Kevään kiinnostavimmassa kotimaisessa sarjassa nuoret ovat mielisairaalassa

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka rakastaa hyvää tarinankerrontaa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tasan 30 vuotta sitten televisiosta alkoi sarja, joka kuvasi rehellisesti aikansa syrjäytyneitä nuoria (jos sellainen sana olisi ollut silloin olemassa): Tarkkis oli Yleisradion tuottama kahdeksanosainen suosittu nuortensarja, joka sijoittui tarkkailuluokalle. Erityistä ja hätkähdyttävää sarjassa oli se, että siinä kerrottiin maailmasta, josta keskiluokkainen ja -luokkaistuva hyvinvointisuomalainen ei tiennyt mitään. Tarkkis oli kurkistusaukko yhteiskunnan pimeähkölle puolelle. Tuollaista siellä on.

Maailma on muuttunut. Tarkkailuluokkiakaan ei enää ole. Kaikista eniten tukea tarvitseville järjestetään niin sanottua klinikkaopetusta, mutta erityisoppilaat ovat pääsääntöisesti siirtyneet muiden oppilaiden kanssa samoille luokille. Myös nuorten ongelmat ovat moninaistuneet – niillä on nimet ja hoidot.

Tietysti tämä heijastuu myös televisioon, joka on ikkuna yhteiskuntaan. Sekasin on toukokuussa TV2:lla ja Yle Areenassa alkava nuortensarja, jonka tarina sijoittuu psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. Kyse ei ole mistään teini-Sykkeestä, sillä sarjan päähenkilöt ovat hoidettavina osastolla. Kiusaamista, sekakäyttöä, ylisuorittamista. Sarjaa on ideoitu yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa.

Ennakkotietojen perusteella sarjassa yhdistyy pikimusta huumori ja inhimilliset traagiset ihmiskohtalot. Lähtökohta on kiinnostava, ja tekijät ovat osoittaneet kykynsä; sarjan tuottaa Jani Pösö ja It’s Alive Films, jotka ovat aiemmin kuvanneet nuorten maailmaa onnistuneesti #Lovemilla-sarjassa ja -elokuvassa.

Tarkkis ja Sekasin ovat selvästi toistensa sukulaiset. Maailma vain on hyvin erilainen monellakin tapaa. Esimerkki: Tarkkiksen tunnusmusiikin teki Popeda, Sekasin-sarjan tunnusmusiikin rap-yhtye Ruger Hauer. Sen Sekasin-nimisessä kappaleessa ollaan perusasioiden äärellä: ”jotenki tän ennusti weberin max / jos toisel on yks mun pitää saada kaks”.