Koirien geenejä tutkimalla voi oppia myös ihmisten sairauksista

tiede
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Hannes Lohi ja Ronja-koira, joka on luovuttanut verinäytteen tutkimuksia varten. Kuva Jorma Marstio.
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä

Omaa häntäänsä pakonomaisesti jahtaava koira ei ole terve. Tämä varsinkin saksanpaimenkoiria ja bullterriereitä vaivaava oireilu kuulostaa eläinlääketieteelliseltä ongelmalta, jolla ei ole mitään tekemistä meidän kädellisten mutta hännättömien olentojen kanssa.

Väärin. Koiran hännänjahtaus on nimittäin sukua ihmisen pakko-oireisuudelle, väittää koiran geenejä tutkinut Hannes Lohi. Hän on eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Helsingin yliopistossa.

Ihmisten pakko-oireilun tapaan koirien hännänjahtaus puhkeaa varhain, ja sen kehittymiseen vaikuttavat samat ilmiöt: varhaisiän kokemukset, sukuhormonit sekä perintötekijät.

Koirien geenejä tutkimalla voi oppia myös ihmisten sairauksista, Lohi sanoo. Monille tutkijoille hiiri ja rotta ovat tärkeimmät ihmisen sairauksien tautimallit. Koiran fysiologia ja genomi muistuttavat ihmistä kuitenkin vielä enemmän.

Ihmisen dna-koodi luettiin kymmenisen vuotta sitten, ja samaa tekniikkaa saattoi käyttää muidenkin eläinten tutkimiseen. “Jo silloin tutkijat ehdottivat, että ensimmäiseksi pitäisi avata koiran perimä”, Lohi sanoo.

Hiiri ja rotta ehtivät kuitenkin ensin. Koiran perimästä julkaistiin ensimmäiset luonnokset viime vuosikymmenen puolivälissä.

Tutkijat käyttävät hiiriä ja rottia ihmisten sairausmalleina kuitenkin aivan eri tavalla kuin koiria, joten lähestymistavat ennemminkin täydentävät toisiaan kuin kilpailevat keskenään. Koe-eläimille yleensä aiheutetaan tarkoituksella jokin ihmisen sairautta vastaava tauti. Tutkijat yrittävät sitten ymmärtää taudin biologisia mekanismeja, jotta ihmisten sairautta opittaisiin hoitamaan tavalla tai toisella.

Koirien käyttäminen sairausmallina sitä vastoin perustuu yhteistyöhön koiranomistajien kanssa. Lohi on yhdessä suomalaisten rotuyhdistysten ja koirankasvattajien kanssa kerännyt jopa 40 000 näytteen dna-pankin yli 250 koirarodusta. Dna-näyte yhdistetään tietoihin koiran sukutaulusta ja sairauksista.

Koirille ei tuoteta sairauksia, vaan niiden luontaisia sairauksia päinvastoin pyritään hoitamaan.

Sairaiksi jalostettuja

Perinnöllisiä sairauksia koirilla riittää. Joillakin roduilla esimerkiksi epilepsia voi olla jopa joka viidennellä yksilöllä. Suurin osa koirien perinnöllisistä sairauksista johtuu jalostuksesta, joka on kaventanut rodun sisäisen vaihtelun lähes olemattomiin.

Koiraa hoitavan eläinlääkärin kannalta rotujen homogeenisyys on ongelma, mutta tutkijalle samat rodut ovat aarreaitta. Lohi vertaa koirarotuja suomalaiseen tautiperimään. Suomessa on hyvä tutkia ihmisten perinnöllisiä tauteja, koska suomalaiset muodostavat perimältään melko yhtenäisen ryhmän.

Koirien tautigeenit löytyvät suhteellisen pienilläkin aineistoilla. Signaali erottuu kohinasta, kun kohinaa on vähän.

“Haasteitakin riittää, kuten tarkan terveystiedon saaminen. Yhteistyö eläinlääkäreiden kanssa on välttämätöntä”, Lohi sanoo.

Tutkimus on jo hyödyttänyt koiranjalostajia. Suomenajokoiria vaivaa perinnöllinen aivosairaus ataksia. Pentu, joka saa ataksian aiheuttavan geenin molemmilta vanhemmiltaan, kärsii pikkuaivojen etenevästä surkastumisesta, joka ilmenee jo muutaman kuukauden iässä vapinana ja raajojen koordinaatiohäiriöinä. Oireet pahenevat vähitellen ja johtavat pennun lopettamiseen.

Lohen tutkimusryhmän kehittämällä geenitestillä ataksiaa aiheuttava geeni voidaan tunnistaa. Jalostaja voi siten astuttaa valikoivasti vain sellaisia suomenajokoiria, joilla ei ole tätä tautia edes piilevänä. “Vastaavia esimerkkejä löytyy monelle muullekin rodulle ja sairaudelle. Useita tuhansia suomalaiskoiria on geenitestattu”, Lohi kertoo.

Läpimurtoja odotetaan

Koirien geenien tutkimus Suomessa ja maailmalla on löytänyt uusia geenejä ja tautimalleja ihmistutkimukseen, mutta se ei ole vielä kantanut hedelmää ihmisten sairauksien hoidossa. Läpimurtoja saattaa myöhemmin tulla esimerkiksi ihotautien ja neurologisten sairauksien hoidossa, Lohi sanoo.

Erityisen kiinnostavana Lohi pitää käyttäytymisen ja käyttäytymishäiriöiden tutkimusta.

Koirilla ja ihmisillä on useita yhteisiä häiriöitä.

“Pakko-oireisuudet, aggressiivisuus, arkuus, ADHD.”

Hannes Lohelle merkittävä tunnustus

Koirien geenien tutkija Hannes Lohi vastaanottaa 21. syyskuuta Helsingissä Orion-Farmoksen tutkimussäätiön 75 000 euron palkintoapurahan. Orion juhlistaa 95 vuottaan ja tukee tutkimusta tavallista suuremmalla summalla. Palkintoapurahasta 15 000 euroa on henkilökohtaista palkintoa ja 60 000 euroa apurahaa.

Palkinnon kohderyhmän muodostivat korkeintaan 45-vuotiaat dosentit ja professorit lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloilla.

Rovaniemen maalaiskunnassa 1974 syntynyt Lohi on jo ehtinyt kerätä merkittävästi ulkoista kilpailtua rahoitusta. Yhteenlaskettu summa nousee useisiin miljooniin euroihin, mikä on nuorelle tutkijalle poikkeuksellinen saavutus.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professoriksi Lohi kutsuttiin vuoden 2008 alusta.

Tutkimussäätiön perustelujen mukaan koiragenetiikan tutkimusavaus on ollut tieteellinen menestys, joka säteilee uusia hankkeita ja yhteistyötä myös muiden tutkimusryhmien toimintaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.