Jas Gripen Ruotsi lähettää Libyaan kahdeksan Saab Jas 39 Gripen-hävittäjälentokonetta. Kuva Jamie Hunter / Saab AB.

Ruotsi aikoo lähettää kahdeksan Jas 39 Gripen-hävittäjää Libyaan ylläpitämään lentokieltoa. Päätös syntyi pian sen jälkeen, kun Naton tanskalainen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen pyysi ruotsalaisia mukaan operaatioon. Komennus kestää kolme kuukautta.

Päätös vaatii vielä Ruotsin valtiopäivien hyväksynnän.

Ruotsi on Suomen tavoin mukana Naton rauhankumppanuusohjelmassa.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt perusteli sotatoimiin lähtemistä sillä, että Ruotsi ei voi katsoa syrjästä, kun muut suojelevat Muammar Gaddafin uhkaamia siviilejä.

Reinfeldtin mukaan Gripenejä tullaan käyttämään ainoastaan Libyan ilmatilan valvontaan. Ruotsi ei salli koneiden käyttöä hyökkäyksiin maalla sijaitseviin kohteisiin.

Jas 39 Gripen on Saabin (Svenska Aeroplan AB) valmistama hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone. Lyhenne Jas tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan.

Yksipaikkaisen Gripenin pituus on 14,1 metriä ja siipien kärkiväli 8,4 metriä. Tyhjäpaino on 6 620 kiloa ja paino lastattuna 8 720 kiloa.

Gripenin huippunopeus on 2 Machia eli se pystyy lentämään kaksinkertaisella äänennopeudella.

Gripenin ensilento tapahtui vuonna 1988. Heti alusta lähtien se keräsi kyseenalaista mainetta. Kaksi hävittäjää putosi jo ennen varsinaista käyttöönottoa vuosina 1989 ja 1993. Jälkimmäinen suoraan Tukholman keskustaan Långholmenille.

Vuosina 1999, 2005 ja 2007 kone on pudonnut palveluskäytössä. Vakavilta henkilövahingoilta on vältytty.

Tällä hetkellä Gripenejä on käytössä Etelä-Afrikassa, Unkarissa, Tšekissä ja Thaimaassa. Parhaillaan Gripen on yksi ehdokkaista Brasilian ilmavoimien uudeksi konetyypiksi.

Jas Gripen oli esillä yhtenä vaihtoehtona myös Suomen ilmavoimille vuonna 1988, kun puolustusministeriössä ryhdyttiin harkitsemaan uusien koneiden hankkimista vanhentuneiden venäläisten MiG-21-hävittäjien tilalle.

Koelentojen jälkeen päädyttiin amerikkalaiseen F/A-18 Hornetiin. Ruotsalaiset olivat avoimen pettyneitä päätökseen.

Ruotsalaiset ovat olleet muutenkin herkkiä reagoimaan kaikenlaiseen arvosteluun ja eri maiden ilmavoimien ratkaisuihin.

Esimerkiksi vajaa vuosi sitten Saab perui osallistumisensa lentonäytökseen Bukarestissa sen jälkeen kun Romania kertoi aikovansa hankkia käytettyjä amerikkalaisia F16-hävittäjiä uusien Gripenien sijaan. Taustalla oli osittain Romanian tarve hankkia koneita, jotka ovat yhteensopivia muiden Nato-maiden kaluston kanssa.

Eräiden arvioiden mukaan Ruotsin operaation taustalla saattaa olla myös kaupallisia motiiveja. Ruotsalaiset saavat Libyassa koneilleen ilmaista mainosta.

Lähteet: Saab group, Wikipedia