Kreikka - siinäpä hyvä sijoitus

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kreikan asia on nyt myös meidän asiamme. Tuo luokkansa huonoin oppilas, joka kärähti myös lunttaamisesta, sai yhteisen eurovaluutan mailta lupauksen 30 miljardin euron lainasta. Suomen osuus tästä summasta on puoli miljardia.

Taas on kysyttävä, onko se paljon vai vähän?

Euroalueen 16 valtiota tarvitsevat tänä vuonna rahaa joukkovelkakirjamarkkinoilta omiin tarpeisiinsa yhteensä noin 700 miljardia euroa. Suomen osuus tästä summasta on 17 miljardia.

Jos ja kun Kreikka joutuu turvautumaan euromaiden lainoihin, muiden euromaiden lisävelkaantumisen tarve on 3-4 prosenttia. Se ei vielä yhteisen valuutta-alueen lainamarkkinoita hetkauta.

Kreikka maksaa muilta euromailta ottamastaan velasta viiden prosentin koron. Suomi saa tällä hetkellä esimerkiksi viideksi vuodeksi lainaa alle 2,5 prosentin korolla, joten Kreikalle vippaamista voi pitää Suomelle jopa tuottavana liiketoimintana. Täytyy vain uskoa, että Kreikka maksaa velka-ajan umpeuduttua vippinsä takaisin.

Vielä ei Kreikan lainaehtoja tarkalleen tiedetä, eikä sitäkään, missä laajuudessa Kreikka euromaiden sille lupaamia lainoja käyttää. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Kreikka tarvitsee euromailta saamansa lainan lisäksi kaiken mahdollisen tuen myös Kansainväliseltä valuuttarahastolta, IMF:ltä.

Kreikan velka on nyt yli 1,3 kertaa niin suuri kuin maan bruttokansantuote. Maan budjettivaje revähtää tänä vuonna kymmeneen prosenttiin kansantuotteesta, joten maan velkataakka käy yhä raskaammaksi. Jo nyt pelkästään Kreikan velkojen korot ylittävät huomattavasti maan kansantalouden kasvun. Kreikkalaisilla on siis yhteistä jaettavaa vuosi vuodelta entistä vähemmän.

Kreikka ei ole ajautunut vaikeuksiinsa kertarytinällä. Koko 2000-luvun se antoi kansainvälisen kilpailukykynsä ja työn tuottavuutensa rapautua samaan aikaan kun monet muut euromaat kohensivat asemiaan maailmanmarkkinoilla. Tätä kehitystä ei ole voinut kätkeä kansantalouden ja julkisen velan tilastoja manipuloimalla.

Kreikka on kuitenkin niin pieni kansantalous, etteivät sen vaikeudet ole kohtalokkaita koko euroalueelle tai Euroopan unionille. Esimerkiksi alijäämiensä kanssa kamppaileva ja Ranskan kokoluokkaa oleva Kalifornia on Yhdysvalloille monin verroin suurempi ongelma kuin Kreikka EU:lle.

Valitettavasti Kreikka ei ole euroalueen ainoa ongelmavaltio. Esimerkiksi Italian julkinen velka on 1,2 kertaa niin suuri kuin maan bruttokansantuote. Espanjassa se on ”vain” neljä viidesosaa, mutta maan budjettivaje on tänä vuonna 12,5 prosenttia bkt:stä.

Italia on kuitenkin velkaa lähinnä omille kansalaisilleen ja instituutioilleen, mutta Espanjan hillitöntä rakentamista ovat rahoittaneet avokätisesti esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankit. Espanjankin asia voi siis pian olla koko euroalueen asia.