Kisakaupungit toivovat, ettei rakennuksia jäisi tyhjilleen, kertoo Suomen Urheilumuseosäätiön erikoistutkija Vesa Tikander.
Olympialaisten taloudellinen merkitys kisakaupungille ei ole helposti laskettavissa. Osa panostuksista saatetaan huomata hyödyllisiksi vasta vuosia myöhemmin.
”Joissakin laskelmissa on osoitettu, että kisakaupunkiin tehdyistä infrastruktuuriparannuksista hyötyy koko valtio. Näin tapahtuu, jos esimerkiksi rakennetaan uusia moottoriteitä”, sanoo erikoistutkija Vesa Tikander.
Periaatteessa kaupungin pitää esittää jo hakuvaiheessa Kansainväliselle olympiakomitealle, miten se aikoo jälkikäteen hyödyntää olympialaisia varten rakentamansa kisapaikat. Hakuvaiheessa annettuja lupauksia on kuitenkin jälkikäteen vaikea valvoa.
Surullinen erimerkki olympialaisten historiassa ovat vuoden 1976 Montrealin kisa. Veronmaksajat maksoivat niitä vielä useita vuosikymmeniä kisojen jälkeen. Myös Ateenan vuoden 2004 kisat jättivät Kreikalle jättitappiot ja ruostuvat stadionit ja ajoivat maata sen nykyiseen kriisiin.


(Lähteet: KOK:n jäsen Peter Tallberg, wikipedia.fi, Suomen olympiakirjasto, HS.fi )
Kilpailujen edetessä SK kertoo, mitä kaikkea et tiennyt Lontoon olympialaisista. Lue aiemmat jutut täältä.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Lue kaikki kirjoittajan jutut
Tanniiniturpa kirjoitti:
Ainakin Ateenan kisat lisäsivät Kreikan velkaantumista. Ei millään näin pienellä maalla ole varaa sellaiseen pröystäilyyn. Iso-Britannia sen kyllä kestää.