{"id":3438,"date":"2017-07-03T17:31:29","date_gmt":"2017-07-03T14:31:29","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=3438"},"modified":"2017-07-03T17:31:29","modified_gmt":"2017-07-03T14:31:29","slug":"yhdysvallat-itsenaisyypaivan-alla-vihainen-jakautunut-ja-pelokas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/yhdysvallat-itsenaisyypaivan-alla-vihainen-jakautunut-ja-pelokas\/","title":{"rendered":"Yhdysvallat itsen\u00e4isyyp\u00e4iv\u00e4n alla: vihainen, jakautunut ja pelokas"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Yhdysvallat juhlii itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 poikkeuksellisen kielteisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosia leimannut poliittisen kulttuurin rappio, Washingtonin halvaus ja zeitgeist, joka teki Donald Trumpista<\/strong> presidentin, on saanut muutamat intellektuellit kyseenalaistamaan jopa Yhdysvaltojen vallankumouksen.<\/p>\n\n\n\n

Liki jokaiselle amerikkalaiselle maan vallankumous on ideologinen pyh\u00e4 lehm\u00e4. Thomas Jeffersonin<\/strong> kirjoittaman itsen\u00e4isyysjulistuksen valistusajan paatos ja ylev\u00e4t periaatteet saavat niin Trumpia kannattavan punaniskan kuin presidentti\u00e4 protestoivan aktivistinkin ny\u00f6kyttelem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain perustuslaki nauttii yht\u00e4 mittavaa arvostusta. Dokumentin tulkinnat eroavat, mutta marginaalisia \u00e4\u00e4rilaitojen anarkisteja lukuunottamatta amerikkalaiset hakevat perustuslaista tukea poliittisille kannoilleen.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat on toistuvasti julistanut tasavaltansa ja sen syntydokumentit ylivertaisiksi ja sopiviksi esimerkeiksi koko maailmalle. Se on omistautuneesti (ja usein onnistuneesti) levitt\u00e4nyt poliittista ideologiaansa mm. kirjoitusten, aseiden, kulttuurivaihdon ja kaupan avulla.<\/p>\n\n\n\n

\n

Yhdysvaltojen vallankumous oli yksi valistusajan rintamista. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Poliittinen<\/span> polarisaatio, Irakin sota, vuoden 2008 p\u00f6rssiromahdus, dramaattisesti hidastunut sosioekonominen liikkuvuus, ty\u00f6v\u00e4enluokan vaikeudet, Trumpin presidenttiys ja yleinen pahanolontunne ovat heikent\u00e4neet uskoa Yhdysvaltojen erinomaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Maata vaivaava vihainen alakulo on tarttunut my\u00f6s joihinkin \u00e4lykk\u00f6ihin. Muutama tuore kirja sek\u00e4 jotkut julkiset intellektuellit ovat kyseenalaistaneet Yhdysvaltojen vallankumouksen mielekkyyden.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen vallankumous oli yksi valistusajan rintamista. Uudet ajatukset yksil\u00f6n ja yhteiskunnan suhteesta, valtion rakenteesta ja tieteest\u00e4 levisiv\u00e4t l\u00e4pi l\u00e4ntisen maailman.<\/p>\n\n\n\n

Nyt Adam Gopnik<\/strong> ja kumppanit kysyv\u00e4t<\/a>, miksi poliittinen mullistus johti v\u00e4kivaltaan ja vallankumoukseen Yhdysvalloissa. Muualla brittil\u00e4isess\u00e4 imperiumissa itsen\u00e4isyys saapui alusmaihin valtaosin rauhallisesti. Vain Yhdysvalloissa se vaati dramaattisen, imperiumin sis\u00e4llissodan\/vallankumouksen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi orjuus eli Yhdysvalloissa kauemmin kuin muualla brittil\u00e4isess\u00e4 maailmassa. Se poistui vasta perustuslaillisen kriisin ja maan historian ylivoimaisesti verisimm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Kysymykset<\/span> ovat kiinnostavia, joskin provokatiivisen yksinkertaistettuja. On turhaa kysy\u00e4, miksi Yhdysvallat harrasti orjuutta 1860-luvulle saakka mutta Kanada ei. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmasto riitt\u00e4\u00e4 vastaukseksi: Kanadassa oli liian kylm\u00e4 riisin, tupakan ja puuvillan kaupalliselle plantaasi-viljelylle.<\/p>\n\n\n\n

Brittil\u00e4inen imperiumi lopetti orjuuden kolme vuosikymment\u00e4 Yhdysvaltoja aikaisemmin, mutta t\u00e4m\u00e4kin monimuotoinen prosessi selittyy taloudella ja poliittisilla realiteeteill\u00e4 paremmin kuin ylev\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 etiikalla.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa valistusajan mullistukset, talouden muutokset, brittil\u00e4isen imperiumin sis\u00e4iset ongelmat, maantieteelliset ja jopa ilmastolliset tekij\u00e4t synnyttiv\u00e4t vallankumouksen sek\u00e4 sen j\u00e4lkeiset etel\u00e4 vastaan pohjoinen -j\u00e4nnitteet. Useimmat n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 olivat erilaisia Kanadassa ja Australiassa, pienemmist\u00e4, mm. Karibian siirtomaista puhumattakaan.<\/p>\n\n\n\n

\n

N\u00e4m\u00e4 arvot ovat kukistaneet natsismin, fasismin ja kommunismin.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Yhdysvallat<\/span> on kriisiss\u00e4. Omalta kohdaltani en muista itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viikonloppua, joka olisi n\u00e4in vihainen, jakautunut ja jopa pelokas. Yhdysvaltojen juhlimisen sijasta presidentti on k\u00e4ytt\u00e4nyt viime p\u00e4iv\u00e4t median solvaamiseen ja vihollisten nime\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Silti, maa on selvinnyt kriiseist\u00e4\u00e4n aikaisemminkin. Sen pohjimmaiset arvot ja poliittiset instituutiot ovat vahvempia kuin yksitt\u00e4iset luonnevammaiset politiikot tai kongressin valtaklikit.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 arvot ovat kukistaneet natsismin, fasismin ja kommunismin, ja niill\u00e4 on ollut keskeinen rooli maailman suojelemisessa totalitarismilta.<\/p>\n\n\n\n

Ja n\u00e4m\u00e4 arvot pelastavat Yhdysvallat my\u00f6s sen omilta negatiivisilta impulsseilta.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, Amerikan Yhdysvallat.<\/p>\n\n\n\n

 <\/em><\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Father John Misty, Ballad of the Dying Man.<\/em><\/p>\n\n\n