Päivän kuvat: Vuosi Meksikonlahdesta - "öljy poissa silmistä ja mielestä"

Meksikonlahti
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tämä ranta Louisianassa kuuluu niihin, jotka kärsivät eniten öljyturmassa. Asukkaiden mukaan myrskyt tuovat maihin edelleen öljyä. Kuva Mario Tama / AFP / Lehtikuva.

Ensin hyvät uutiset: synkimmät ennusteet Meksikonlahden öljykatastrofista eivät ole käyneet toteen. Voisi jopa sanoa, että onni onnettomuudessa.

Tänään on kulunut vuosi siitä, kun öljy-yhtiö BP:n porauslautalla räjähti ja vuoto alkoi. Meksikonlahti toipuu, mutta vaara ei ole ohi.

Öljyä pulppusi mereen 153 päivän ajan, yhteensä yli neljä miljoonaa barrelia eli yli 700 miljoonaa litraa. Vain osa tästä määrästä päätyi tahmeana mössönä rannoille.

(Miten öljy käyttäytyy vedessä? Katso lisää täältä.)

Tällä hetkellä öljyä ei Meksikonlahden vedessä juuri näy. Miten on mahdollista, että tuollainen määrä öljyä häviää? Vastaus piilee torjunnassa ja mikrobeissa.

Meksikonlahteen levitettiin miljoonia litroja öljyä hajottavia kemikaaleja eli dispersantteja. Öljyä poltettiin veden pinnalla. Lisäksi mikrobit ovat syöneet öljyä ja metaania pois vedestä.

“Näyttäisi siltä, että luonto voi hoitaa tällaisen tapahtuman jokseenkin omillaan”, sanoo merentutkija John Kessler Texas A&M -yliopistosta.

(Miten öljyä torjutaan? Katso täältä lisää.)

Meksikonlahden öljyvuoto on Yhdysvaltain historian suurin ympäristöturma – suurempi kuin esimerkiksi Exxon Valdezin onnettomuus vuonna 1989 Alaskassa. Exxon Valdez aiheutti yli 250 000 linnun kuoleman, mutta Meksikonlahdella on raportoitu “vain” 8000 kuolleesta linnusta. Ero johtuu maantieteestä: Alaskan öljyvuoto tapahtui kapeahkossa salmessa, Meksikonlahdella vuotokohta oli avomerellä ja öljy levisi laajalle alueelle.

Kuollut merikilpikonna on huuhtoutunut rantaan Wavelandissa Mississippissä 14. huhtikuuta 2011. Öljyturma on tappanut yli 600 kilpikonnaa Meksikonlahdella. Kuva Mario Tama / AFP / Lehtikuva.

Talous ja pohja

Yhdessä vuodessa ei ole mahdollista päästä täydelliseen käsitykseen siitä, mihin kaikkeen öljyvuoto vaikutti ja kuinka paljon.

Meksikonlahden rannikon osavaltioissa varsinkin matkailu ja kalastus ovat kärsineet onnettomuuden seurauksena. Yli 500 000 alueen ihmistä on hakenut korvauksia rahastosta, jonka öljy-yhtiö BP perusti onnettomuuden jälkeen – presidentti Barack Obaman painostuksesta.

Toisaalta on olemassa merkkejä siitä, että merenelävät ja sitä myötä elinkeinot toipuvat. John Kessler Texas A&M -yliopistosta arvioi, että esimerkiksi katkarapujen määrä palaisi normaaliin kahdessa vuodessa

Näistä hyvistä merkeistä huolimatta on silti liian aikaista julistaa öljyturma selätetyksi. Esimerkiksi Exxon Valdezin jälkeen sillikannat näyttivät voivan hyvin, kunnes ne romahtivat kolmen vuoden jälkeen.

Suurin kysymys on merenpohja Meksikonlahdella. Sitä ei ole ehditty vielä tutkia tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa, missä kunnossa pohja lopulta on. Merkkejä tuhosta on nähtävissä. Meritieteiden professori Samantha Joye Georgian yliopistosta on löytänyt pohjasta kuolleita selkärangattomia ja öljyn vahingoittamia rapuja. Joyen mukaan nämä lajit ovat ekosysteemin kulmakiviä.

“Haluaisin sanoa jotain varmaa Meksikonlahden tilasta. En voi, sillä on vielä paljon, mitä emme tiedä”, Joye sanoo Reutersin haastattelussa.

“Valloilla näyttää olevan ‘poissa silmistä, poissa mielestä’ -ajattelu. Koska öljyä ei näy pinnalla, ongelman luullaan hävinneen. Mutta se ei ole totta.”

Öljyä Louisianan rannikolla toukokuussa 2010. Kuva Win McNamee / AFP / Lehtikuva.
Lähteet: Reuters, Time