Eteläsiperialaisesta luolasta toissa vuonna löytynyt muinainen sormiluu saattaa muuttaa tiedemiesten käsityksiä nykyihmisen esi-isistä, hominiineista ja näiden liikkumisesta maapallolla.

Denisovan luola Arkeologinen tilaisuus Denisovan luolassa Altain vuoristossa Siperiassa vuonna 2005. Kuva Johannes Krause / Nature / AP / Lehtikuva.

Luu löytyi ns. Denisovan luolasta Altain vuoristosta Venäjältä, ja se näyttää kokonsa perusteella olevan peräisin pikkulapsen sormesta – ellei sitten kysymys ole samantapaisesta pienikokoisesta ”hobbitista”, jollainen löytyi kuusi vuotta sitten Indonesiasta.

Denisovan luolan luuta on nyt tutkittu sekä sen solun osan, mitokondriogenomin (mtDNA) että hiiliajoituksen ja löytökerroksen ajoituksen perusteella. Tulokseksi on tullut, että luu näyttää olevan peräisin noin 40 000 vuoden takaa.

Uuden näytteen mtDNA:ta verrattiin 54 nykyihmisen vastaaviin tietoihin, aikaisempaan Venäjältä löydettyyn 30 000 vuotta vanhaan näytteeseen, kuuteen neandertalinihmisen näytteeseen, bonobo-ihmisapinaan ja simpanssiin.

Yllättävä tulos oli se, että Denisovan luolan hominiini poikkesi nykyihmisestä melkein kaksi kertaa niin paljon kuin neandertalinihminen. Tulos viittaa siihen, että hominiini poikkesi omaksi lajikseen huomattavasti ennen neanderdalinihmistä.

Tähänastisen käsityksen mukaan ensimmäinen ihmislaji, Homo erectus, muutti Afrikasta Euraasiaan noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen tapahtui kaksi tunnettua muuttoaaltoa: neanderdalilaisten uskotaan lähteneen Afrikasta noin 300 000 – 500 000 vuotta sitten, kun taas varhaiset nykyihmiset eli Homo sapiensin edeltäjät lähtivät myöhempänä aaltona, noin 50 000-60 000 vuotta sitten.

Siperian sormilöydöksen ja sen ajoituksen perusteella tutkijat arvelevat nyt, että tämän ihmislajin on täytynyt muuttaa Euraasiasta Homo erectuksen jälkeen, mutta ennen neandertalilaisia – mahdollisesti parisataa tuhatta vuotta lajien haarautumisen jälkeen. Aiemmin on arveltu, että Afrikan ulkopuolella nykyihmisen kanssa yhtä aikaa on elänyt ainoastaan neanderdalinihminen, mutta nyt siis näyttää siltä, että kumppanina on ollut myös vanhempi hominiini.

Tutkimusta johtanut Max Planck -instituutin evoluutioantropologian laitoksen johtaja, ruotsalainen Svante Pääbo, pitää hämmästyttävänä, että Afrikasta on tullut ”jotain muuta” Homo erectuksen ja neandertalinihmisen välillä.

Tulos oli sellainen yllätys, joka panee miettimään, kuinka kattavaa oikeastaan onkaan tietomme ihmisen esi-isistä, sanoi Scientist-lehdessä puolestaan Terence Brown, Manchesterin yliopiston biomolekyyliarkeologi, joka itse ei ollut mukana tutkimuksessa. Italialaisen Ferraran yliopiston geneetikko Guido Barbujani on jo valmis julistamaan uuden ihmislajin löytyneen.

Pääbo kuitenkin huomauttaa, että toistaiseksi on mahdotonta sanoa, onko uusi homiini todella uusi ihmislaji, koska asiaa ei ole määritelty genomien prosentuaalisten erojen perusteella.

Tutkijat yrittävät jatkoselvityksissä saada luunäytteestä irti mahdollisimman paljon toista DNA-tyyppiä, ydin-DNA:ta, josta lajinmääritys kenties onnistuu paremmin kuin mitokondrio-DNA:sta. Tuloksia on odotettavissa muutaman kuukauden päästä. Pääbo arvelee myös, että esi-ihmisten muuton ajoitus voi olla monimutkaisempi kuin nyt näyttää – mahdollisesti kysymys on enemmänkin hitaasta geenien siirtymästä kuin nopeasta kansainvaelluksesta.

Mitokondrio-DNA:ta käytetään muinaisnäytteiden alkumäärittelyssä sen vuoksi, että sitä on runsaammin kuin ydin-DNA:ta. Silti myös mtDNA:n erottelu riittävän puhtaana on erittäin työlästä. Viime vuonna Pääbon laboratorio julkaisi uuden analysointimenetelmän, jota nytkin käytettiin. MtDNA toimii eräänlaisena molekyylikellona. Siitä näkyvät kasautuneet mutaatiot, joiden perusteella tutkijat voivat päätellä näytteen iän.

Aiheesta lisää
Nature-lehden artikkeli
Scientist-lehden artikkeli