Pyhälisä

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Astuin bussiin päämääränä Mualiman napa eli Kuopion tori. Edellisenä päivänä olin ajellut saman matkan toiseen suuntaan. Ojensin kuljettajalle tasarahan 3,30 €. Kuljettaja jäi odottamaan käsi ojossa: ”Se on 4,40 €.” Pikakelaus aivoissa: kuukausi vaihtui juuri, onko bussitaksa noussut. Kysäisin korotetun hinnan syytä. ”Tänään on sunnuntai!” – Siis sunnuntailisä! Perusteluksi kuljettaja tokaisi: ”Kai se kyyti on sitten parempaa.”

En ole koskaan omistanut autoa. Olen kulkenut koko ikäni busseilla, junilla, ratikoilla, metroilla Suomessa ja muualla. Ensimmäistä kertaa törmäsin siihen, että sunnuntaina bussikyyti on kalliimpaa. Muita hinnoitteluperusteita on monenmoisia: polttoaineen hinnan nousu, palkankorotukset, yleinen kustannustason nousu, kysynnän ja tarjonnan suhde kuten vaikkapa junalipuissa nykyään.

Pyhän hintaa mietin. Monet tekevät pyhätyötä ja saavat korotettua palkkaa. Sairaita tai laitoksissa asuvia hoidetaan joka päivä. Ambulanssia ja poliisia tarvitaan niin arkena kuin sunnuntaina, päivällä ja yöllä. Lehmät pitää ruokkia ja lypsää jouluna ja juhannuksena.

Ammatinvalintakysymys, sanoo työtoverini. – Jotkut meistä ovat voineet valita, teemmekö työtä silloin, kun muut ovat vapaalla. Toiset eivät ole itse sitä valinneet, vaan leivän eteen on tehtävä työtä arkena ja sunnuntaina. Niinpä leipää ja maitoa myydään myös sunnuntaina. Olen siitä kiitollinen, kun tulen illalla työmatkalta ja jääkaappi on tyhjä.

Kotikaupungissani bussimaksu on sama joka päivä. Sunnuntaina busseja tosin kulkee harvemmin. Jos haluan vaikkapa lähteä kirkkoon pyhäaamuna, joudun turvautumaan polkupyörään tai taksiin. Kirkossa pappi ja kanttori tekevät pyhätyötä samalla hinnalla kuin arkisinkin. Yömessukin menee samalla palkalla. – Ammatinvalintakysymys.

Sillä ’paremmalla kyydillä’ ajelin Mualiman navan seutuville ja kävelin asemalle.  Asia vaivasi minua vielä, kun menin matkaeväitä ostamaan. Kun ääneen ihmettelin sitä nuorelle myyjälle, tämä totesi tyynesti: ”Juu, näin se on ollut jo kauan.” – Entäpä jos maito ja leipä maksaisivat sunnuntaina enemmän? Jos elokuvaliput ja kahvikupillinen olisivat silloin tuplahintaisia? Jos hoito olisi pyhänä kalliimpaa ja parempaa?

Mitähän savolaisilta jää väliin, kun sunnuntailisää bussissa maksavat?