Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti kriittisen rajan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti huhti-toukokuussa rajapyykkinä pidetyn 400 ppm:n (parts per million) tason useilla mittausasemilla eri puolilla maailmaa. Kesällä 2011 tähän arvioitiin kuluvan kahdesta kolmeen vuotta.

Kun mukaan lasketaan myös muut kasvihuonekaasut, aletaan olla hiiliekvivalenttitasolla 450 ppm. Cancunin ilmastokokous vuonna 2010 piti tätä rajana ilmaston kriittiselle kahden asteen lämpötilannousulle.

Suurin CO2-lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa ja liikenteessä, mutta myös maankäyttö ja metsien tuhoutuminen vaikuttavat. Hiilivoiman osuus päästöistä on selvästi suurin.

Taantuma ei taittanut kasvua

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu on jatkunut läntisestä taloustaantumasta huolimatta. Vaikka henkilöä kohden ylivoimaisesti eniten tuottava USA on onnistunut hiukan supistamaan CO2-päästöjään, Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien maiden päästöjen kasvu on jatkunut voimakkaana.

Vuonna 2011 ilmakehään päästettiin maailmassa yli 38 miljardia tonnia hiilidioksidia, josta Kiinan arvioidaan tuottaneen lähes neljäsosan.

Suomen panos fossiilisten polttoaineiden käytössä on vaatimaton sekä kokonaisuutena että henkeä kohden huolimatta siitä, että energian käyttäjinä olemme globaalissa vertailussa ahmatteja.

Hallitukset ovat jo vuodesta 1992 saada päästöjä ja niiden kasvua kuriin, mutta tulokset ovat jääneet mitättömiksi. Tällä hetkellä arvioidaan, että kansainväliseen sopimukseen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta päästäisiin aikaisintaan vuonna 2015 YK:n johdolla.

Sama taso miljoonia vuosia sitten

Maailman ensimmäisellä ja luotettavimpana pidetyllä Mauna Loan asemalla ennätystasoja on mitattu toukokuun alkupuolelta lähtien.

Asema sijaitsee 3400 metrin korkeudessa keskellä Tyyntämerta. Mittaukset siellä aloitettiin vuonna 1958, jolloin pitoisuus oli 316 ppm.

Ilmatieteen laitoksen Pallaksen mittausasemalla 400 ppm:n arvo mitattiin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten huhtikuussa, ja se on ylittynyt tänä vuonna myös useilla muillakin pohjoisen pallonpuoliskon asemalla.

Pohjoisessa hiilidioksidipitoisuus nousee aina keväisin ennen kuin kasvillisuus alkaa sitoa hiilidioksidia. Lähellä päiväntasaajaa tämä ilmiö ei juuri näy.

Ilmastotutkijoiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut nykyistä vastaavalla tasolla noin 2-3 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto oli tuolloin paljon nykyistä lämpimämpi ja meren pinta 10-20 metriä korkeammalla.

Parisataa vuotta sitten ennen teollista aikaa pitoisuus oli 280 ppm. Tästä se on noussut noin 1,4-kertaiseksi.

Vuoden 1981 ennuste näyttää toteutuvan

Hiilidioksidimittausasemien GAW-verkostossa (Global Atmosphere Watch) on mukana yli 50 maata ja Suomi on osallistunut siihen vuodesta 1994 lähtien.

Pallaksen mittausasemalla havaittu nousutahti on ollut kaksi ppm vuodessa. Tämä merkitsee noin puolen prosentin CO2-pitoisuuden kasvua vuodessa. Jos sama vauhti jatkuu, hiilidioksidipitoisuus nousisi 600 ppm:n tuntumaan tämän vuosisadan lopussa.

Nasan asiantuntijan J. Hansenin jo vuonna 1981 esittämä ennuste näyttäisi siten olevan lähellä toteutumistaan.

Mauna Loa -linkki korjattu 24.5. klo 11.50.