WWF:n uusin syntilista julki: Täällä luonnonvaroja tuhlataan eniten

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
WWF kartta
Ekologinen jalanjälki eli luonnonvarojen käyttö asukasta kohden on suurin Arabiermiirikunnissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muutamissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Klikkaa karttaa, näet sen suurempana. Kuva WWF / LPR 2010.

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja jo puolitoista kertaa enemmän kuin mihin olisi varaa, todetaan tuoreessa, maapallon tilaa koskevassa Living Planet Reportissa (LPR), jonka uusin painos julkistettiin keskiviikkona Sveitsissä.

Ekologisia jalanjälkiä seuraavassa raportin osassa todetaan, että jos ihmiskunta jatkaa luonnonvarojen tuhlaamista nykyvauhdilla, vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme kahden maapallon tuotantokyvyn vuotuisten tarpeidemme tyydyttämiseksi. Juuri äsken löytyi avaruudesta eksoplaneetta, jonka olot muistuttavat maapalloa toistaiseksi eniten. Harmi vain, että tuo varapallo on 20 valovuoden päässä.

Vielä hullummin käy, jos koko maailma omaksuu huippukuluttajien, kuten Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Yhdysvaltojen kulutustottumukset. Niiden mukainen elämän ylläpitäminen vaatisi 4,5 maapalloa.

Noiden kahden tuhlarimaan lisäksi ekologisen jalanjäljen tuottajista kymmenen pahimman listalle kuuluvat Qatar, Tanska, Belgia, Viro, Kanada, Australia, Kuwait ja Irlanti. Suomenkaan ei kannata röyhistellä rintaansa, sillä sijoitumme jalanjälkilistalla heti tuon kymmenikön perään, sijaluvulle 12. Pienimmät hiilijalanjäljet syntyvät maailman köyhillä kolkilla, kuten Bangladeshissa, Afganistanissa ja Haitissa.

OECD, johon kuuluu 31 teollistunutta ja kehittynyttä maata, aiheuttaa lähes 40 prosenttia koko maailman ekologisesta jalanjäljestä, mutta neljässä suuressa kehittyvässä BRIC-maassa (Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa), on asukkaita kaksinkertainen määrä, ja jos ne jatkavat samalla kehitysuralla kuin OECD tähän saakka, niiden hiilijalanjälki on kohta suurempi.

Ekologisen jalanjäljen seurannan verkkoa ylläpitävän Global Footprint Networkin puhemies Mathis Wackernagel lupaa, että niistä maista, jotka pystyvät tänä päivänä tuottamaan korkeimman elämisen laadun vähimmällä ekologisella kulutuksella, tulee resursseja rajoittavan tulevaisuuden maailman johtajia. Sen sijaan kulutusjuhlia viettävät maat vaarantavat myös oman taloutensa.

Hiilijalanjälki, eli hiilen kulutus asukasta kohden, muodostaa nykyisin jo yli puolet ekologisesta jalanjäljestä, sillä se on kasvanut 11-kertaiseksi viidessä vuosikymmenessä.

Raportissa on osoitettu, että suuri kulutus ei suoraan heijastu kehityksenä. Tämä on huomattu, kun jalanjälkilistoja on verrattu YK:n niin sanottu inhimillisen kehityksen indeksiin, jossa seurataan elinajan odotuksia, tuloja ja koulutusta. Tämä kehitysindeksi saattaa olla korkea niissäkin maissa, joiden kulutustaso on “vain” kohtuullinen.