Iran presidentti Mahmoud Ahmadinejadin henkilöllisyystodistus parlamenttivaalien äänestyspaikalla Teheranissa 2. maaliskuuta. Kuva Vahid Salemi / AP Photo / Lehtikuva.

Iranilaiset ovat perjantaina 2. maaliskuuta käyneet valitsemassa maalle uuden parlamentin. 290 kansanedustajan valinta sujui uutistoimistojen mukaan rauhallisesti.

Vaalit olivat ensimmäiset sitten vuoden 2009 presidentinvaalien, jolloin epäilyt vaalivilpistä johtivat islamilaisen tasavallan historian vakavimpiin levottomuuksiin.

Käytännössä iranilaiset ovat voineet valita ainoastaan kahden konservatiivisen leirin väliltä. Toinen niistä tukee presidentti Mahmoud Ahmadinejadia, toinen maan korkeinta hengellistä johtajaa ajatollah Ali Khameneita.

Vuonna 2009 uudistuksia vaatineen opposition edustajat eivät osallistu vaaleihin. Sen johtajat ovat olleet kotiarestissa yli vuoden ajan.

Viesti ulkomaille

Maan johdolle on ollut erityisen tärkeää saada iranilaiset äänestyskoppeihin. Hallituksen täytyy näyttää kansainväliselle yhteisölle, että kansa tukee sen harjoittamaa politiikkaa, kiistanalainen ydinohjelma mukaan lukien.

Länsimaiden asettamat talouspakotteet vaikuttavat Iranin jo ennestään heikkoon taloustilanteeseen. Työttömyys on korkea ja inflaatio koettelee erityisesti maan köyhiä.

Myös Israelin uhkaus iskeä Iraniin sotilaallisesti otetaan Teheranissa vakavasti.

”Aina kun vihamielisyys Irania kohtaan lisääntyy, vaalien merkitys on entistäkin suurempi”, totesi ajatollah Khamenei medialle sen jälkeen kun hän oli pudottanut vaalilipukkeensa.

”Ylimieliset voimat kiusaavat meitä pitääkseen yllä omaa arvovaltaansa. Vilkas osallistuminen vaaleihin on maallemme hyväksi ja takaa turvallisuutemme.”

Esikarsinta tiukka

Iranin islamilaisessa tasavallassa parlamenttiehdokkaat valitaan huolella jo ennen varsinaista vaalia. 12 uskonnollisesta johtajasta ja tuomarista koostuva neuvosto joko hyväksyy tai hylkää ehdokkaat jo ennen ehdokasasettelua.

Neuvosto sulki liki 2 000 vaaliehdokkaan tien parlamenttiin. Valittavana oli 3400 ehdokasta.

Presidentti Ahmadinejad ja hänen poliittinen leirinsä puhuttelevat erityisesti maaseudun köyhiä, joille presidentti on jakanut suoraa raha-apua.

Ajatollah Khamenei on puolestaan kamppaillut pitääkseen poliittisen vallan tiukemmin uskonnollisten johtajien käsissä.

Ristiriidat kahden leirin välillä ovat olleet syvät. Maan 75 miljoonasta asukkaasta 48 miljoonalla on äänioikeus. Edellisen parlamentin 290 edustajasta naisia oli 8.