Alkoholin suurkuluttajilla on eniten sarauspoissaoloja töistä. Kuva Markku Niskanen.

Monen suomalaisen mielikuva alkoholin suurkuluttajasta on Kari Suomelaisen pilapiirroksista tuttu nukkavieru, mutta pohjimmiltaan hyväntahtoinen alkoholisti puistonpenkillä. Tällainen mielikuva johtaa harhaan monellakin tavalla.

Juuri rappioalkoholistien viimeisistä viinapisaroista käymien puukkotappeluiden takia Suomen henkirikostilastot ovat länsieurooppalaiseksi maaksi niin synkkää luettavaa.

Toisekseen mielikuva puistossa tyhjää toimittavasta pultsarista vie huomion työssä käyvien ihmisten juomisesta. Alkoholin suurkuluttajista nimittäine suurin osa on työelämässä, kertoi ylilääkäri Timo Leino A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaarissa Helsingissä.

Suurkuluttajista on työelämässä jopa 78 prosenttia, kun kohtuukäyttäjistä töissä käy 77 prosenttia. Varsinaisista alkoholisteista on hieman enemmän työttöminä ja eläkkeellä, mutta heistäkin käy töissä 62 prosenttia.

Absolutistit ovat vanhempaa väkeä, ja moni heistä on eläkkeellä. Työelämässä täysin raittiita on vain hieman yli jo toinen.

Työkyky alenee hitaasti

Krapulan takia menetetyistä työpäivistä ei ole varsinaista tutkimusta, mutta alkoholin suurkuluttajien määrästä arvioiden jo yksi krapulapäivä kuukaudessa tarkoittaa viittä miljoonaa alisuoritettua työpäivää vuodessa, Laine laskee. Alkoholin suurkuluttajilla on myös eniten sairauspoissaoloja.

Jo 25 annosta alkoholia viikossa kakrinkertaistaa todennäköisyyden päätyä ennenaikaisesti eläkkeelle. Sama seuraus on Laineen mukaan viikoittaisella humalahakuisella juomisella vähemmilläkin määrillä.

Myös alkoholikuolleisuus on tilastojen mukaan seurannut tarkkaan kokonaiskulutuksen kadvua, Laine sanoo.  Mitä enemmän juodaan, sitä enemmän on suurkuluttajia, ja mitä pitempään juominen jatkuu, sitä todennäköisemmin se johtaa alkoholismiin.

Mielikuva työelämästä syrjäytyneestä alkoholin suurkuluttajasta voi myös saada työssäkäyvän kuvittelemaan että juuri hänelle alkoholi ei ole ongelma. Riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista voi kartoittaa niinsanotulla AUDIT-kyselyllä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kohtuukäyttäjiksi tai raittiiksi itsensä arvioineista jopa 15-45 prosenttia olikin AUDIT-testin mukaan alkoholin riskikäyttäjiä.

Seminaarissa puhuneen Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensolan mukaan alkoholin riskikulutus kasautuu tiettyihin ammattiryhmiin. Vaikka maiden välillä on vaihtelua, kansainvälisissä vertailuissa varsinkin autonkuljettajat ja tarjoilijat löytyvät useimmista maista kosteimpien ammattiryhmien joukosta.

Pensolan mukaan tutkimukset osoittavat työkyvyn alentuvan pitkäaikaisen alkoholinkulutuksen seurauksena hitaasti ja asteittain. Tämä voisi Pensolan mukaan osaltaan selittää sen, miksi työelämässä on niin paljon suurkuluttajia ja miksi niin moni suurkuluttaja päätyy eläkkeelle eikä kuntoutukseen.

Kun suurkuluttajan työkyky alenee erinomaisesta hyvään, työnantaja sen enempää kuin työntekijäkään ei näe syytä puuttua juomiseen. Sitten kun työkyky on heikentynyt kunnolla, on jo liian myöhäistä puuttua, ja ainoa vaihtoehto on työkyvyttömyyseläke.