Akateemikot, akateemiset, mitä noita nyt on

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Olen luullut, että akateemikko-sanan väärä käyttö on puhtaasti Vauva-lehden sinänsä mainion keskustelupalstan hedelmiä.

Niinpä hieraisin silmiäni, kun kaveri kertoi, että väärinkäyttöön oli syyllistynyt myös Helsingin Sanomat. ”Akateemikko tai elämänkoululainen, suomalaiset ovat yhtä pihalla maailmasta” kuului Riku Rantalan lauantaisen kolumnin otsikko. Kolumnisti itse kirjoitti tekstissään vain paljon koulutetuista akateemisista. Varsinaisia akateemikkoja hän tuskin tarkoitti – ja ehkäpä kolumnin olikin otsikoinut joku muu.

Kertauksen vuoksi: akateemikko on arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista suomalaisella tieteenharjoittajalla ja yhdellätoista taiteentekijällä.

Akateemikkoja eivät ole kaikki korkeakoulutetut  – heistä voi tosiaan puhua korkeakoulutettuina – eivätkä myöskään kaikki akateemisissa tehtävissä työskentelevät. Heistä voi puhua esimerkiksi akateemisina, tilanteen ja tarkoituksen mukaan.

* Korjaus klo 13.03: Nykyään tieteen akateemikkoja voi yhtaikaa olla kaikkiaan 16. (Lähde: Suomen Akatemia). Korjaan tiedon Wikipediaankin.