Ulkoministeri Alexander Stubb: EU tarvitsee uuden "ison projektin"

Alexander Stubb
Teksti
Jyrki Karvinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Stubbin mielestä EU:n seuraava iso projekti on vähäpäästöinen vihreä talous.

Alexander Stubb
Alexander Stubb Helsingissä 30. marraskuuta 2009. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.

“Euroopan unioni tarvitsee itselleen uuden ison projektin”, patisti ulkoministeri Alexander Stubb EU-toimittajien aamukahvitilaisuudessa varhain maanantaina Helsingissä.

EU:n “ison projektin” tarve kuuluu Stubbin laatimiin teeseihin EU:n tulevaisuudesta. Stubb esittää teesinsä tänään Varsovassa puhetilaisuudessa, joka on järjestetty hänen Puolan vierailunsa yhteyteen.

EU:n historiassa isoja projekteja ovat olleet hiili- ja teräsyhteisön perustaminen 1950-luvun alussa, sisämarkkinoiden luominen 1980-luvulla, euron perustaminen 1990-luvulla ja Lissabonin sopimus 2000-luvulla, Stubb listasi.

Kun Lissabonin sopimus astuu voimaan 1. joulukuuta, EU:lla ei ole tällä hetkellä vietävänä eteenpäin yhtään suurta hanketta, Stubb pohti.

Stubbilla oli kuitenkin jo miettinyt, mikä EU:n seuraavan suuren projektin pitäisi olla.

“Se on vähäpäästöinen, vihreä talous”, Stubb määritteli EU:n seuraavan pitkän askeleen integraatiotiellä.

EU:n vihreän talousohjelman lisäksi Stubb korostaa EU-puheessaan tarvetta käyttää rohkeasti määräenemmistöllä päättämistä EU:ssa.

Stubbin mielestä EU:n päätöksenteossa on tähän saakka ollut tapana hakea pienintä yhteistä nimittäjää 27 jäsenvaltion kesken. Stubb kääntäisi tilanteen määräenemmistön hakemiseksi EU-päätöksissä.

Vaaroja Suomen kannalta Stubb ei määräenemmistöpäätöksissä nähnyt. Vaikka määräenemmistöllä päättäminen EU:ssa yleistyy, Stubb piti täysin “hypoteettisena” tilannetta, jossa esimerkiksi EU:n ulkopoliittinen päätös koskien kolmansia maita olisi ristiriidassa tasavallan presidentin kannan kanssa.

Unionin rahankäyttö syyniin

Edellisten lisäksi EU:n on tartuttava ripeästi rahoitusjärjestelmänsä uudistamiseen, Stubb vaati.

EU-budjetin erittäin mutkikas rahoitus muodostuu omista varoista, jäsenvaltioiden alv-tuloista, bkt-osuuuksista sekä muista tuloista. Omat varat ovat maataloustuotteiden tuontimaksuja ja muita EU:n tullimaksuja.

“On katsottava uudelleen, miten ja mihin rahaa käytetään”, Stubb totesi ja katsoi EU:n nykyisen mutkikkaan rahoitusjärjestelmän tulleen tiensä päähän.

Viidentenä kohtana Stubb tarjoaa EU:n päätehtävien joukkoon protektionismin torjumista. Talous- ja rahapolitiikkaa ja protektionismin torjuntaa harjoitetaan EU:ssa jatkossa vahvasti myös suomalaisin voimin, koska EU:n talous- ja rahakomissaarin vastuullinen virka uskottiin Olli Rehnin hoidettavaksi.

Stubb muistutti, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU:ssa on 25 vuoteen ensimmäisen kerran tilanne, jolloin EU ei ole valmistautumassa perussopimusten muuttamiseen tai päättämässä niistä. Stubbin mielestä EU elää historiallista aikaa, jota voi verrata vain murrsosaikaan, jolloin kylmä sota päättyi Euroopassa.