britannia menetti sodassa noin miljoona kaatunutta ja Belgia noin 130 <\/span>000, josta yli puolet siviilej\u00e4. Amerikkalaisia kaatui muutamassa kuukaudessa noin 117 <\/span>000.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Sodan<\/span> p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rauhansopimus oli luonnollisesti vajavainen, mutta mit\u00e4 Ranskan ja muiden l\u00e4nsiliittolaisten olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 Versaillesissa? Halata Saksaa ja unohtaa koko sota? K\u00e4sitell\u00e4 sotarikoksiin syyllistynytt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 silkkihansikkain? T\u00e4m\u00e4 olisi ollut my\u00f6s sis\u00e4poliittisesti mahdotonta Ranskalle ja Iso-Britannialle.<\/p>\n\n\n\n

Saksalainen historioitsija Fritz Fischer<\/strong> julkaisi vuonna 1961 kirjan Griff nach der Weltmacht: Die Kriegzielpolitik des kaiserlichen Deutschland 1914\u20131918<\/em><\/a>. Teoksessa Fischer argumentoi, ett\u00e4 saksalainen eliitti oli halunnut sotaa jo vuosisadan alusta saakka.<\/p>\n\n\n\n

Fischer osoitti Saksan tavoitteiden vuosina 1914-1918 olleen pitk\u00e4lti samat kuin toisessa maailmansodassa. Aggressiivinen laajentumishalu ja pyrkimys luoda Saksan dominoima Mitteleuropa<\/em> ohjasivat Saksan politiikkaa molemmissa sodissa.<\/p>\n\n\n\n

Kiivaasta vastustuksesta huolimatta Fischerin teesi on kest\u00e4nyt haastajansa melko hyvin. H\u00e4n s\u00e4lytti syyn sodasta pitk\u00e4lti Saksan vastuulle ja osoitti Saksan laajentumispolitiikan olevan vanhempaa perua kuin natsit.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Versaillesin<\/span> rauhansopimus k\u00e4rsi vakavista valuvirheist\u00e4. Yhdysvaltojen delegaatiota johtaneen presidentti Woodrow Wilsonin<\/strong> kompromissiton idealismi nakersi sopimuksen arvovaltaa, kun Yhdysvaltain kongressi ei lopulta ratifioinut sit\u00e4 eik\u00e4 maa liittynyt Kansainliittoon.<\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s aiheellista kysy\u00e4, olivatko l\u00e4nsiliittoutuman kaikki vaatimukset loppupeleiss\u00e4 j\u00e4rkevi\u00e4. Voittajavaltiot pyrkiv\u00e4t itsekk\u00e4\u00e4sti maksimoimaan kansalliset etunsa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta toisen maailmansodan liika selitt\u00e4minen pelk\u00e4ll\u00e4 Versaillesin rauhansopimuksella vaikuttaa hieman liian yksinkertaiselta.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4s jos esimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeist\u00e4 Saksaa verrataan toisen maailmansodan j\u00e4lkeiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Saksan sotilasjohto pystyi myym\u00e4\u00e4n selk\u00e4\u00e4npuukotus-valettaan. Sen mukaan sota olisi ollut voitettavissa, mutta sosialistit kotirintamalla pettiv\u00e4t maansa. T\u00e4m\u00e4n tarinan kaltaiset ekspansionistiset ja ylti\u00f6nationalistiset elementit nakersivat Weimarin tasavallan demokratiaa, samalla kun kommunistit tekiv\u00e4t samaa politiikan vasemmalla laidalla.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Saksa sen sijaan sitoutui rauhaan ja eurooppalaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja on tehnyt avointa tili\u00e4 historiansa kipukohtien kanssa. Voidaankin provokatiivisesti kysy\u00e4, olisiko ollut parempi, jos l\u00e4nsiliittoutuneet olisivat jatkaneet sotaa Saksan ehdottomaan antautumiseen saakka my\u00f6s vuonna 1918?<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen maailmansota ei ratkaissut mit\u00e4\u00e4n, mutta taistelu ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n turha. Demokratioilla oli oikeus ja velvollisuus puolustaa itse\u00e4\u00e4n saksalaista aggressiota vastaan. Valitettavasti sodan p\u00e4\u00e4ttanyt rauhansopimus ei tuonut kunnollista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 sodan varsinaisille syille.<\/p>\n\n\n\n

Oliko Versailles liian ankara Saksalle \u2013 vai p\u00e4invastoin?<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Son Volt, Drown.<\/em><\/p>\n\n\n