Ylen Kuustudio hukkasi historiallisen hetken

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos jotain kadehdin vanhemmilta sukupolvilta, niin sitä, että he saivat kokea hippikesän 1969 ja todistaa Neil Armstrongin ensiaskelia Kuun pinnalla. Tästä aikansa mediaspektaakkelista tuli juuri kuluneeksi tasan 45 vuotta.

Tekemäni kyselyn perusteella kuulennon selostusta kuunneltiin tuttavapiirissäni radiosta ja katseltiin porukalla mustavalkotelevisiosta. Moni oli silloin heinäkuun helteillä mökillä. Matkatelkkariin piti virta ottaa auton akusta, transistoriradiot toimivat paristoilla.

Äidit ja isät, mummot ja vaarit kokoontuivat yhdessä seuraamaan historiallista hetkeä. Lapsetkin saivat valvoa tavallista pitempään.

”Me olemme onnistuneet kytkemään koko maan tähän lähetysverkkoon. (–) Jos te haluatte, että naapurinnekin seuraisi tätä lähetystä, niin suosittelemme vain naapurin herättämistä”, kehotettiin lähetyksen alussa.

Se oli jännittävää, juhlallista ja epätodellista. Jotkut epäilivät jo silloin koko tapahtuman todenperäisyyttä.