{"id":3307,"date":"2017-04-04T09:59:42","date_gmt":"2017-04-04T06:59:42","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=3307"},"modified":"2017-04-04T10:26:22","modified_gmt":"2017-04-04T07:26:22","slug":"yhdysvallat-eristaytyi-ja-sai-maksaa-siita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/yhdysvallat-eristaytyi-ja-sai-maksaa-siita\/","title":{"rendered":"Yhdysvallat erist\u00e4ytyi ja sai maksaa siit\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Torstaina 6. huhtikuuta tulee kuluneeksi sata vuotta Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksesta Saksan keisarikunnalle.<\/p>\n\n\n\n

Sodanjulistus johtui Saksan ilmoituksesta, ett\u00e4 se aikoo k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uudelleen rajoittamattoman sukellusvenesodan Atlantilla. Se pyrki nyt upottamaan amerikkalaisia rahtilaivoja, jotka toivat Ranskalle ja Iso-Britannialle elint\u00e4rkeit\u00e4 sota- ja elintarvikkeita.<\/p>\n\n\n\n

Toinen sodanjulistuksen syist\u00e4 oli niin sanottu Zimmermanin s\u00e4hke<\/a>. Saksa oli l\u00e4hestynyt Meksikoa luvaten sille osia Yhdysvalloista, jos se ryhtyisi rettel\u00f6im\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen etel\u00e4rajalla ja auttaisi siten Saksan voittoon sodassa. Saksa ymm\u00e4rsi Yhdysvaltojen sotatarvikkeiden merkityksen vihollisilleen ja halusi ohjata amerikkalaisten huomion toisaalle.<\/p>\n\n\n\n

Sota tarjosi my\u00f6s presidentti Woodrow Wilsonille<\/strong> tilaisuuden soveltaa progressiivisia ideoitaan<\/a> kansainv\u00e4liseen politiikkaan. Entinen professori uskoi, ett\u00e4 sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n kykenisi ohjaamaan l\u00e4nsimaat kohti uutta, rationaalista, vapaaseen kauppaan ja kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Kuten<\/span> tied\u00e4mme, Saksan uhkapeli ei onnistunut. Yhdysvallat saapui Eurooppaan vasta sodan loppukuukausiksi, mutta se auttoi Ranskaa ja Iso-Britanniaa kukistamaan jo k\u00f6ysiss\u00e4 olevan Saksan.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Wilsonin idealismi<\/a> h\u00e4visi. Wilson itse saapui Eurooppaan johtamaan Yhdysvaltain delegaatiota rauhansopimuksen neuvotteluissa. Eurooppalaiset nationalistit eiv\u00e4t kuunnelleet kansainv\u00e4lisest\u00e4 maailmanj\u00e4rjestyksest\u00e4 puhuvaa amerikkalaista, vaan keskittyiv\u00e4t omien kansallisten etujensa maksimointiin sek\u00e4 Saksan kurittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Wilson h\u00e4visi my\u00f6s kotona. Kongressia hallitsevat republikaanit kampanjoivat Wilsonin neuvottelemaa Versailles’n rauhansopimusta vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Wilson yritti vedota suoraan amerikkalaisiin rauhansopimuksen puolesta, mutta ankara ty\u00f6nteko ja viran paineet kostautuivat. Puhekierroksella ollut Wilson sai vakavan aivoinfarktin Coloradon Pueblossa syyskuun 25. p\u00e4iv\u00e4, 1919. H\u00e4n ei kunnolla toipunut infarktista, ja sairas presidentti ei kyennyt tappelemaan kongressin republikaaneja vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltain kongressi ei ratifioinut rauhansopimusta, ja Yhdysvallat j\u00e4i Kansainliiton ulkopuolelle. Maan isolationismi, erist\u00e4ytyminen, hidasti Euroopan toipumista sodasta niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Lyhytn\u00e4k\u00f6inen nationalismi kostautui kahdella mantereella ruokkien saksalaista revanssihenke\u00e4 sek\u00e4 heikent\u00e4en kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat joutui maksamaan kansainv\u00e4lisen vastuunsa pakoilusta.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen<\/span> maailmansota ei ollut turha taistelu. Muulla Euroopalla oli oikeus ja velvollisuus pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saksalainen militarismi sek\u00e4 sen pyrkimykset dominoida ja\/tai tuhota naapurinsa rajan molemmin puolin.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti samaa ei voi sanoa Versailles’n rauhansopimuksesta. Ranskalaisten ja Brittien katkeruus Saksalle on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6s rangaista Saksaa osoittautui traagiseksi virheeksi.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Yhdysvallat joutui maksamaan omasta isolationismistaan sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen vastuunsa pakoilusta. Sen huono talous- ja ulkopolitiiikka olivat osavastuussa 1930-luvun kriiseist\u00e4 sek\u00e4 \u00e4\u00e4riliikkeiden kasvavasta suosiosta ymp\u00e4ri l\u00e4ntist\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/span> me todistamme uuden isolationismin ja kapeakatseisen nationalismin remellyst\u00e4 niin Europassa kuin Yhdysvalloissakin.<\/p>\n\n\n\n

Demokratiaa ja l\u00e4ntist\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4 vierastavat valtiot ja instanssit kyynisesti ruokkivat kansallismielisi\u00e4 politiikkoja ja ajatussuuntia. Nopeaa demograafista ja taloudellista muutosta v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t politiikot sek\u00e4 taloudellinen eliitti vieraantuu kansasta, joka reagoi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4ripuolueita ja heid\u00e4n kielt\u00e4\u00e4n puhuvia populisteja.<\/p>\n\n\n\n

Maailmanj\u00e4rjestyksen t\u00e4m\u00e4nhetkinen kriisi ei tietenk\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4 vakava kuin se ongelmanippu, joka vei maailman kahteen sen historian suurimpaan sotaan. Silti, on pelottavaa todistaa tilannetta, jossa liki jokainen l\u00e4nsimainen vaali uhkaa tuhota koko yhdistyneen Euroopan idean.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa meid\u00e4n olisi ehk\u00e4 hyv\u00e4ksi tutkia ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhansopimuksen sek\u00e4 sen luoman maailman ep\u00e4onnistumisia \u2013 niin Yhdysvaltojen kuin Euroopankin vinkkelist\u00e4, sek\u00e4 amerikkalaisten ett\u00e4 eurooppalaisten toimesta.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Billy Murray, Over There<\/em><\/p>\n\n\n