afrikkalaisia lapsisotilaita LRA:n johtaja Joseph Kony kielsi, että ryhmä olisi koskaan rekrytoinut lapsisotilata. Kuva on vuodelta 2006. Kuva Stephane Lehr / Polaris / MV Photos.

Afrikan pahamaineisimpiin sissiryhmiin lähes 30 vuotta kuulunut Herran vastarinta-armeija LRA (Lord’s Resistance Army) saattaa lopulta olla tiensä päässä. Keski-Afrikan maat pyrkivät vielä kevään kuluessa tuhoamaan ja riisumaan aseista LRA:n yhteisoperaatiossa, joka käynnistyy Yhdysvaltojen tuella ja painostuksesta.

Laajoja alueita Keski-Afrikassa terrorisoiva LRA syntyi 1980-luvun alkupuolella ajamaan Pohjois-Ugandan acholi-kansan etuja. Ryhmän tavoitteisiin kuului luoda Raamatun kymmeneen käskyyn ja perinnetapoihin pohjautuva valtio acholeille, joita diktaattori Idi Aminin terrori oli pahoin murjonut.

Poliittiset ja yhteiskunnalliset tavoitteensa LRA kuitenkin kadotti jo kauan sitten. ”Profeetta” Joseph Konyn johtama liike on muuttunut julmaksi tappajajoukoksi, joka kuorruttaa raakuutensa kristinuskosta ja magiasta lainaavilla rituaaleilla.

Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongossa ja Etelä-Sudanissa käymässään sissisodassa LRA on tehnyt joukkomurhia ja tuhonnut laajoja alueita asumis- ja viljelykelvottomiksi. LRA:n ydinalueella Pohjois-Ugandassa lähes kaksi miljoonaa ihmistä on paennut kotiseudultaan 1980-luvun puolivälin jälkeen. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on etsintäkuuluttanut Konyn ja muita LRA:n johtajia sotarikollisina.

Lapset tykinruokana

LRA on syyllistynyt harvinaisen raakaan ja järjestelmälliseen lasten hyväksikäyttöön. YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että LRA on toimintansa aikana siepannut riveihinsä yli 20 000 lasta. Heidät on alistettu sotilaiksi, orjiksi ja jalkavaimoiksi kiduttamalla, huumeilla ja uhkailemalla. Jotta paluuta ei olisi, lapsisotilaat pakotetaan tappamaan ja raiskaamaan muita lapsia ja omaisiaan kotikylissään.

LRA sijoittaa hyökkäyksissään lapset yleensä etujoukoiksi, koska he ovat helpoimmin korvattavaa tykinruokaa. Liike on käyttänyt lapsia myös lahjuksina ja maksuvälineinä LRA:ta varustaneille sudanilaisille asekauppiaille.

Julmuus kertautuu, sillä valtaosa nykyisistä LRA:n sisseistä on kaapattu lapsina. Kaapatuille on myös syntynyt vankeudessa tuhansia lapsia.

Herran Armeija on tyly todiste siitä, miten melko pienikin pyssymiesjoukko voi tuhota tai suistaa raiteiltaan miljoonien ihmisten elämän vuosikymmeniksi laajalla alueella. Arviot ryhmän nykyisestä miesvahvuudesta vaihtelevat 1000-3000 sissin ja suunnilleen samankokoisen tukijoukon välillä.

Terrori on voinut jatkua, koska sen kohteeksi joutuneilta valtioilta on puuttunut voimavaroja, yhteistyökykyä, poliittista tahtoa ja kansainvälistä tukea lopettaa konflikti. Raakuuksien jatkuminen on myös esimerkki siitä, miten edes kauheuksien raportointi julkisuudessa ei auta, niin kauan kuin kansainvälisen yhteisön vaikuttajavaltiot määrittelevät tuhon kohteen liian marginaaliseksi omien tavoitteittensa ja tärkeysjärjestystensä kannalta.

Obaman sota

Presidentti Barack Obama toimii toisin kuin edeltäjänsä, koska hänellä on heitä enemmän henkilökohtaisia, humanitaarisia ja strategisia tavoitteita. Hänen on vähitellen ryhdyttävä toteuttamaan lupauksia, joista hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009. Yhdysvallat haluaa myös tukea Ugandaa, joka kantaa sen puolesta päävastuun Somaliassa käytävässä sodassa ääri-islamilaista al-Shabaab-järjestöä vastaan.

LRA:n tuhoaminen ei ole helppoa, vaikka Obama on lähettänyt alueelle sata neuvonantajaa samoista erikoisyksiköistä, jotka jäljittivät ja surmasivat Osama bin Ladenin. Sen jälkeen kun Ugandan armeija vuonna 2008 ajoi LRA:n omalta alueeltaan, sissiliike hajaantui lukuisiksi pieniksi ryhmiksi. Ne piilottelevat Kongon demokraattisen tasavallan, Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin rajaseutujen tiiviissä sademetsissä.

Hajaantuminen tekee sissien jäljittämisen entistä vaikeammaksi ja on levittänyt LRA:n terroria entistä laajemmalle alueelle. Sissit ovat myös voineet aina vaaran uhatessa livahtaa maasta toiseen, koska LRA:n piinaamat neljä valtiota eivät ole sallineet jäljitystä rajojensa yli.

Yhdysvaltain ja YK:n välityksellä valtiot ovat vihdoinkin sopineet rajanylitysoikeudesta toistensa armeijoille. Viidakkosissien kimppuun on määrä käydä nyt, kun Keski-Afrikan kevään kuiva kausi mahdollistaa laajan hyökkäyksen tiheällä sademetsäalueella. Yhdysvaltain armeijan Afrikan-toimintoja johtava kenraali Carter Ham uskoo Konyn oleskelevan Keski-Afrikan tasavallassa.

Kevät on lyhyt, eikä Obamalla ole varaa nöyryytyksiin presidentinvaalien lähetessä. Äärikonservatiivit arvostelevat hanketta jo nyt. He tukeutuvat talk-show-juontajan ja vahvan mielipidevaikuttajan Rush Limbaughin äänekkäisiin syytöksiin ”joukkojen lähettämisestä tappamaan kristittyjä veljiämme, jotka taistelevat islamia vastaan Sudanissa”.

Syytteen irvokkuutta lisää se, että LRA:n suurin tukija kautta vuosien on ollut juuri Sudanin islamilainen hallitus. Se aseisti LRA:ta kostoksi siitä, että Uganda tuki sen perivihollista, Etelä-Sudanin vapautusliikettä.

Säästämällä sopua

LRA:n terrorin jälkiä korjataan pitkään. Sen tietävät Luterilaisen maailmanliiton työntekijät Esther Okello Akao ja Andrew Masaba.

Akao ja Masaba vierailivat Suomessa kertomassa pakolaisten paluumuutosta Paderin alueelle, jonka puolesta miljoonasta asukkaasta LRA:n hyökkäykset ajoivat kaksi kolmasosaa pakolaisleireille useiksi vuosiksi.

Seutu on nyt Ugandan köyhintä: vauraat viljelysseudut ovat kuihtuneet pienviljelystilkuiksi, jotka pitävät asukkaat nipin napin hengissä. Palkkatöitä ei ole. Huoltajaa vailla olevien orpojen osuus palaajista on suuri.

Paluu on täynnä kipeitä kysymyksiä. Räjähdysherkin kiistanaihe on maanomistus. Maapalsta on yleensä perheen ainoa omaisuus, toimeentulon lähde ja luoton vakuus.

”Moni palsta kuuluu orvoille, jotka eivät ole tilallaan koskaan käyneet tai eivät muista sen rajoja”, Akao ja Masaba toteavat.

Jännitteet kasvavat, kun entiset ja nykyiset lapsisotilaat sekä muut LRA:n riveihin väkisin kaapatut palaavat kyliinsä. Palaajat ohjataan neljän kuukauden terapialeireille, joilla sovintotyö ja traumaneuvonta kulkevat käsi kädessä.

”Yhtä tärkeää on, että myös heidän omaisiaan ja muita kyläläisiä evästetään sovintoon. On hyväksyttävä, että lapset pakotettiin hirmutöihin. Heillä ei ollut vaihtoehtoa, jos he halusivat säilyttää henkensä”, Akao ja Masaba sanovat.

Sovinto- ja ihmisoikeustyötä edistetään auttamalla palaajia perustamaan keskenään säästö- ja lainaryhmiä. Yksittäisen jäsenen säästösummat ovat pieniä, euro tai pari viikossa. Säästöryhmissä opitaan neuvottelemalla tekemään yhteisiä päätöksiä sekä kantamaan niistä yhteistä vastuuta.

”Mitä enemmän yhteisiä taloudellisia etuja jäsenillä on ajettavanaan, sitä korkeampi on kynnys alkaa kahakoida”, Akao ja Masaba uskovat.