Presidentti Medvedev: Venäjä valmis uuteen voimankäyttöön

Dmitri Medvedev
Teksti
Jyrki Jantunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev

Presidentti Dmitri Medvedev uhkaa Venäjän antavan murskaavan vastauksen, jos Georgian kaltainen tilanne toistuu ja Venäjän kansalaisia vastaan hyökätään: “Meillä on käytössämme kaikki tarvittavat poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset resurssit.” Venäjän lupaamasta vetäytymisestä on ristiriitaisia tietoja. Keskustelu: Millainen naapuri Venäjä on nyt Suomelle?

Presidentti Dmitri Medvedev (kesk.) ja kenraali Vladimir Boldyrev (vas.) osallistuivat sotilaallisten kunniamerkkien jakotilaisuuteen Vladikavkazissa Venäjällä 18. elokuuta 2008.

Venäjän asevoimat ilmoitti maanantaina aloittaneensa joukkojensa vetämisen Georgiasta tulitaukosopimuksen mukaisesti. Asiasta kertoi asevoimien pääesikunta.

Pääesikunnan varapäällikkö Anatoli Nogovitsin ei suostunut arvioimaan, kuinka kauan joukkojen poistuminen Georgian alueelta kestää.

“Voin vain sanoa, että lähtömme ei ole yhtä nopea kuin saapumisemme”, Nogovitsin sanoi Moskovassa.

Georgian turvallisuusneuvosto kuitenkin kiisti venäläisjoukkojen vetäytymisen alkaneen. Neuvoston edustaja Aleksandr Lomaia sanoi, ettei tilanne ollut muuttunut päivän aikana lainkaan.

“Emme ole nähneet merkkejä joukkojen vetäytymisestä”, hän kertoi.

Lomaian mukaan Venäjän joukoilla on edelleen esimerkiksi kymmeniä tiesulkuja Georgian alueella. Georgian sisäministeriö kertoi myös venäläisten sotilasajoneuvojen edenneen syvemmälle Georgian alueelle.

Tietoja ei voitu varmistaa puolueettomista lähteistä.

Länsi-Georgiassa Senakin kaupungin lähellä sijaitsevasta sotilastukikohdasta puolestaan kuultiin maanantaina räjähdyksiä. Georgian sisäministeriön mukaan venäläisjoukot räjäyttivät tukikohdassa sijaitsevia ammusvarastoja ja tuhosivat aseita ennen lähtöään “kohden pohjoista”.

Kansainvälisten uutistoimistojen toimittajat kertoivat kuulleensa räjähdyksiä, mutta heitä ei päästetty lähelle tukikohta-aluetta.

Saakashvili sovitteli,
Medvedev kalisutti sapelia

Kaukasian konfliktin aikana paikoin kovaa kieltä käyttänyt Georgian presidentti Mihail Saakashvili puhui maanantaina Venäjälle sovittelevaan sävyyn.

Saakashvili sanoi televisioidussa puheessaan, että Georgian ja Venäjän pitäisi harkita neuvotteluja, joilla estettäisiin maiden vajoaminen pysyvään eripuraan.

Hän kuitenkin painotti, että Venäjän tulee ensiksi vetää joukkonsa Georgiasta.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev sen sijaan varoitti maansa olevan jatkossakin valmis voimankäyttöön, jos sen kansalaisia vastaan hyökätään.

“Jos joku yrittää sitä uudestaan, tulemme antamaan murskaavan vastauksen. Meillä on käytössämme kaikki tarvittavat poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset resurssit”, sanoi Kurskin kaupungissa sotaveteraaneille puhunut Medvedev.

Medvedev oli sunnuntaina luvannut, että venäläisjoukkojen vetäytyminen Georgiasta alkaisi maanantaina puolilta päivin.

Useat maat ovat kiirehtineet Venäjää noudattamaan Ranskan välittämää tulitaukosopimusta, joka päätti Etelä-Ossetiasta alkaneet viisipäiväiset sotatoimet Georgian ja Venäjän välillä.

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi maanantain Kommersant-lehdessä, että Venäjä vetää joukkojaan “niin paljon kuin on tarpeellista”.

Etelä-Ossetia torjui
kansainväliset sotilastarkkailijat

Georgiasta irti pyrkivän Etelä-Ossetian presidentti Eduard Kokoity tyrmäsi maanantaina suunnitelmat kansainvälisten sotilastarkkailijoiden palauttamisesta Etelä-Ossetian alueelle. Hänen mukaansa tarkkailijat eivät ole luotettavia.

Kansainvälisten tarkkailijoiden sijaan Kokoity aikoo pyytää Venäjää perustamaan Etelä-Ossetiaan pysyvän sotilastukikohdan.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj kokoontui maanantaina pohtimaan sotilastarkkailijoiden määrän lisäämistä Etelä-Ossetiassa. Wienissä pidetyn kokouksen tarkoituksena oli päättää Georgiassa ja Etelä-Ossetiassa olevien sotilastarkkailijoiden määrän nostamisesta nykyisestä yhdeksästä sataan.

Venäläismedia: Kansa tukee
joukkojen pysymistä Etelä-Ossetiassa

Enemmistö venäläisistä kannattaa Venäjän joukkojen pysymistä Etelä-Ossetiassa vastakin. Venäläisen mielipidetutkimuslaitoksen VTsIOMin tiedustelussa noin 72 prosenttia kansasta piti tärkeänä, että venäläisjoukot pysyvät alueella.

Useimpien venäläisten mielestä Venäjän pitäisi olla välittämättä Georgian vaatimuksista ja jäädä Etelä-Ossetiaan.

Samaan aikaan venäläiskansanedustajat olisivat valmiit tunnustamaan Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden ja aloittamaan parlamentaarisen tutkinnan Georgian tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista vihollisuuksien aikana, VTsIOMin viikonloppuna julkaisemassa lausunnossa todetaan.

“Sota
lännen syytä”

Venäjän mediassa näkyy runsaasti artikkeleita, jotka tukevat Venäjän joukkojen pysyttelemistä Etelä-Ossetiassa.

Muun muassa Venäjän valtiollisessa Vesti.ru uutispalvelussa kerrotaan asiantuntijapaneelin lausunnosta, jonka mukaan Venäjän on sekä rauhanturvaajiensa että venäläisväestön turvallisuuden takia pidettävä vahvat tukikohdat sekä Abhasiassa että Etelä-Ossetiassa.

Lukuisat venäläislehdet moittivat myös “Venäjän-vastaista rasismia” länsimediassa, jossa valtaroolin ovat saaneet Georgian kohtaamat kärsimykset samalla kun Etelä-Ossetiassa tapahtuneet julmuudet ovat jääneet sivuosaan.

Kaikkein voimakkaimmat lausunnot löytyvät Komsomolskaja Pravda -lehdestä. Sen mukaan länsimaiden tulisi jo myöntää syyllisyytensä konfliktiin, sillä länsi on tukenut Georgian hallitusta.

Komsomolskaja Pravdan mukaan Venäjä lisäksi saattoi viivytellä liikaa reaktiossaan Georgiaa kohtaan. Miksi Venäjä ei tehnyt ennaltaehkäisevää iskua, kun luultavasti tiesi mitä Georgia suunnitteli, lehti pohtii.

Vanhanen: Kriisi vaikuttaa
suomalaiskeskusteluun

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä on selvää, että Venäjän ja Georgian välinen konflikti vaikuttaa sekä Suomessa käytävään keskusteluun että turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun.

Vanhanen kuitenkin muistutti maanantaina pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Etelä-Ossetian tapaiset kriisialueet eli “jäätyneet konfliktit” on tiedostettu jo aiemmissakin selonteoissa.

“Nyt riskit ovat yhdellä konfliktialueella realisoituneet, ja se on hyvin tarkkaan tässä selkovalmistelussa analysoitava”, hän huomautti. Analyysissa pitää selvittää, mitä tapahtui, minkälaisia joukkoja käytettiin ja miten ne saatiin liikkeelle.

Suomen tilanne poikkeaa Vanhasen mielestä Ruotsin tilanteesta siinä, että Ruotsi on luopunut aluepuolustuksen periaatteesta. Ruotsin on kerrottu arvioivan turvallisuuspoliittista asemaansa uudelleen Venäjän ja Georgian konfliktin vuoksi.

Vanhanen korosti, että Venäjän on poistuttava Georgiasta. Hän toisti, että Venäjää arvioidaan nyt, miten se täyttää lupauksensa vetää joukkonsa Georgiasta. Suomi joka tapauksessa korostaa hänen mukaansa, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan johdonmukaisella ja ennakoitavalla tavalla.

Lähipäivinä Vanhasen mielestä olisi tärkeää, että Etyjin sotilastarkkailijoiden operaatiota voitaisiin laajentaa. Hän ei vielä maanantaina iltapäivällä tietänyt, oliko ratkaisua tarkkailijoiden määrän nostamisesta saatu aikaan. Hän toisti jo aiemman kertomansa, että Suomi on valmis osallistumaan tarkkailuosaston vahvistamiseen nopeasti.

Etelä-Ossetian tulevaa asemaa Vanhanen ei halunnut spekuloida. Hän myönsi, että Kosovon kriisin yhteydessä tuli esiin, että vastaavia itsenäisyyspyrkimyksiä voi tulla esiin muuallakin.

Puoluetovereidensa Markku Laukkasen ja Antti Kaikkosen ehdotuksesta kutsua koolle Etyjin huippukokous konfliktin vuoksi Vanhanen ei tiennyt mitään.

“En ole onneksi kuullut”, hän heitti. Hän on varma, että ratkaisu saadaan aikaan paljon pienemmässä pöydässä kuin 50 ihmisen kokouksessa.

Ruotsi keskeyttää
sotilasyhteistyön Venäjän kanssa

Ruotsi keskeyttää sotilasalan yhteistyön Venäjän kanssa toistaiseksi, sanoi pääministeri Fredrik Reinfeldt maanantaina. Päätös koskee esimerkiksi laivastovierailuja ja korkean tason sotilastapaamisia.

Pääministeri ilmoitti ratkaisusta valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan kokouksen jälkeen.

Valiokunta arvosteli Venäjän tunkeutumista Georgiaan ja vaati Venäjää lopettamaan Georgian vakautta horjuttavat toimet, kuten teiden katkaisemisen ja muun infrastruktuurin tuhoamisen. Valiokunta vaati myös tulitaukosopimuksen toteuttamista pikaisesti.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professori Bo Huldt piti päätöstä odotettuna. Huldtin mukaan hallitus osoittaa, ettei se hyväksy Venäjän tunkeutumista pieneen maahan.

Sosiaalidemokraattien johtaja Mona Sahlin antoi tukensa ratkaisulle. Hän haluaisi myös EU:n lisäävän läsnäoloaan alueen maissa kuten Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa.

USA ja Puola vahvistavat
ohjuskilpisopimuksen keskiviikkona

Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen on määrä matkustaa keskiviikkona Puolaan allekirjoittamaan sopimus ohjuspuolustuksesta.

Aikataulun vahvisti Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski sanomalehti Dziennikin haastattelussa.

Sikorskin mukaan Puolan puolesta sopimuksen allekirjoittaa pääministeri Donald Tusk.

Yhdysvallat ja Puola pääsivät viime viikolla sopuun ohjuskilpihankkeesta, josta on väännetty kättä jo useiden kuukausien ajan. Sopimuksen myötä Yhdysvallat saa luvan sijoittaa kymmenen torjuntaohjusta Puolan maaperälle. Ohjuksia ohjataan Tshekkiin rakennettavalta tutka-asemalta.

Yhdysvallat on luvannut hyvitykseksi Puolalle tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä. Yhdysvaltojen mukaan ohjuskilpi on suunnattu erityisesti Iranin uhkaa vastaan.

Venäjä pitää ohjuskilpeä uhkana omalle turvallisuudelleen.

Keskustelu: Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?

Teksti
STT-AFP-Reuters
STT-AFP
Mirja Sipinen, STT
Risto Jussila, STT
STT
STT-TT

Kuva
Isha Japaridze / AP / Lehtikuva