{"id":4127,"date":"2018-11-11T11:00:22","date_gmt":"2018-11-11T09:00:22","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=4127"},"modified":"2018-11-12T11:49:22","modified_gmt":"2018-11-12T09:49:22","slug":"1-maailmansodan-paattymisesta-sata-vuotta-miljoonia-tappanut-suursota-ei-ollut-vain-turha-ja-traaginen-virhe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/1-maailmansodan-paattymisesta-sata-vuotta-miljoonia-tappanut-suursota-ei-ollut-vain-turha-ja-traaginen-virhe\/","title":{"rendered":"1. maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 sata vuotta \u2013 miljoonia tappanut suursota ei ollut vain turha ja traaginen virhe"},"content":{"rendered":"\n

Marraskuun<\/span> 11. on ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen vuosip\u00e4iv\u00e4. Kun aseet vaikenivat kello 11.00, yli 16 miljoonaa ihmist\u00e4 oli kuollut ja kymmenet miljoonat k\u00e4rsiv\u00e4t eri asteisista sotavammoista.<\/p>\n\n\n\n

Torjuntavoitto merkitsi suurta juhlaa erityisesti Ranskalle, Iso-Britannialle ja Yhdysvalloille. Ne l\u00f6iv\u00e4t Saksan sotakoneiston ja pelastivat L\u00e4nsi-Euroopan. Mutta sodan hintalappu oli valtava niin veress\u00e4 kuin rahassakin mitattuna.<\/p>\n\n\n\n

Sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen k\u00e4ydyt Versaillesin rauhanneuvottelut ep\u00e4onnistuivat. Sit\u00e4 mielt\u00e4 ovat l\u00e4hes kaikki historiantutkijat.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain delegaatiota johtaneen Woodrow Wilsonin<\/strong> idealismi t\u00f6rm\u00e4si eurooppalaiseen valtapolitiikkaan. Haaveet uuden maailman rakentamisesta juuttuivat sivuraiteille, kun muut voittajavaltiot halusivat rankaista sodan aloittanutta Saksaa.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa <\/span>rauhansopimus j\u00e4i viel\u00e4 puoluepolitiikan uhriksi. Isolationalismia kannattaneet republikaaniten voittivat vaalit ja Yhdysvallat ei lopulta ratifioinut Versaillesin rauhansopimusta, vaan teki oman erillisen sopimuksen Saksan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain omaksuma protektionistinen kauppapolitiikka loi maksuvaikeuksia eurooppalaisille, jotka olivat lainanneet Yhdysvalloilta mittavia summia sotavuosina.<\/p>\n\n\n\n

Seurauksena Yhdysvalloissa monet tunsivat tulleensa petetyiksi. Vain muutama vuosi sodan j\u00e4lkeen useimmat amerikkalaiset ajattelivat, ett\u00e4 maan osallistuminen ensimm\u00e4iseen maailmansotaan oli virhe.<\/p>\n\n\n\n

Sotavuosien teollisen mittakaavan teurastus ruokki sodan j\u00e4lkeist\u00e4 pasifismia, niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.<\/p>\n\n\n\n

Miljoonat ihmiset kyseenalaistivat ensimm\u00e4isen maailmansodan mielekkyyden. He n\u00e4kiv\u00e4t sodan miljoonia tappaneena tragediana, imperialististen valtioiden moraalittomana taisteluna.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

On<\/span> helppo yhty\u00e4 Versaillesin rauhansopimuksen kritiikkiin. Sen wilsonilaisen idealismin ja eurooppalaisen nationalistisen edunvalvontapolitiikan sekoitus ruokki revanssihenke\u00e4 Saksassa ja vaikeutti samalla kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Silti voidaan kysy\u00e4, oliko ensimm\u00e4inen maailmansota turha sota, vain traaginen virhe? Liittoutuneiden n\u00e4k\u00f6kulmasta vastauksen on oltava \u201dei\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1961 saksalainen historioitsija Fritz Fischer<\/strong> julkaisi teoksen Griff nach der Weltmacht: Die Kriegzielpolitik des kaiserlichen Deutschland 1914\u20131918<\/em>. Kirja synnytti ilmestyess\u00e4\u00e4n Saksassa kiivasta v\u00e4ittely\u00e4, mutta nyt sen arvostus on vakiintunut.<\/p>\n\n\n\n

Fischer v\u00e4itti Saksan sotatavoitteiden olleen l\u00e4hell\u00e4 natsien tavoitteita toisessa maailmansodassa. Saksa halusi luoda dominoimansa Keski-Euroopan (Mitteleuropa), jossa Belgiasta olisi tullut Saksan vasallivaltio ja kukaan ei olisi kyennyt haastamaan Saksan taloudellista ja sotilaallista ylivoimaa.<\/p>\n\n\n\n

Saksa oli halunnut sotaa jo vuosikausia. Attentaatti Sarajevossa oli ainoastaan tekosyy. Sen hy\u00f6kk\u00e4ys kahdella rintamalla oli tarkkaan harkittu, suunniteltu ja p\u00e4\u00e4tetty kauan ennen kes\u00e4n 1914 Balkanin kriisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saksalla olisi ollut monta tilaisuutta hakea rauhaa sodan aikana, mutta sen ruokahalu ainoastaan kasvoi sy\u00f6dess\u00e4. Brest-Litovskin rauhansopimuksessa se oli saanut hallintaansa muun muassa Baltian maat, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ollut kylliksi.<\/p>\n\n\n\n

Saksa jatkoi sotaa l\u00e4nsirintamalla katkeraan loppuun saakka ja katseli kasvavalla kiinnostuksella jopa aseveljens\u00e4 It\u00e4valta-Unkarin maita.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen<\/span> maailmansodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rauhansopimus oli huono. Ep\u00e4onnistunut rauhansopimus ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 sota olisi ollut turha.<\/p>\n\n\n\n

Tuon ajan Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat imperialistisia valtioita \u2013 aivan kuten Saksakin. Niiden demokraattiset instituutiot ja arvot olivat kuitenkin huomattavasti kehittyneempi\u00e4 kuin militaristisen Saksan.<\/p>\n\n\n\n

Jos demokratiat eiv\u00e4t k\u00e4y sotaan puolustaakseen maitaan provosoimatonta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, ne antavat maidensa ja demokratiansa tuhoutua. Belgialaisten siviilien summittaiset teloitukset, omaisuuden takavarikointi ja pakottaminen ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n saksalaiselle sotakoneistolle osoittivat saksalaisen imperialismin luonteen.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin puolustaa aluettaan tai alistua saksalaiselle ylivallalle. Iso-Britannia ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Saksan dominoima Mitteleuropa vaarantaisi my\u00f6s sen turvallisuuden, vaurauden, ja imperiumin.<\/p>\n\n\n\n

Verdun, Somme ja Ypres ovat synonyymej\u00e4 sodan kauhuille. Mutta ne ovat my\u00f6s synonyymej\u00e4 demokratian itsepuolustukselle. Allekirjoittaneen mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole turha taistelu.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: La Marseillaise.<\/em><\/p>\n\n\n