Yhdeksän ihmistä surmannut Mers-virus on luultua vanhempi

Etelä-Korean virusepidemia on tähän mennessä laajin Lähi-Idän ulkopuolella.

epidemiat
Teksti
Päivi Lakka
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin yliopiston lääketieteen tohtori Olli Vapalahden mukaan jo yhdeksän ihmistä Etelä-Koreassa tappanut mers-virus on jyllännyt Saudi-Arabiassa mahdollisesti jo vuosikymmenien ajan.

“Nykyiset molekyylitekniikat ovat mahdollistaneet virusten tunnistamisen ja havaitsemisen entistä nopeammin”, Vapalahti kertoo. Uusien ja tuntemattomienkin virusten perimä on nykyään mahdollista selvittää vain muutamassa päivässä.

Vuonna 2012 tieteelle entuudestaan tuntematon mers-koronavirus alkoi leviämään Arabian niemimaalla. Kolme vuotta ensimmäisestä havainnosta tautitapauksia on kirjattu jo yli tuhat. Suurin osa tartunnoista on todettu Lähi-Idässä. Noin neljäkymmentä prosenttia tartunnan saaneista on menehtynyt viruksen aiheuttamaan vaikeaan viruskeuhkokuumeeseen.

Mersille sukua olevan sars-viruksen löytäjä, virologian professori Christian Drosten Bonnin yliopistolta on selvittänyt mersin todellista levinneisyyttä Saudi-Arabiassa. Maan vajaasta 30 miljoonasta asukkaasta arviolta 40 000 ihmistä kantaa viruksen vasta-aineita kehossaan. Tämä tarkoittaa, että noin promille saudiarabialaisista kantaa merkkiä mers-infektiosta.

Heistä vain murto-osalla on kuitenkaan aikaisemmin todettu kyseistä virustartuntaa. Kameleilla näitä vastaavia vasta-aineita taas löytyy lähes kaikilta.

 

Viruksen alkuperä on vielä arvoitus, mutta sen uskotaan tarttuvan ihmiseen ensisijaisesti eläinten välityksellä. Mersin tapaan myös sarsin, ebolan ja rabieksen uskotaan olevan lähtöisin lepakoista, joiden kautta virukset leviävät ihmisiin väli-isännän kautta. Mersin tapauksessa tällaisina välittäjinä ovat ilmeisesti kamelit.

Vapalahden mukaan virus onkin päässyt leviämään laajemmalle kamelinhoidon seurauksena. Ihmiset saavat tartunnan lähinnä nuorien kameleiden kautta. Poikaset syntyvät vuodenvaihteessa ja vieroittuvat emoistaan huhti-toukokuussa.

Samalla ne saavat mers-tartunnan emoiltaan. Nuorien kameleiden tuore infektio tartuttaa siten helposti myös ihmiset. Tämän vuoksi epidemiapiikki sijoittuu usein juuri kevään kuukausille. Kameleille infektio ei kuitenkaan aiheuta taudin oireita.

WHO:n mukaan mersin on todettu siirtyvän eteenpäin myös ihmisten välityksellä, mutta viruksen tarttuvuus on melko vähäinen. Se myös välittyy huonosti pidemmissä tartuntaketjuissa. Se, miten tartunta tapahtuu, riskitekijät ja tartunnalle altistavat tekijät ovat vielä epäselviä.

 

Uutta on kuitenkin se, miten mers pääsi leviämään Lähi-Idän ulkopuolelle näin isossa mittakaavassa. Tämän vuoden toukokuussa Lähi-Idässä matkustaneella eteläkorealaisella miehellä todettiin mers-tartunta. Miehen kautta virus levisi sairaalassa ja läheisten keskuudessa eteenpäin.

Mers on tappanut Etelä-Koreassa yhdeksän ja tartuttanut lähes yhdeksänkymmentä ihmistä. Aiemmin virus ei ollut aiheuttanut laajempia epidemioita Lähi-Idän ulkopuolella.

Miksi mers on sitten aiheuttanut Etelä-Koreassa niin laajan epidemian?

Viruksessa ei ole Vapalahden mukaan tapahtunut minkäänlaista erityistä muutosta sen siirryttyä Arabian niemimaalta Etelä-Koreaan. Hänen mukaansa mers ei pääse normaalioloissa helposti leviämään väestön keskuudessa. Olosuhteet viruksen leviämiselle vain sattuivat olemaan Etelä-Koreassa otolliset.

”Infektoitunut henkilö, jolla oli poikkeuksellisen paljon virusta kehossaan joutui ympäristöön, jossa virukseen ei oltu varauduttu.”

Ensimmäisen tartunnan jälkeen Etelä-Korea on pyrkinyt jäljittämään tartunnan saaneita karanteenissa olevien teletunnistetietojen avulla.

 

Samanlaisen epidemian toistuminen Suomessa olisi Vapalahden mukaan periaatteessa mahdollinen, mutta epätodennäköinen. Ainakaan Etelä-Korean epidemiaa vastaavassa mittakaavassa.

”Mikä tahansa infektio voi tietenkin siirtyä minne tahansa päin maailmaa. Ihmiset, jotka saavat kuumetaudin oltuaan Lähi-Idän alueella tutkitaan Suomessa kuitenkin huolellisesti”, Vapalahti sanoo.

Hänen mukaansa ei ole syytä olettaa, että virus lähtisi leviämään, tai että mers aiheuttaisi maailmanlaajuisen pandemian.

Maailman terveysjärjestö WHO näkee uudet tartuntataudit yhtenä ihmiskunnan suurimmista terveysuhkista tällä vuosisadalla. Nopea matkustaminen maasta toiseen lisää myös tautien leviämistä. Vapalahden mukaan mersiä voitaisiin mahdollisesti ryhtyä torjumaan kameleita rokottamalla ja sairaaloiden hygieniaa parantamalla.

Hengitysinfektio mersin aiheuttajana on coronavirus – samoin kuin Kaukoidässä vuosina 2002–2003 levinneen ja satoja ihmisiä tappaneen sarsin. Mers on nähty sarsia vaarallisempana ja kuolettavampana, vaikka se ei tartukaan yhtä helposti ihmiseltä toiselle. Mers aiheuttaa vaikeaa viruskeuhkokuumetta, eikä siihen olla vielä löytynyt lääkkeitä tai rokotteita. Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on viiden päivän luokkaa.

Juttua muokattu 10.6. Uhriluku päivitetty.