Wikipedia hyvä, ihminen huono

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

On vaikea kuvitella enää elämää ja työntekoa ilman Wikipediaa, vapaasti luettavaa internet-tietosanakirjaa.

Englanninkielisellä Wikipedialla on ikää jo yli 11 vuotta. Yhteensä erikielisiä Wikipedioita on nyt 264 (Lähde: Wikipedia). Näistä toki vain osa on kattavuudeltaan merkittäviä. Nettisanakirjalla on puolensa: artikkelien pituudelle ei ole rajoitteita ja linkitys esimerkiksi lähteenä käytettyihin artikkeleihin antaa mahdollisuuden todentaa tiedot muualtakin.

Wikipedia on hyvä esimerkki muutamastakin yhteisöllisen tiedon rakentumisen tavasta. Ensinnäkin se on ”joukkoistamista”, vaikka kyseinen termi keksittiinkin vasta vuosia Wikipedian perustamisen jälkeen. Joukkoistaminen tarkoittaa ”hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, missä toimeksiantaja hyödyntää yhteisön tietotaitoa rajattua tehtävää varten”. (Määritelmä Wikipedian. ”Missä”-sana tulisi muuten korvata sanalla ”jossa”.)

Toisaalta Wikipedia edustaa myös joitakin tieteen periaatteita. Kun tarpeeksi moni ihminen tai taho tutkiskelee samaa asiaa ja kirjoittaa siitä, lopputulos on oikeellisempi kuin tilanteessa, jossa vain muutama ihminen esittää käsityksiään. Massan voima korjaa virheet.

Wikipedia pärjääkin hyvin: Nature-lehti vertaili jo vuonna 2005 englanninkielistä Wikipediaa ja perinteikästä Encyclopaedia Britannicaa. Kahden hyvin erityyppisen tietosanakirjan luonnontieteellinen sisältö on lähes yhtä tarkkaa

Wikipediassa on ongelmansa. Ne korostuvat pienillä kielialuilla, joissa ihmisiä ja sitä myötä myös Wikipedian päivittäjiä on vähän. Massavoimaa ei synny tarpeeksi kuin joillekin tiedon alueille.

Tieto voi olla oikein, mutta monesti yhtä merkittävää on se, mitä seikkoja asiasta kerrotaan. Millainen tieto on tarpeeksi merkityksellinen päästäkseen Wikipediaan? Jos artikkelissa mainitaan seikka A, miksei myös seikkaa B?

Wikipediaa käytetään ja sitä siteerataan erittäin paljon. Sisällön tulee olla edustavaa.

Jollain tapaa ongelma korostuu esimerkiksi henkilöartikkelien kohdalla. Luonnontiede on helpompaa. Faktat syntymästä, kuolemasta tai tieteellisestä tuotannosta on helppo saada kohdalleen, mutta mitä muuta ihmisistä tulisi kertoa? Milloin henkilöstä annetaan edustava ja jollain tapaa totuutta vastaava kuva? Mitä elämänalueita artikkelissa tulisi näkyä, millaiset mielipiteet olisivat olennaisia nostettavaksi esiin? Pitääkö ihmisestä kertovan Wikipedia-artikkelin olla reilu aihettaan kohtaan? Käyttävätkö Wikipedian kirjoittajat valtaa määrittäessään, mitä yksittäisistä ihmisistä kerrotaan julkisuuteen?

Kirjailija Philip Roth hämmentyi, kun hän löysi Wikipediasta paikkaansapitämättömän tiedon oman romaaninsa syntyhistoriasta, siitä, mistä Ihmisen tahra -romaani on saanut innoituksen. Hän otti yhteyttä ylläpitäjiin ja pyysi korjaamaan artikkelin. ”Ym­mär­rän aja­tuk­sen­ne sii­tä, et­tä kir­jai­li­ja on omien töi­den­sä suu­rin auk­to­ri­teet­ti”, Rothille vastattiin, ”mut­ta me vaa­dim­me var­mis­tus­ta toi­sis­ta läh­teis­tä”.

Tuttavani yritti korjata Wikipediaan jotakin itseään sivuavaa tietoa. Hän sai viestin, jossa Wikipedian ylläpitäjät sanoivat estävänsä hänen mahdollisuutensa muokata Wikipediaa, jos hän ei lopeta sivuston ”sabotoimista”.

Kurkistus henkilösivujen muokkaushistoriaan paljastaa, että rekisteröitymättömiä päivittäjiä epäillään usein artikkelin kohteeksi itsekseen.

Kuka tuntisi asiansa paremmin kuin henkilö itse? Tietenkään Wikipediasta ei pidä antaa syntyä ihmisten itsekehusivustoa, mutta tällaisesta ei kummassakaan esimerkissäni ollut kyse.

Wikipedian käyttäjäkuntaa on monessa yhteydessä syytetty sisäpiiriksi, joka huolehtii lähinnä omien käsitystensä säilymisestä sivustolla ja jossa meriitit hankitaan sen mukaan, kuinka paljon muokkauksia on tehty. Mitä muokkausten määrä kertoo työn laadusta?

Itsekin olen kokenut Wikipedian tietojen korjaamisen hankalaksi – enkä nyt tarkoita itseäni käsittelevää artikkelia. Perusteltukin korjaus, jolle löytyy lähde, voidaan poistaa varsinaisen käyttäjäkunnan toimesta. Suuri työ voi mennä hetkessä hukkaan, koska poistomahdollisuuden saanut käyttäjä ei näe lisätyllä asialla merkitystä.

Suuren massan houkuttelu mukaan ei aina toimi niin kuin periaatteissa julistetaan: ”Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan – myös sinä. Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka pitää tietosanakirjan luotettavana.”

Silti olen henkeen ja vereen Wikipedian puolustaja. Periaate on hieno ja idea loistava – kaikki ongelmat ovat peräisin ihmisistä.



Täydennys: Tämän kirjoituksen julkaisemisesta oli kulunut 14 minuuttia, kun joku korjasi Wikipedian joukkoistamis-artikkelin ”missä”-sanan oikeaksi ”jossa”-muodoksi.