Koirasta on hyötyä - ja ongelmat pitäisi hoitaa

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ovatko koirat onnellisia siitä, mitä ihmiset niille tekevät, kysyy Elina Järvisen perinpohjainen juttu toisaalla Suomen Kuvalehdessä.

Artikkelissa syvennytään rodunjalostuksen tuottamiin ongelmiin: moni koirarotu on sairauksien pilaama, koska ihmisen tarve tuottaa silmää miellyttäviä olentoja on mennyt koirien fyysisen ja henkisen terveyden edelle. Jalostuksen tuottamia ongelmia joudutaan hoitamaan lääkityksellä ja leikkauksilla.

Koirien terveystilanteen lisäksi on aina tarpeen keskustella koiranpidon yleisestä järkevyydestä. Se nousi puheenaiheeksi ainakin pari vuotta sitten, kun Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen julkaisi kirjan Lemmikkielämää. Kirjassaan Turunen moittii muun muassa lemmikkikoiran ekologisen jalanjäljen suuruutta. Hän luopuisi lemmikkikoirista kokonaan.

Kun suuri osa koirista on jalostettu synnynnäisesti kärsiviksi eläimiksi eikä ylikansoituksesta kärsivä maapallo kaipaa lemmikkien tuomaa lisäkuormaa, onko mitään, millä koiranpitoa voisi puolustaa?

Itse haluan puolustaa sitä. Pidän myös tärkeänä, että asiasta puhutaan ratkaisukeskeisesti: Ongelmat pitää yksilöidä ja korjata. Toimivat ratkaisut eivät yleensä löydy ääripäistä. Koirista ei tarvitse luopua kokonaan, eikä nykymenolla kannata jatkaa.

Sitä paitsi on äärimmäisen epätodennäköistä, että ihmiskunta koskaan luopuisi koiristaan, joten kannattaa keskittyä siihen, miten koiranpitoon liittyvät ongelmat ratkaistaan.

Kokosin joitain hyötyjä, joita koira omistajalleen (ja edelleen koko ihmiskunnalle) tuottaa. Samanlaisia listoja ovat tehneet muutkin, viimeksi bongasin asiasta artikkelin Helsingin Sanomista.

– Koira lisää ihmisen liikkumista ja edistää siten terveyttä monella tapaa.

– Eläimen seurassa oleminen alentaa verenpainetta ja lievittää stressiä. Koiran kanssa myös liikutaan paljon nimenomaan luonnossa, jolla on oma stressinpoistovaikutuksensa ihmiseen.

– Koira voi olla erityisen arvokas elämänlaadun parantaja yksinäisille ja syrjäytymisuhan alla oleville. Koira tuo elämään rutiinia, pakottaa liikkumaan ja vähentää yksinäisyydentunnetta. Koira tuo mukanaan sosiaalisia kontakteja. Monelle päivän ainoiksi keskusteluiksi toisten ihmisten kanssa jäävät tilanteet koirapuistossa tai lenkkipolulla. Koirallista ihmistä on ventovieraan helppo lähestyä.

– Koirat vähentävät allergioita. Koiraperheisiin syntyneillä lapsilla on vähemmän allergioita kuin muilla. Tähän vaikuttaa varmaankin koirien mukanaan kuljettama, ihmisestä poikkeava mikrobikanta. Mitä steriilimpi ympäristö ja kapeampi ympäristön biodiversiteetti, sitä enemmän ihmiset kärsivät allergioista.

– Koira on osa ihmisen kulttuuria. Olemme eläneet koirien kanssa yli 30 000 vuotta. Jos arvostamme muun vanhan kulttuuriperinnön pitämistä elossa, miksi emme arvostaisi koiran ja ihmisen liittoa?

– Vaikka Seppo Turusen mielestä lemmikin pitäminen erkaannuttaa ihmisen luonnosta, näen asian toisin. Lemmikin kautta lapset oppivat huolenpitoa ja empatiaa, ymmärtämään, että maailmassa on ”toisia”. Eläimestä tulee ajatteleva ja tunteva yksilö. Minun tuttavapiirissäni koiran omistajat ovat paljolti biologeja ja luonnonsuojelijoita. On kovin vaikea ymmärtää, millä tavalla heidän luontosuhteessaan olisi vikaa.

*

Mitä sitten pitäisi tehdä koiriin liittyville ongelmille?

Rotujen terveysongelmat pitää ratkaista rohkeilla toimenpiteillä. Esimerkiksi pelkkä sairaiden koirien jättäminen pois jalostuksesta ei riitä. Monissa roduissa on niin vähän geneettistä vaihtelua, että siitoskannan pieneneminen entisestään tuottaa vain nopeasti uusia ongelmia.  Siksi kaikkein sairaimmista roduista pitää luopua kokonaan, tai ne pitää ”luoda uudestaan” yhdistelemällä harkitusti rotuun samankaltaisia, mutta tarpeeksi perinnöllistä monimuotoisuutta tuovia yksilöitä muista roduista.

Myös rotukoirien erityisasemasta pitää luopua. Sekarotuisuus ei missään nimessä ole tae terveydestä, mutta nyt koiran puhdasrotuisuus on koiramaailmassa aivan liian tärkeää.

Ihmisten pitää ymmärtää, että meidän subjektiivinen näkemyksemme siitä, milloin koira näyttää kivalta, on aivan eri asia kuin se, milloin koiralla on terve ja elinkelpoinen rakenne. Ulkonäköjalostus pannaan! Tilalle koirien kasvattamista periaatteella, että koiran pitää olla terve, liikkuvainen, pitkäikäinen, lauhkea, ihmisystävällinen ja rohkea.

Koiran ekologiseen jalanjälkeen voi vaikuttaa monella tapaa. Kannattaa suosia pienikokoisia koiria – ne kuluttavat vähemmän (toisaalta aivan kääpiökokoiset rodut ovat monesti liian sairaita). Yhtä taloutta kohden riittää yksi koira – koirakavereita lemmikille voi hankkia tuttavaperheistä. Koiran takia ei pidä ajella autolla pitkiä matkoja.

Koiran ravinnon voi valita ekologisilla periaatteilla: ruuantähteitä, teurasjätteitä, lähiruokaa. Terveeksi jalostettu koira ei tarvitse erikoisruokavalioita. Koira on alun perin kehittynyt syömään ihmiseltä ylijäänyttä ravintoa.

Yksi pitkäikäinen koira on luultavasti ekologisempi vaihtoehto kuin monta lyhytikäistä: uuden yksilön kehittyminen vaatii enemmän resursseja kuin jo olemassa olevan yksilön hengissäpysyminen. Siksikin terveiden koirien kasvattaminen on tärkeää.

Koira tuo mukanaan monenlaisia yhteiskunnallisia konflikteja. Yksi niistä liittyy suurpetokeskusteluun. Me suojelemme koiraa paljon voimakkaammin kuin sutta: kun susi hyökkää koiran kimppuun, se halutaan ampua. Silti koirat ovat ihmiselle paljon vaarallisempia kuin sudet.

Tässä asiassa koiranomistajien pitää mennä itseensä. On hirveä suru, jos lemmikille käy huonosti, mutta kohdelkaamme sutta, koiran esi-isää, yhtä arvokkaasti kuin koiriamme.

 *

Vaikka epäkohtia löytyy paljon, suomalaisten tapa kohdella koiriaan on yleisesti ottaen kuitenkin hyvä. Perspektiiviä asiaan voi hankkia lukemalla Helsingin Sanomien artikkelin espanjalaisten metsästyskoirien kohtelusta. Metsästyskauden lopussa ”turhiksi” jääviä koiria kidutetaan, tapetaan, näännytetään nälkään ja hylätään jalat katkottuna metsiin.

Maailma, jossa ihminen vie sairaan koiransa lääkäriin, on kuitenkin kauniimpi.