{"id":3918,"date":"2018-06-08T15:24:27","date_gmt":"2018-06-08T12:24:27","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=3918"},"modified":"2018-06-08T15:24:27","modified_gmt":"2018-06-08T12:24:27","slug":"vauras-keskiluokka-on-uusi-aristokratia-onko-se-tuhoamassa-amerikkalaista-unelmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/vauras-keskiluokka-on-uusi-aristokratia-onko-se-tuhoamassa-amerikkalaista-unelmaa\/","title":{"rendered":"Vauras keskiluokka on uusi aristokratia \u2013 Onko se tuhoamassa amerikkalaista unelmaa?"},"content":{"rendered":"\n

Kaksi<\/span> mielenkiintoista tuoretta kirjoitusta kehoittavat keskiluokkaa katsomaan peiliin.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4enn\u00e4isesti suvaitsevainen, meritokraattinen, demokraattinen ja tiedostava yhteiskuntaluokka on kirjoittajien mukaan rapauttamassa amerikkalaista sosioekonomista liikkuvuutta ja rikkomassa amerikkalaisen yhteiskunnan koheesion.<\/p>\n\n\n\n

Matthew Stewart<\/strong> kirjoitti The Atlanticissa<\/em> mittavan ja kriittisen artikkelin 9,9 prosentin aristokratiasta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen mukaansa keskittyminen superrikkaiden rooliin amerikkalaisen yhteiskunnan taloudellisessa ep\u00e4tasapainossa ja kansakunnan jakaantumisessa on harhaanjohtavaa.<\/p>\n\n\n\n

Rikkain 0,1 prosenttia amerikkalaisista, eli noin 160 000 perhett\u00e4, omistaa saman verran vaurautta kuin 90 prosenttia k\u00f6yhimmist\u00e4 amerikkalaisista yhteens\u00e4. Superrikkaiden luokka on usein poliittisen keskustelun syntis\u00e4kki, amerikkalaisen tasa-arvon rapautumisen symboli.<\/p>\n\n\n\n

Stewart kehoittaa meit\u00e4 katsomaan tarkemmin j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 9,9 prosenttia amerikkalaisista. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 on h\u00e4nen mukaansa isossa vastuussa amerikkalaisen yhteiskunnan sosioekonomisista ongelmista.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Amerikkalaisen<\/span> yhteiskunnan hidastunut taloudellinen liikkuvuus on tosiasia. Yhteiskunta on my\u00f6s kulturaalisesti jakautunut urbaaniin, koulutettuun keskiluokkaan ja maaseudun sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enluokkaisten l\u00e4hi\u00f6iden duunareihin.<\/p>\n\n\n\n

Ryhmittym\u00e4t eiv\u00e4t juurikaan keskustele. Kulturaaliset ja taloudelliset jakolinjat ovat syv\u00e4t sek\u00e4 leve\u00e4t. Stewartin 9,9 prosenttia uskoo edustavansa meritokratiaa ja rakentavansa siltoja jakolinjojen yli, mutta se l\u00e4hinn\u00e4 valehtelee itselleen.<\/p>\n\n\n\n

Uusi aristokratia laittaa lapsensa parhaisiin yleisiin tai yksityisiin kouluihin, joista eteneminen huippuluokan yliopistoihin on huomattavasti helpompaa. Se my\u00f6s on luonut itselleen hyv\u00e4 veli -verkoston, jossa yst\u00e4vyyssuhteet ja yhteiskuntaluokan sanaton solidaarisuus palvelee ryhm\u00e4n etuja.<\/p>\n\n\n\n

Indikaattorit osoittavat 9,9 prosentin olevan paitsi vauraampia ja paremmin koulutettuja, mutta terveempi\u00e4, onnellisempia, el\u00e4v\u00e4n paremmissa parisuhteissa ja tyytyv\u00e4isempi\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ryhmittym\u00e4 hyv\u00e4ksyy uusia j\u00e4seni\u00e4, ja se juhlii riveihins\u00e4 nousevia afroamerikkalaisia, muita v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, ja kovalla ty\u00f6ll\u00e4 edistyneit\u00e4 k\u00f6yhien kotien kasvatteja, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat silti poikkeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelemme lastemme akateemisesta menestyksest\u00e4, lomamatkoista eksoottisiin paikkoihin, hyvist\u00e4 viineist\u00e4 ja tuoreista kirjoista ja elokuvista.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Stewartin<\/span> v\u00e4itteet on helppo allekirjoittaa. N\u00e4en sen vaikutukset omassa el\u00e4m\u00e4npiiriss\u00e4ni p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

En kuulu taloudellisesti 9,9 prosenttiin, mutta kulturaalisesti olen sen j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

Amerikkalainen yst\u00e4v\u00e4piirimme on poliittisesti, etnisesti, seksuaalisesti ja uskonnollisesti kirjava, mutta suhteeton osa meist\u00e4 on korkeasti koulutettuja ja meritokratian nimiin vannovia individualisteja.<\/p>\n\n\n\n

Me tapaamme toisiamme kivoissa ravintoloissa tai toistemme kotona, keskustellen lastemme akateemisesta menestyksest\u00e4, lomamatkoista eksoottisiin paikkoihin, hyvist\u00e4 viineist\u00e4 ja tuoreista kirjoista ja elokuvista.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisesta suuntautumisesta riippumatta me uskomme olevamme esimerkkej\u00e4 meritokratian, ter\u00e4vien hoksottimien ja kovan ty\u00f6n synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 menestyksest\u00e4. Kaveripiirimme republikaanit ja demokraatit molemmat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t taloudellisen liikkuvuuden ongelmat, mutta emme useinkaan ole kiinnostuneet ratkaisuista kuin illallisp\u00f6ytien teoreettisella tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n enemmist\u00f6mme kasvoi turvallisissa keskiluokkaisissa perheiss\u00e4, ja useimmat ovat kyenneet antamaan lapsilleen saman kasvuymp\u00e4rist\u00f6n. Me haluamme antaa kaikille amerikkalaisille mahdollisuuden samaan, mutta emme ole valmiita tekem\u00e4\u00e4n sen puolesta juurikaan muuta kuin \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n tai antamaan satunnaisia lahjoituksia v\u00e4h\u00e4varaisille.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Me<\/span> olemme valtaosin hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, hyvien arvojen kera. Mutta me olemme sis\u00e4ist\u00e4neet modernin l\u00e4nsimaisen individualismin niin voimakkaasti, ettemme aina n\u00e4e sen yhteiskunnallisesti rapauttavaa vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

David Brooks<\/strong> kirjoittaa aiheesta New York Timesissa<\/em> otsikolla \u201dThe Strange Failure of the Educated Elite”<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koulutetut eliitit eiv\u00e4t ole kyenneet ohjaamaan yhteiskuntaa aina ja kaikkialla parempaan suuntaan. Vaikka naisten, rodullisten ja seksuaalisten v\u00e4hemmist\u00f6jen, ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden ja monen muun hyv\u00e4n asian suhteen edistys on kiistatonta, yhteiskuntasopimuksen perusteet ovat murenemassa, poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 konttaa kohti halvausta, ja monet yhteis\u00f6j\u00e4 koossapit\u00e4vist\u00e4 instituutioista ovat menett\u00e4neet merkityksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohjimmiltaan kyse on liioitellusta uskosta \u00e4lykkyyteen ja individualismiin, yhteiskunnallisten instituutioiden kustannuksella. Seurakunnat, hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6t, naapurustoj\u00e4rjest\u00f6t, ja poliittiset puolueet ovat h\u00e4vinneet atomistiselle individualismille \u2013 niin oikealla kuin vasemmallakin.<\/p>\n\n\n\n

Molemmat kirjoittajat esitt\u00e4v\u00e4t vakavan ja t\u00e4rke\u00e4n haasteen meritokraattiselle ja hyviin asioihin uskovalle keskiluokalle. Meid\u00e4n, itseens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4nsa tyytyv\u00e4isen ryhmittym\u00e4n, on syyt\u00e4 katsoa peiliin. Muuten me katsomme metaforisen vallankumouksen alkua plasma-televisioistamme, hyv\u00e4n seurustelu-illallisen p\u00e4\u00e4tteeksi.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Bruce Springsteen, Darkness on the Edge of Town. <\/em><\/p>\n\n\n