{"id":3759,"date":"2018-03-04T19:39:34","date_gmt":"2018-03-04T17:39:34","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=3759"},"modified":"2018-03-04T19:39:34","modified_gmt":"2018-03-04T17:39:34","slug":"trumpin-veto-ei-toimi-tuontitullien-historia-ruma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/trumpin-veto-ei-toimi-tuontitullien-historia-ruma\/","title":{"rendered":"Trumpin veto ei toimi: Tuontitullien historia on ruma"},"content":{"rendered":"\n

Presidentti<\/span> Donald Trumpin<\/strong> flirttailu tuontitullien kanssa on virhe ja poikkeama Yhdysvaltojen yli 70 vuotta vanhasta kauppapoliittisesta linjasta. Mutta Trump ei ole yksin, ja virhe ei ole ensimm\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan voittajavaltiot sopivat kansainv\u00e4lisen talouspolitiikan tulevaisuudesta Bretton Woods -kokouksessa<\/a> hein\u00e4kuussa 1944. Sodan lopputulos alkoi olla selv\u00e4, ja nyt oli aika keskustella sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 maailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Bretton Woodsissa 44 liittoutunutta valtiota sitoutuivat Kansainv\u00e4lisen j\u00e4llenrakennus- ja kehitt\u00e4mispankin ja Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston perustamiseen. Ne my\u00f6s sitoivat valuutat kultakantaan Yhdysvaltojen dollarin kautta.<\/p>\n\n\n\n

Tapaamisen keskeinen periaate oli kansainv\u00e4lisen kaupan vapauttaminen. Neuvottelijat n\u00e4kiv\u00e4t, kuinka protektionismi vahingoitti maailmantaloutta 1930-luvulla. Se syvensi lamaa ja edesauttoi fasismin nousua. Tapahtumien varjossa oli helppo yhty\u00e4 Fr\u00e9d\u00e9ric Bastiatin<\/strong> suuhun usein laitettuun sanontaan: \u201dJos kauppatavarat eivat ylit\u00e4 rajoja, armeijat tekev\u00e4t sen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Viimeiset<\/span> seitsem\u00e4n vuosikymment\u00e4 Yhdysvallat on melko johdonmukaisesti tukenut vapaata kauppaa. Sen duunarit ja populistiset politiikot ovat satunnaisesti murisseet ja pariin otteeseen presidentitkin ovat flirttailleet protektionismin kanssa, mutta valtaosin Yhdysvallat on ollut vapaan kaupan ja kansainv\u00e4listymisen takuumies.<\/p>\n\n\n\n

Lopputulos on ollut kokonaisuudessan menestystarina. Yhten\u00e4isyyskehitys on johtanut historialliseen vaurauteen ja rauhaan L\u00e4nsi-Euroopassa. Vapautunut kauppa ja kapitalismi ovat nostaneet satojan miljoonia ihmisi\u00e4 sielun murskaavasta k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Globalisaatio ja vapaakauppa ovat olleet valtava siunaus k\u00f6yhille maille, mutta rikkaiden valtioiden duunarit ovat paikoitelleen tunteneet sen varjopuolen. Silti, heid\u00e4nkin tapauksessaan kadonneista ty\u00f6paikoista olisi usein parempi syytt\u00e4\u00e4 teknologista kehityst\u00e4 ja automaatiota kuin kiinalaisia tai meksikolaisia.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Tuontitullit<\/span> ovat satunnaisesti houkutelleet amerikkalaisia politiikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Vastauksena kansainv\u00e4lisiin finanssikiistoihin ja Yhdysvaltojen sis\u00e4isiin talousongelmiin  presidentti Richard Nixon<\/strong> irrotti elokuussa 1971 dollarin kultakannasta, j\u00e4\u00e4dytti palkat ja hinnat 90 p\u00e4iv\u00e4ksi ja nosti tuontitulleja 10 prosentilla.<\/p>\n\n\n\n

Nixonin protektionistinen veto oli poliittinen menestys, mutta taloudellisesti se edesauttoi 1970-luvun stagflaation nousussa. Kultakannasta luopuminen teki valuutoista alttiita spekulaatioille. Taloustieteilij\u00e4t  v\u00e4ittelev\u00e4t edelleen Nixonin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen koko vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Bushin tuontitullien vaikutus Yhdysvaltojen ty\u00f6llisyyteen ja bruttokansantuotteeseen oli negatiivinen.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Maaliskuussa<\/span> 2002 presidentti George W. Bush<\/strong> nosti ter\u00e4ksen tuontitulleja, mik\u00e4 johti vakavaan kiistaan Yhdysvaltojen ja Euroopan v\u00e4lill\u00e4. WTO tuomitsi tuontitullit ja uhkasi Yhdysvaltoja kahden miljardin dollarin rangaistuksella. Eurooppalaiset kaavailivat rangaistustulleja, ja Yhdysvallat luopui tulleista loppuvuonna 2003.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuudessaan GWB:n tuontitullien vaikutus Yhdysvaltojen ty\u00f6llisyyteen ja bruttokansantuotteeseen oli negatiivinen. Se tarjosi rajallista apua amerikkalaiselle ter\u00e4steollisuudelle, mutta vahingoitti maan kokonaistaloutta.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Trumpin<\/span> veto on pohjimmiltaan poliittinen, ja h\u00e4n lunastaa sen avulla vaalilupauksiaan. Se todenn\u00e4k\u00f6isesti auttaa h\u00e4nt\u00e4 teollisuusvy\u00f6hykkeen duunareiden parissa, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kokonaisvaikutus Yhdysvaltojen taloudelle on kielteinen.<\/p>\n\n\n\n

Jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit Trumpin lupaamassa muodossa, ne nostavat kuluttajahintoja. Talot, lentokoneet, autot ja jopa olutt\u00f6lkit ovat tuontitullien my\u00f6t\u00e4 hieman aikaisempaa kalliimpia.<\/p>\n\n\n\n

Silti, tuontitullien vakavin vaara taloudelle piilee kauppasodassa. Muu maailma maksaa potut pottuina. Odotan tarkkaan harkittuja tuontitulleja, jotka iskev\u00e4t poliittisiin vaa\u2019ankieli-osavaltioihin: Floridan appelsiinit, Wisconsinin moottoripy\u00f6r\u00e4t, Michiganin autot, jne.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Tuontitullit<\/span> ja protektionismi ovat helppoja aseita populisteille. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pinnalta katsottuna houkuttelevalta vaihtoehdolta \u00e4\u00e4nest\u00e4jille, mutta sen negatiiviset vaikutukset vaativat enemm\u00e4n selityksi\u00e4. Miljoonat huonosti informoidut ihmiset valitsevat sloganin ennemmin kuin selityksen.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: The Clash, I Fought the Law.<\/em><\/p>\n\n\n