{"id":3277,"date":"2017-03-14T19:09:08","date_gmt":"2017-03-14T17:09:08","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/?p=3277"},"modified":"2017-03-14T15:58:04","modified_gmt":"2017-03-14T13:58:04","slug":"venetsia-opettaa-mika-lantisen-demokratian-tulevaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/americana\/venetsia-opettaa-mika-lantisen-demokratian-tulevaisuus\/","title":{"rendered":"Venetsia opettaa \u2013 Mutta mik\u00e4 on l\u00e4ntisen demokratian tulevaisuus?"},"content":{"rendered":"\n

Uskon vanhaan Winston Churchillin<\/strong> suuhun laitettuun viisaukseen: \u201dItse asiassa, on sanottu, ett\u00e4 demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja.”<\/p>\n\n\n\n

Viime viikon ty\u00f6matka Italiaan pakotti ajattelemaan Venetsian ihmett\u00e4. Miten oligarkkien johtama Venetsian tasavalta kykeni luomaan vaurautta ja vakautta yli vuosituhannen ajan? Miksi La Serenissima Repubblica di Venezia<\/em> ei vajonnut tyranniaan ja poliittiseen kaaokseen tai sukujen tappeluun vallasta kuten vaikkapa Milano, Lucca ja Firenze?<\/p>\n\n\n\n

Vierailu Dogen palatsissa osoittaa Venetsian poliittisen ajattelun omaleimaisuuden ja sen vankan uskon republikaaniseen (huom: ei demokraattiseen) hallintomuotoon.<\/p>\n\n\n\n

Doge oli kaupunkia hallitsevien rikkaiden sukujen keskuudestaan valitsema elinik\u00e4inen presidentti, joka joutui jakamaan vallan senaatin ja muiden hallinnollisten ryhmittymien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Palatsin seini\u00e4 koristavissa, historiallisia tapahtumia kuvaavissa maalauksissa doge ei ole juuri koskaan keskell\u00e4, vaan h\u00e4net esitet\u00e4\u00e4n polvistumassa Venetsian symbolin, leijonan, edess\u00e4 tai muuten osoittamassa n\u00f6yryytt\u00e4 valtakunnan instituutioille. T\u00e4m\u00e4 on poikkeuksellista verrattuna muiden aikakauden valtakuntien hallitsijoiden muotokuviin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Venetsia oli vauraiden sukujen hallitsema oligarkia, he eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet aristokraattisia arvonimi\u00e4. Hallitsevien sukujen miehill\u00e4 oli velvollisuus osallistua valtion py\u00f6ritt\u00e4miseen. Rikastuneet kansalaiset voivat ostaa j\u00e4senyyden oligarkiassa.<\/p>\n\n\n\n

Tavallisilla kansalaisilla ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta, mutta senaatilla oli velvollisuus harkita kaikkia kansalaisten kirjoittamia aloitteita. Voimakkaat killat edustivat eri k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isryhmien etuja, jotka senaatin oli otettava huomioon yhteiskuntarauhan nimiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Venetsia pysyi itsen\u00e4isen\u00e4 ja vauraana vuoteen 1797 asti.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Vakaus<\/span> perustui sotilaalliseen ja taloudelliseen valtaan. Venetsian arsenale<\/em><\/a> oli aikakautensa ihme. 1100-luvun alusta saakka operoinut laivanrakennuskompleksi ty\u00f6llisti huipussaan 16000 venetsialaista, jotka kykeniv\u00e4t rakentamaan kauppa-aluksen p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja ison sotakaleerin viikossa.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan loppupuolella ja renesanssin aikana Venetsiasta kehittyi vuosisadoiksi merkitt\u00e4v\u00e4 peluri it\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4. Sen laivaston voima, kyvyk\u00e4s johto ja halu tehd\u00e4 kauppaa my\u00f6s ei-kristittyjen valtioiden kanssa tekiv\u00e4t Venetsiasta vuosisatojen ajaksi er\u00e4\u00e4n maailman rikkaimmista kaupungeista.<\/p>\n\n\n\n

Kristoffer Kolumbusin<\/strong> vierailu Amerikassa vuonna 1492 sek\u00e4 Vasco da Gaman<\/strong> l\u00f6yt\u00e4m\u00e4 merireitti Intiaan (1497\u20131499) olivat vakavia iskuja Venetsialle.<\/p>\n\n\n\n

Kauppareittien painopisteen siirtyess\u00e4 V\u00e4limerelt\u00e4 Atlantille ja Tyynelle valtamerelle nostivat Espanjan ja Portugalin painoarvoa. Ottomaanien kasvava valta It\u00e4-V\u00e4limerell\u00e4 kutisti venetsialaisten merentakaisia alueita.<\/p>\n\n\n\n

Silti Venetsia pysyi itsen\u00e4isen\u00e4 ja vauraana aina vuoteen 1797 saakka, kunnes Napoleon<\/strong> antoi kuoloniskun Venetsian tasavallalle. Tasavalta eli kaikkiaan 1 100 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Nyt kun puhe<\/span> demokratian kriisist\u00e4 kaikuu kautta l\u00e4ntisten demokratioiden, on kiinnostavaa pohtia, mit\u00e4 me voisimme oppia venetsialaisilta,<\/p>\n\n\n\n

Totta kai uskon, ett\u00e4 meid\u00e4n moderni demokratiamme on parempi hallitusmuoto kuin venetsialainen oligarkia, mutta mik\u00e4 teki venetsialaisesta republikanismista niin pitk\u00e4ik\u00e4isen ja poliittisesti rauhallisen?<\/p>\n\n\n\n

Modernit ja historiallisesti lyhytik\u00e4iset demokratiat ovat toistuvasti romahtaneet diktatuureihin tai sis\u00e4llissotiin, kuten vaikkapa Saksan, Espanjan, Yhdysvaltojen ja Suomen esimerkit osoittavat. Nyt Vladimir Putinin<\/strong> Ven\u00e4j\u00e4 on tehokkaasti tukenut kansallismielisi\u00e4 impulsseja ymp\u00e4ri l\u00e4ntist\u00e4 maailmaa k\u00e4ytt\u00e4en muiden maiden demokrattisia instituutioita ajaakseen Ven\u00e4j\u00e4n omia nationalistis-imperialistisia intressej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vastaukset l\u00e4ntisen maailman kriisin syist\u00e4 ovat viel\u00e4 hakusessa, mutta nyt on suurten kysymysten aika. Ehk\u00e4 Venetsian esimerki voisi auttaa meit\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n pari hyv\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

Soundtrack: Antonio Vivaldi, Talvi<\/em><\/p>\n\n\n