Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Tarja Halonen on huolissaan suomalaisten rauhanturvaajien hyvinvoinnista.
”Olemme pyrkineet turvaamaan rauhaa ja rakentamaan siviiliyhteiskuntaa, mutta Afganistanin kaltaisilla alueilla se muuttuu aina vain vaikeammaksi”, tasavallan presidentti sanoo. Kuva Kaisa Rautaheimo.Suomen ulkopoliittisella johdolla ilmeni syksyn mittaan keskenään eriäviä näkemyksiä Afganistanissa olevien suomalaissotilaiden kotiuttamisaikataulusta. Onko keskustelu aiheesta nyt päättynyt ja seurasiko selkkauksesta konkreettisia muutoksia?
”Kysehän oli siitä, että se mikä sovitaan se pidetään. Opimme varmasti, että on hyvä valmistella asiat ajoissa, mutta sen jälkeen pitää voida/uskaltaa/muistaa/kyetä - kuka mitäkin verbiä haluaa käyttää - tuoda asia takaisin, jos on aihetta, heille jotka päätöksen alunperin tekivät. Tämä oli hallituksessa hyvin yksimielinen kanta. Jatkossa, jos mennään valmistamaan vaaleja: joukkojen perilläoloajan pitää olla löysähkö, sellainen että se varmasti riittää, ja jos ei riitä, muuttuneet olosuhteet pitää tuoda ajoissa tiedoksi päätöksentekoon.”
Onko teillä ja kokoomuksen ministereillä ideologisia erimielisyyksiä siitä miten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi hoitaa?
”Kyllä meillä luultavasti on. Mutta kyllä niitä on luultavasti hallituspuolueidenkin välillä. Eduskunnassa on erilaisia puolueita siksi, että ihmisillä on erilaisia näkökulmia, se ei ole ongelma. Joskus ongelmaksi muodostuu se, saadaanko yhteinen päätös. Ja joskus myös se, miten päätös pidetään.”
Onko näistä ideologista erimielisyyksistä aiheutunut tehtävien hoitoon liittyviä ongelmia?
”Sen alun jälkeen, mitä tässä hallituksessa oli, me olemme olleet - minun mielestäni - ihan hyvässä yhteistyössä oli kyse sitten Natosta, omien puolustusvoimien kehittämisestä tai rauhanturvaoperaatioista. Ei ole sattunut yhtään tapausta, jossa olisimme olleet niin erimielisiä, että jonkun ylitse olisi kävelty.”
”Olemme tehneet yhdessä turvallisuuspoliittisen selonteon: sen takana minä olen ja sitä pitäisi noudattaa.”
Ovatko suomalaisjoukot Afganistanissa siksi, että haluamme vahvistaa Nato-optiotamme?
”Joillain on voinut olla sellainenkin tavoite, jotkut poliitikot varmaan mittaavat koko ajan, että olemmeko osoittaneet Natoon päin myötämielisyyttä. Minä puolestani kuulun heihin, joiden mielestä meidän on hyödyllistä olla yhteistyökykyisiä- ja haluisiakin Naton kanssa monissa eri tilanteissa, ei kuitenkaan kaikissa.”
”Meidän ryhmämme on Euroopan unionin Natoon kuulumattomat maat eli Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta. Olen sanonut ennenkin, että kauan saatte hakea, jotta löydätte paremman porukan.”
Mitä Suomi tavoittelee Afganistanissa?
”Ensisijainen kysymys, kun mennään kansainväliseen operaatioon, on se, mitä asianomainen kohde tästä hyötyy. Mikä on afganistanilaisten saama hyöty läsnäolostamme. Alun perin meidän piti osallistua uuden demokraattisen Afganistanin rakentamista - siitä on kuitenkin maailma muuttunut aika lailla. Tilanne on pahentunut hallituksen ja sitä vastustavien joukkojen välillä. Siellä on sodan kaltaiset olosuhteet. Me emme ole sotaa käyvä osapuoli, mutta olemme joutuneet tällaiseen tilanteeseen.”
Afganistan-operaatiossa ollaan jo kaukana perinteisestä rauhanturvaamisesta, missä toimitaan kahden osapuolen välissä. Operaatioiden luonne on muuttunut suuresti: raja sotilaallisen ja siviilitoiminnan välillä hämärtyy. Miten Suomi mielestänne pärjää näissä uudentyyppisissä konfliktitilanteissa?
”Suomalainen sotilas on perinteisesti koulutettu puolustamaan isänmaataan tai taistelemaan toista sotilasta vastaan. Tähän liittyy suuri moraalinen kysymys, jonka haluan tuoda nyt ensimmäisen kerran voimakkaasti esiin: koska sotilaamme on koulutettu asennoitumaan edellä kuvatulla tavalla, siviilin tuhoaminen, vaikka kyseessä olisi itsemurhapommittaja, on heille hyvin vaikeaa. Siksi meidän pitää miettiä tarkkaan, rikommeko jotain omassa ja sotilaidemme henkisessä rakenteessa, jos menemme liian koviin paikkoihin. Sovimmeko me tällaisiin tilanteisiin, joissa kuvio ei ole selvä?”
”En usko, että suomalaiset rauhanturvaajat pelkäävät riskitilanteita, mutta meillä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pudonnut aivan dramaattisesti tähän toimintaan haluavien määrä. Varmaan tilanteeseen vaikuttaa myös se, että ihmiset haluaisivat vahvasti tietää, mikä on oikein ja väärin, nähdä asiat mustavalkoisina. Jos sotilas joutuu tilanteeseen, jossa on paljon korruptiota, tuskin tietää, mikä on valtio ja mitä hän siellä tekee, on aika vaikea olla oikealla puolella.”
”En tarkoita että jäämme kotiin. Mutta koko kansainvälinen yhteisö pohtii parhaillaan todella kuumeisesti, mitä tehdään Afganistanissa, mitä tehdään Pakistanissa, mitä Afrikassa ja kuinka pitkiä nämä prosessit ovat.”
Voiko Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuva Suomi joutua tulevaisuudessa kansainvälisen terrorismin kohteeksi?
”Se on asia, jota olen miettinyt paljon ja miettinyt, mikä olisi tapa, jolla emme väistäisi kansainvälistä vastuuta demokratiasta ja ihmisoikeuksista, mutta emme myöskään suoranaisesti nostaisi itseämme maalitauluksi. Vastaus on mielestäni Suomen suhteellisen maltillinen ja rakentava linja, emme nimitä vihollisia emmekä hae viholliskuvia vaan kumppaneita. Se on hyvä pohja ja perusta.”
”Ei rahaa anneta kauniiden silmien takia.” Suomen Kuvalehden haastattelussa Tarja Halonen otti kantaa myös vaalirahoitukseen ja salaseuroihin. Lue lisää SK:sta 49/2009 (ilm. 4.12.).
Lue, kuinka puolustusministeri Jyri Häkämies vastaa Haloselle Afganistanista.
Tarja, Venäjän toiminta synnyttää terrorismia - jopa Tolstoi Ekspressin kiskoilla ja lähi-Karjalassa!
” Miliisi löysi torstaina pommilla ja aseilla lastatun auton Venäjän Karjalan Segezhasta.
Pommiauto löydettiin läheltä juna-asemaa, kertoivat venäläiset tiedotusvälineet.
- Segezhan juna-aseman lähellä olevalta aukiolta takavarikoitiin auto, jossa oli räjähdemeknismi ja useita aseita, kertoi Venäjän luoteisosan liikennemiliisin päällikkö Vadim Kashirin uutistoimisto Interfaxille.
Viranomaiset eivät ole toistaiseksi kertoneet tarkempia yksityiskohtia löydöstä. Löytö tehtiin samaan aikaan,
kun pääministeri Vladimir Putin puhui kansalaisille televisiossa ja vakuutti viranomaisten ”katkaisevan selän” terrorismilta.” (IS)
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp? id=1798264
Mika Eiramaa, tutkija, KNFIJV-Carsfi Suomi
(rivijäsen, Viipurin läänin vapautusrintama, rauh.om.)
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#kansalaisnootit
Afganistanissa on perimmiltään kyse ihmisarvoisen elämän puolustamisesta ja sallimisesta myös afgaaninaisille ja (tyttö)lapsille. Myös Suomen tulee olla tässä talebanien hirmuhallinnon vastustamisessa mukana. Valitettavasti se edellyttää myös vaaratilanteisiin koulutettujen sotilaiden rekrytoimista ihmisoikeuksia puolustamaan. Täten on kovin vaikea ymmärtää myös feministiaktivistina tunnetun presidentti Halosen pohdintaa esimerkiksi siitä, tuleeko räjähdevyöllä varustettu lapsiterroristi tahi burkhaan pukeutunut naispomminheittäjä päästää päiviltä vaiko ei. Tämä on ehkä sosialistisen ideologian läpitunkemalle Haloselle moraalinen ristiriita, muttei sellaisille ihmisille, jotka näkevät 'aikojen yli' sekä puolustavat Afganistania taantumasta jälleen talebanien hirmuhallintoon.
Hyvä, että edes pohtii. Aika harva enää muistaa Halonen tulleen valituksi ensimmäiselle kaudelleen v.2000 hyvin pitkälti vanhan rauhanaktivistin maineensa siivittämänä.
Sen jälkeen maine on modernisoitunut teollisuuden vientimannekiiniksi ja sotavarustelun edistäjäksi mm. rypälemiinat sallimalla.
Voi helposti kuvitella hänen sydänalassaan tuulahtavan lämpöisästi kun nuoret kadetit hihkaisevat ”Hyvää päivää, presidentti!”
Onneksi pääsevät yksityiskoneella.
Mutta parempi, että joukot ovat siellä.
Pitävät pommiasiantuntijatkin paremmin omiensa keskellä.
Perustuuko luottamus mihinkään ilmansuuntaan ihan tosiasioille? Huoli terrirismin leviämisestä voisi hyvin käsittää myös Venäjän toiminnan, joka poikii väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan myönteisyys Venäjää kohtaan on meillä kasvanut neljästä 16 prosenttiin. Tulokset olisivat nyt juuri jo ihan toista, kielteisemmät Venäjälle. Suhtautuminen talvi- ja jatkosodan syyllisyysasioihin on yksi tekijä. Myös Venäjän aiheuttama terrorismi on taas muistuttanut ihmisiä siitä, kenen syytä Kaukasuksen kansanmurha ja sorto ovat. Venäjä vastaa teoistaan.
Putin vastasi tällä viikolla kansalle Putinin esittämiin
kysymyksiin perinteeksi muodostuneessa tv:nmaratonlähetyksessä. Kysymykset ovat sellaisia, joihin vastaaminen pönkittää Putinin valtaa kansaan nähden. Jotkut kysymykset ovat sattumoisin tai ”sattumoisin” tulleet ajankohtaisiksi juuri diktaattimonologin alla. Esimerkiksi junapommi-iskut.
Useat asiantuntijat pitävät pelkkänä julkisuustemppuna tshetsheenien internetsivuston kyseenalaista ilmoitusta, jonka mukaan Venäjän junapommit olisivat islamistiterroristien työtä. Sama sivusto on tehnyt aiemmin tuulestatemmattuja ”tunnustuksia” kuten äskettäisen patoturman.
Terrori Tshetsheniaa ja siviilitshetsheenejä vastaan on ollut monin verroin hirveämpää ja raaempaa kuin mitkään pikkuryhmien sinänsä ehdoitta tuomittavat oikeat tai uskotellut iskut. Ei saa unohtaa, että Tshetshenian venäläismiehitys ja pitkäaikaisen sorron jatkaminen on Venäjän syy.
Niiden seuraukset sinänsä ovat Venäjän syy samalla tavalla kuin olisi se, että Neuvostoliitto olisi vallannut 1939 koko Suomen ja Sitten 1991 Suomen itsenäistyttyä uudelleen Venäjä olisi 1999 hyökännyt uusien Mainilan laukausten nojalla Suomeen ja tappanut presidentti Ahtisaaren ja Helsingin siviileistä joka kolmannen ja asettanut Otto-Wille Kuusinen jr:n meille pressaksi. Varmaan suomalaisissa eläisi sissihenkeä.
Miksi sitten Venäjä ampui ja pommitti massoittain siviilejä ja jopa pakolaissaattueita jotka yrittivät pakoon Groznyistä? Tuollainenkin terrorismi on kategorisesti tuomittavaa. Jos vain syyllinen olisi ollut juuri siinä junassa ja kukaan ulkopuolinen ei olisi loukkaantunut, niin suomalaiset varmaan ilolla olisivat ottaneet vastaan sen uhrauksen, että Tolstoi Ekspress myöhästyi yhden kerran 13 tuntia. Pikku hetki. Onhan Karjalan palautustakin maltettu odottaa jo 70 vuotta…
Pommi-iskut satunnaisia siviilejä ja junamatkustajia vastaan ovat järjettömiä eikä niitä voi tai saa puolustella sissien tai valtioarmeijan tekeminä. Entä tilanteessa, jossa olisi pakko valita kuka kuolee pommin räjähtäessä? Ei sellaisessa, jossa joku isä äskettäin joutui valitsemaan pelastaako hukkumasta vaimonsa vai poikansa, vaan valittessa viattoman ja hirviön välillä. Tuollaisessa valintatilanteessa antaisin terroristipäällikön tai FSB-johtaja Putinin kaltaisen paholaisen kuolla mieluummin kuin jonkun varsinaisen ihmisen.
Mika Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
Suomelle oma Pikku-Vietnam
Kun USA ei pysty siirtämään kriisinhallinnan vastuuta Afganistanin vaalivilppihallinnolle ja korruptoituneille heimopäälliköille, niin siirretään se liittolaisille pala kerrallaan. Tehdään asia niin että liittolaiset keskenään ehdottelee toisilleen… ei sotketa USA:ta tähän.
Kyse on vastuun siirtämisestä pois USA:lta pala kerrallaan siten että NATON radikaalitkaan toimet eivät horjuta koaliitoin rakennetta, koska alueelliset vastuualueet ”syvennetään ja varmistetaan”.
(Ongelman vaan on se että nykyiset keinot ja arvot niiden takana ei toimi käytännössä)
Nykyinen
toiminta ja ehdotetut ratkaisut eivät vain käytännössä vie päämääriin… Tämän on nähneet jo monet kokeneet rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan asiantuntijat mm. julkisuudessa asiasta on puhunut mm. Hägglund. ja UPI:stakin taitaa olla puheenvuoroja asiassa käytetty…
Suomi on mukana PRT-toiminnassa (Provincial Reconstruction Team), alkuperäisin tavoittein.
PRT-toiminnan yhtenä olennaisena tavoitteena on avustaa Afganistanin hallitusta sen vaikutusvallan laajentamisessa. Tämä ei onnistu väärennettyjä vaaleja tukemalla, ei Afganistanissa eikä missään muussakaan maassa… Varsinkin kun on vielä otettu virallisen vaalitarkkailijan asema kriisinhallintaoperaation yhtenä tehtävänä.
Toinen olennainen tavoite PRT toiminnassa on tukea Afganistanin hallitusta vakaamman ja turvallisemman yhteiskunnan kehittämisessä ja avustaa jälleenrakentamista sekä vahvistaa kansallisia edellytyksiä kehitystyölle. Miten em. vaalitarkkailuvastuun laiminlyöminen ja vaalipetoksen hyväksyminen tukee tätä tavoitetta?
Em. perusteella kriisinhallinnan strategia ja keinot eivät toimi suhteessa päämääriin. PRT:n tavoitteet ja tehtävät ovat varmasti mietitty teoriassa oikein, mutta käytännön tasolla nykyinen strategia ei toimi edes em. PRT:n tavoitteiden osalta, saati sitten koko Kriisinhallinnan päämäärien osalta.
Osoituksena tästä toimimattomuudesta on se että ensin puolustettiin vaalien järjestämistä ja nyt ollaan tilanteessa jossa puolustetaan väärenneltyä vaalitulosta YK:n mandaatilla ja pidetään tärkeänä tehtävänä siirtää valtaa väärennetyllä vaaleilla valitulle joukolle korruptoituneita kyläpäälliköitä.
Tämä ei ole mikään kuningasidea Afganistanin kansan tuen saamiseksi…
Ps. väärennettyjä ääniä oli n. miljoona…
”A United Nations-backed anti-fraud commission last month invalidated more than 1 million votes, most of them for Karzai, reducing his vote tally to less than 50 percent of the total and forcing him into a second round ballot.”
Lähde: http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601091&si& #8230;
Ihan hyvä kommentti Presidentti Tarja Haloselta tuo toiminnan luonteen muuttumisen ymmärtäminen.
Afganistanilaisia ja suomalaisia siviiliuhreja tulee taatusti kun taistellaan sissitaktiikalla toimivaa Talebania vastaan kun puolustetaan väärenneltyä vaalitulosta YK:n mandaatilla ja pidetään tärkeänä tehtävänä siirtää valtaa väärennetyllä vaaleilla valitulle Presidentille ja joukolle korruptoituneita kyläpäälliköitä.
Suomalaisen sotilaan motivoiminen tähän Pikku Vietnam-kriisinhallintaan voi olla hieman haastavaa… jos käytännön keinot eivät ole uskottavia hyvään päämäärään pyrkimiseksi. Kuolla isänmaan puolesta vielä menee läpi vuonna 2009, mutta ISAF-koalition tukeman vaalivilppihallituksen ja korruptoituneiden heimopäälliköiden puolesta…
Tähän asti presidentti on johtanut Suomen Afganistan politiikkaa yhteistuumaisesti hallituksen kanssa. Arvosteleeko hän nyt oman toimintansa seurauksia, joita ei ollut ennakolta vaikeaa nähdä.
Mistähän linjanmuutos mahtaa johtua?
on ihan sama kun toveri venäjä ja islamistit on kommunisteja
sattuuhan niihin mutta kun ne ensin satuttaa muita
oikeesti afgaaneja on 33 miljoonaa enemmän kuin suomalaisia
mutta halonen haluaa ne öljyt siellä venäläisille tovereilleen.
ovat tuoneet karjalaan satoja panssarivaunuja vanhalle kasarmille
että ihan hyvään suuntaan ne suomenkin puolesta oli menossa terroristiautoineen!
Venäläiset on tappanut ja varastanut naapurimaitaan vuosisatoja viimeksi viroa
ja georgiaa , saa vähän paukkua omaankin niskaansa .rosvoja kun ovat .
Presidentti on alueella joka on hanelle vieras ja pysyy sellaisena. vaikeassa paikassa tarvitaan osaajia.
Osaaja ei ole jokainen joka osa sanoa mielipiteensa.
Miksi tämä punatukkainen ylipäälikkö pojittelee, kun ketään ei saa tytötelläkkään, luulisi feministin tietävän nämä jutut.
Pojat leikkii hiekkalaatikolla ja miehet sotii Afganistanissa.
Maa, jossa eläminen on vaarallista ja aiheuttaa pakolaisuutta on
luopunut itsemäärämis-oikeudestaan. Se on kriisialue.
Afganistanin ongelmat hoidetaan Afganistanissa, eikä Helsingissä tai Manhattanilla.
Hoitamattomat ongelmat tuppaavat leviämään.
Osallistuuko Suomi ongelmien ratkaisuun vai annetaanko ongelmien tulla tänne?
Mitä yhteistä oli 10 vuotta sitten Putinin nousulla presidentiksi ja Moskovan kerrostalopommeilla sekä Groznyin pommittamisella ja Venäjän lähetystön pommidraamalla 11.12.1999?
Kymmenen vuotta sitten 11.12.1999 tapahtui Helsingissä kummia. Oli EU:n huippukokous, jota sävyttivät monet mielenosoitukset, jopa väkivaltainen MTK:n mellakka. Pääministeri Putinkin oli käynyt Messuhallissa vieraana. Tuolloin myös puhuttiin Venäjän antamasta aikarajasta, jolloin Groznyin kaupungin täytyy olla tyhjänä asukkaista ja jonka jälkeen Venäjä pitää kotiinsa jääneitä terroristeina. Aikaraja olisi 24.00 Moskovan
aikaa. KGB:n ehdokkaana presidentiksi tähtäävä Putin oli käskenyt kaikkia ei-terroristeja poistumaan kotikaupungistaan tai tulemaan tapetuiksi. Vain osa pääsi pakoon ja selvisi venäläisten tulittaessa pakolaissaattueita.
Aktivistit toimivat myös Suomessa. Venäjän Helsingin suurlähetystön hektinen hälytystila kauhunhetkineen saatiin pysymään salassa julkisuudelta. Noita tapahtumia kuvaa todella dramaattisesti tosiasioiden pohjalta laadittu nettinovelli Venäjän lähetystön pommidraama. Nettinovelli paljastaa riittävästi asioita, mutta jättää kertomatta tai on muutellut tunnistamattomiksi arimmat yksityiskohdat. Se kertoo tapahtumista eri vaiheissa mukana olleiden kuvausten ja dokumenttien pohjalta, hieman nimiä muunnellen. Novelli löytyy mm. Googlen avulla ja linkki on myös KNFIJV Webissä. Venäjän lähetystön pommidraama lyhyesti:
Poliisin hälytyskeskukseen ilmoitettiin 11.12.1999 illalla Venäjän federaation suurlähetystöstä, että sinne oli tullut puhelimitse uhkaus, jonka mukaan sen alueella räjähtäisi pommi kello 24.00. Lisäksi numeroihin 09-661876 ja 09-661877 oli tullut muitakin uhkaavan luonteisia soittoja päivän aikana. Henkilökunnan kerrottiin olevan hyvin huolissaan itsensä, lähetystörakennuksen ja suurlähettiläs Aleksandr Patsevin turvallisuudesta. Ilmoitus aiheutti lähetystön alueella valmiustilan. Poliisi muun muassa tutki lähetystön pyynnöstä alueen räjähteiden etsintään erikoiskoulutetun koiran avulla.
Myöhemmin hälytyskeskukseen ilmoitettiin, että myös Kampissa sijaitseva ravintola Kafeterija Moscow oli saanut uhkauksen samaan aikaan räjähtävästä pommista. Ravintola tarkastettiin pommikoiralla, mutta sitä ei tyhjätty. Tilanteen kehitystä seuraamaan asetettiin siviiliasuisia tarkkailijoita. STT:stä ilmoitettiin jonkin ajan kuluttua, että sinne oli tullut puhelimitse ilmoitus suurlähetystön pommiuhasta.
Seurasi ennennäkemätöntä salamyhkäisyyttä ja uskomattomia kuvioita äkkikäänteineen. Lopulta yksi suomalainen aktivisti pidätettiin. Tutkinnassa todettiin, että mitään salaliittoa tai laajempaa suunnitelmaa saati järjestäytynyttä terroriorganisaatiota tai perusteltua epäilyä sellaisesta ei ole voitu osoittaa, syytetyn oma luonnehdinta oli ”omaehtoista yksilölähtöistä ruohonjuuritason rauhanpoliittisympäristöllisen kansalaisaktivismin alaan kuuluvaa yksittäistoimintaa”
Tutkinta ja oikeuskäsittely pidettiin poissa julkisuudesta. Kun sisään kutsuttu todistaja alkoi antaa todistajanvalaansa, puheenjohtaja pyysi yllättäen syytettyäkin nousemaan ylös. - ”Tästä lähtien myös te olette todistajan ominaisuudessa tässä jutussa ja teitä koskevat samat velvollisuudet kuin muita todistajia. Ellei teillä ole mitään sitä vastaan, todistajanlausuntonne nauhoitetaan.”
Aktivistilta kysyttiin siis hänen kuvaustaan illan tapahtumista ja niiden taustoista todistajana. Yllättävää? Ketkä lopulta olivat tutkinnassa, epäiltyjä ja syyllisiä?
Joskus hyvä tosipohjainen nettinovelli elää pidempään ja saa suuremman aseman suhteessaan käsittelemäänsä aiheeseen kuin pikku kulttiuutiset konsanaan. Venäjän myöhemmän kehityksen valossa ei voi välttyä ajatukselta, että olisipa naapurissa otettu opiksi. ks. Venäjän lähetystön pommidraama http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=ven%C3% A4j%C3%A4n+l%C3%A4hetyst%C3%B6n+pommidraama&btnG=Goo gle-haku&meta=&aq=f&oq=ven%C3%A4j%C3%A4n+l%C 3%A4hetyst%C3%B6n+pommidraama&fp=e72acd8e150eb25c
”Arvostelu”:
http://www.spamforum.elfcentral.net/fin/phpBB3/viewtopi c.php?f=6&t=1168
mörk kirjoitti:
Hyvät ja viisaat kommentit Haloselta. Tuskinpa kukaan tietää miten loppujen lopuksi Afganistanissa käy kun kansainväliset rauhanturvaajat sieltä poistuvat. Mahdollisesti ainakin pitkällinen sisäinen valtataistelu ja tappaminen hallituksen joukkojen, talebanien ja mahdollisesti eri heimojenkin kesken jatkuu ja jatkuu.
Joskus on tullut mieleen ajatus että pitäisivät nuo eri ideologia-, uskonto- ja kulttuuriklikit enemmän huolta omista räyhääjistään; kommunistileiri Pohjois-Koreasta, arabileiri mm. Iranista ja Afganistanista, länsi oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta ja kulutuksesta köyhiä maita kohtaan,
jne.
Demokratia on hyvä tavoite pyrittäessä estämään diktatuurien kehittymistä, mutta ei toimi eikä kehity siellä missä Kalashnikov on villien ja raakalaismaisten joukkioiden rakkain työväline lapion ja auran asemesta.