Kiistelty patohanke: Etiopia haluaa omia Niilin veden

Etiopia
Teksti
Annukka Seppävuori
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Katujen varsille pystytetään yhä lisääntyvässä määrin kylttejä, joissa muistutetaan Melesin aikaansaamista uudistuksista. Näistä etunenässä on kansalliseksi hankkeeksi nostettu patohanke. Kuva Annukka Seppävuori.

Etiopian edesmennyt pääministeri Meles Zenawi (1955-2012) muistetaan miehenä, joka luotsasi Etiopiaa itsevaltaisin ottein.

Melesin johtamana Etiopiasta tuli afrikkalainen suurmahti, mutta nyt jopa Afrikan Unionin päämaja uhataan siirtää toisaalle naapurimaiden kanssa orastavan vesikiistan takia. Meles päätti, että Etiopian läpi virtaava vesi kuuluu Etiopialle.

Vuonna 1929 allekirjoitettu, Britannian läpi runnoma sopimus salli leijonaosan Niilin vedestä alajuoksulla sijaitsevan Egyptin ja Sudanin käyttöön. Sudan on sopimuksen turvin rakentanut patoja, joilla se on valjastanut Niilin vettä omaan käyttöönsä, mutta sopimus on kieltänyt saman ylävirran mailta, kuten Etiopialta.

Meles kuitenkin aloitti mittavan patoprojektin, johon sisältyy lähes kaikkien Etiopian suurimpien jokien patoaminen. Ajatuksena on nostaa Etiopian talous kasvuun vesivoiman avulla.

Meles aikoi sähköistää koko itäisen Afrikan aina Etelä-Afrikkaa myöten ja tehdä sähköstä Etiopian suurimman vientituotteen. Osaan patohankkeista liittyy myös kastelujärjestelmiä, jotka saattavat vähentää muun muassa Sudaniin ja Egyptiin virtaavan veden määrää.

Salamyhkäinen hanke

Etiopia on viitannut kintaalla sekä ympäristö- että sosiaalisille vaikutuksille. Pari vuotta sitten Etiopiaan rakennettiin Tana Beles Diversion, jossa Tanajärven vettä johdetaan tunnelia pitkin toiseen vesistöön, Belesiin, missä siitä tuotetaan energiaa. Ympäristövaikutuksia on odotettavissa, kun veden määrä Belesissä lisääntyy monisatakertaiseksi normaaliin verrattuna.

Virallisen tiedon mukaan hankkeesta tehtiin yleisökonsultaatio, mutta käytännössä se tapahtui pintapuolisena kyselynä ja vasta sen jälkeen, kun rakentaminen oli jo aloitettu.

Maaliskuussa 2011 Etiopian hallitus antoi julkisuuteen tiedon Grand Ethiopian Reneissance Damista (alun perin Millenium Dam), josta tulee Afrikan suurin vesivoimala. Patoa rakennetaan Siniseen Niiliin juuri ennen kuin se laskee Sudaniin. Hallitus onnistui suunnittelemaan ja aloittamaan hankkeen salassa.

Padon rakentamiseen yritettiin kaikessa hiljaisuudessa jopa saada kansainvälistä rahoitusta, mutta kansainvälisten vaikutusselvitysten puutteessa se jäi saamatta. Ainoastaan Kiina osallistuu rahoitukseen mittavasti. Sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista ei ole tähän päivään mennessä julkaistu minkäänlaista raporttia. Selvää kuitenkin on, että vaikutukset ovat valtavat.

“Patoaltaasta tulee jättiläismäinen, noin 4000 neliökilometriä eli kaksi kertaa Tanajärven kokoinen. Sen täyttyminen vie suurimman osan vähintään viiden sadekauden vedestä. Ilman muuta se vaikuttaa Sudaniin ja Egyptiin virtaavan veden määrään ja laatuun”, toteaa Mikaela Kruskopf, NIRAS Finlandin vesiasiantuntija.

Julkistaminen tapahtui arabikevään pahimpien mellakoiden aikaan, jolloin pato esiteltiin suurena kansallisena hankkeena.

“Parhaimmillaan hankkeella voi olla positiivinen vaikutus Etiopian ja koko itäisen Afrikan kehitykseen, koska se tuottaaa valtavat määrät sähköä, mutta sen ympäristövaikutukset ovat arvaamattomat, Kruskopf arvioi.

Rahat kansalta

Kansainvälisen rahoituksen puutteessa rahaa alettiin kerätä omalta kansalta. Jokaiselta valtion palkkalistoilla olevalta aina siivoojasta toimitusjohtajaan pidätettiin kuukauden palkka padon rakentamista varten. Lisäksi ihmisiä kehotettiin ostamaan obligaatioita, joilla patohanketta rahoitettiin.

Monet ryntäsivät ostamaan obligaatioita, ja luopuivat palkastaan ilolla. Nyt keskushallinto on aloittanut uuden kierroksen ja kannustaa ihmisiä luopumaan myös tänä vuonna yhdestä kuukausipalkasta padon hyväksi. Tämä on kuitenkin aiheuttanut nurinaa inflaation kourissa kamppailevien työntekijöiden keskuudessa.

Hankkeen vuodettua julkisuuteen Etiopialle tuli tarve näyttää kansainväliselle yhteisölle, että hanketta suunnitellaan yhdessä muiden Niilin maiden kanssa. Se perusti Sudanin ja Egyptin kanssa kansainvälisen asiantuntijapaneelin, johon kuuluu myös ulkomaisia asiantuntijoita. Ryhmän tehtävänä on tuottaa raportti, jossa arvioidaan padon ympäristövaikutuksia. Raportin on määrä valmistua toukokuussa 2013, jo rakenteilla olevan padon syyskuussa 2014.

Yhtenä lieveilmiönä hallitus pakkosiirtää asukkaat jättiläismäisen patoaltaan tieltä. Siirrettävät ovat kuitenkin oikeutettuja hyvityksiin maanrekisteröintilain perusteella. Heille osoitetaan muualta uusi, vastaava maapalsta viljeltäväkseen. Patoaltaan alue on myös etiopialaisittain poikkeuksellisen harvaan asuttu, joten siirrettävien määrä jää pieneksi.

Lisähuolta aiheuttaa se, että Reneissance Dam rakennetaan lähelle Sudanin rajaa. Wikileaksin kiistellyn väitteen mukaan Egypti olisi rakentamassa Sudaniin lentotukikohtaa, josta käsin patoa voi pommittaa, jos tilanne kärjistyy. Väitteelle ei ole löytynyt todellisuuspohjaa, mutta moni etiopialainen on huolissaan mahdollisista levottomuuksista.